IRC-Galleria

Soittelin Eteläiseen ja Koilliseen hammashoitolaan ja ne molemmat tarjosi aikoja vasta tammi- ja helmikuulle ja sano et se on voivoi jos mulle ei käy. Nyt surffailen eestiläisten hammaslääkäreiden kotisivuja (ja itseasiassa hymyssäsuin kun ne on kirjottaneet niin ihanan hassulla suomenkielellä :D ihanku äiti joskus! :D) maistellen ideaa että lähtisin vähän toiselle puolelle lätäkköä harventamaan rivistöä.
Vois hinta varmaan puolittuu näihin Suomen yksityisiin verrattuna.
Sit pitäis vaan saada rohkeutta soittaa sinne.. On vaan toi eesti keel vähän hakusessa. Ymmärtääksne jos mä soitan ja puhun suomea? Tai pitäiskö vaan suoraan alottaa ihan englanniks, kun sen mä ainakin osaan.
Epäreilua miten yhtäkkiä mun unelma minkä vuoksi aamuisin kampean itseni ylös sängystä, minkä eteen oon tehnyt hartaasti töitä ja nähnyt vaivaa meinaa mennä pilalle jonkun sellasen asian takia mille en vaan voi mitään. Viisaudenhampaita kasvaa ja sillä sipuli.
Mun uskoni karmaan horjuu, en takuulla oo tehnyt mitään niin kamalaa et karmalla olis oikeus sössiä mun mielenterveys, tavoitteet ja kaikki! Vai voisiko karma mahdollisesti olla askeleen edellä? Ehkä musta on tulossa ihan hirveä kamala tyyppi, enkä tiedä sitä vielä, mut karma viisaudessaan osaa pistää jauhot suuhun jo näin etukäteen.
Eilen tähän aikaan mua otti päähän vaan ihan vähäsen, vaan mites nyt? Alan kohta harkitsemaan lääkitystä tähän ryppyotsaan ja muutkin ovat sen huomanneet ettei oo blondilla kaikki kondiksessa.
Hassua et heti kun tulin takasin Suomeen alko pulpahdella ongelmia eteen kuin sieniä sateella.
Mua ärsyttää kaikki. Ja varsinkin se kun vikisen koko ajan.
Nyt maistuisi olut.

Mä nousen siihen koneeseen tän kuun vika päivä eikä mikään mua tuu estämään.
Nyt mä ryhdistäydyn, lopetan ruikuttamisen ja häikäilemättömästi hyväksikäytän kaikki kyseenalaisimmatkin linssinviilaustaktiikat ja keplottelen itteni sinne kunnalliselle hammaslääkärille. Lahjon ne vaikka. Tai isken hammasteknikon.
Ei kyllä Google löytänyt minkään kipupäivystyksen numeroa vaikka keskustelufoorumeilta iski silmään että semmosia löytyy ainakin Hakaniemestä ja Ruskeasuolta. Help?
Tän tulevan Oz- reissun on pakko olla elämääkin suurempi ja mahtavampi kun saan niin paljon nähdä vaivaa sen onnistumisen eteen... Mua koetellaan. Mut mä potkin koettelijoita munille!

Kävin tänään huvikseni peustarkastuksessa yksityisellä hammaslääkärillä kun kunnalliseen on 6kk:n jonot ja se lääkäri löysi musta semmosia kivoja pikku vikoja joiden korjaamiseen menis kaikki mun Australiaa varten säästämät rahat.
Jos en korjaa nyt suutani ni siitä tulee mulle kuulemma iso ongelma vaikka vielä ei ees satu. Kuulemma pian alkaa sattumaan ja paljon. Lento lähtee 26:n päivän päästä.
Mitä mä oon tehnyt ansaitakseni tämän???
MITÄ HELKKARIA MÄ NYT TEEN?
Saatanan saatana.
:(

Oli oikein hienot Halloweenbileet lauantaina Saralla, hyvä meidän joukkue!
Siellä oli semmosia asuaja porukalla että oksat pois. Shrek, Fiona, kirurgi, punahilkka, nunna, Legolas, tavernatyttö, jokeri, ninja, minni, pukumiehiä, joulupukki, inkkari... ja vaikka mitä!
Keittiö oltiin sisustettu ihan ihka oikeilla luilla ja lihanpaloilla, sisäelimillä ja mustekaloilla ja hyi saakeli että ne oli oksettavia. Ihmettelen yhä että kaikki veret saatiin irti pinnoista :D
Pakko kyl iteki myöntää (vaikka järjestämässä mukana olinkin) että kyllä nää oli makeimmat naamiaisbileet mihin mun on ollut kunnia osallistua :) Hei tosi iso KIITOS kaikille avustajille ja osallistujille!
Nyt on maanantai ja paluu arkeen. Väsyttää, vapisuttaa ja ehkä vähän oksettaa ja mun kädessä on hello kitty- leima kun en saanut sitä hinkattua pois. Olin viimeks yötä kotona viime torstaina... Oon ollu tosi omistaunut järkkäri!
Tänään meen niin suoraan töistä kotiin kuin vaan mahdollista ja puhelin äänettömälle, sänkyyn yhdeksäksi eikä mitään neuvotteluja. Ah.
Ainiin. Mä muutan tän kuun vika päivä pois Suomesta. *hermostunutta kikatusta*
Pelottaa taas.

Joku intialaisen näkönen mukavantuntuinen herrasmies tuli juttelemaan mulle kun olin lähdössä kirjastosta. Se kerto miten se oli tullut Suomeen ja kuinka se on yksinäinen ja istuu illan kirjastossa lueskellen tappaakseen aikaa. Sit se kysy koiranpentusilmät räpsyen että haluaisinko mä olla sen kaveri ja mä niin kohteliaasti kuin vaan suinkin pystyin sanoin ei ja se lähti pois.
Myöhemmin jäi harmittamaan. Entä jos mä tai joku mun läheinen olis ollu vieraassa maassa ihan yksikseen ja pyytänyt apua noin?
Kurja juttu, mut en mä koe et mulla olis just nyt aikaa tai halua keskittyä tuntemattomien hyvinvointiin vaikka toisten perään tulisikin aina vähän kattoa vaikkei vältsysti tuntiskaan.
Just toissapäivänä viimeks ihmettelin että miten muilla tuntuu olevan enemmän aikaa tässä elämässä, ne suunnittelee ja tekee kaikennäköstä, kun mulla loppuu tunnit päivästä kesken ja nipistelen aikaa yöunistani tietty. Joku päivä mä vielä sammun pystyyn.
Oon tainnut järjestää itelleni taas liikaa hommia.. kun en vaan osaa sanoa EI! Lähettäkää mut jollekki kurssille. ÄÄH!
Juu ja olin eilen ihan oikeessa studiossa antamassa sen ääninäytteen mun mahdollista iltatyötä varten. Reilun viikon päästä toivon et mun puhelin soi ja sit mä alkaisin lukemaan äänikirjoja näkövammaisille! Wish me luck, joku raati kuuntelee lukunäytteet 28. pvä ja silleen. Vitsi et jännitti!
Mut iskettii sellaseen ihan pieneen huoneeseen mis oli tuoli ja pöytä ja ikkuna josta näki toiseen pieneen huoneeseen jossa istu miksaajamies-Tommi joka jutteli mulle sellasten isojen kuulokkeitten kautta mitkä mun päähän aseteltiin. Niin ja mulla oli sellanen hieno idols-mikki mihin sit lueskelin jotain yllättävän haastavia tekstinpätkiä. Vikan tekstin kohalla sinne ilmesty joku mies syömään makkaraa ja kuuntelee mua, ni takeltelin vielä enemmän jännityksestä sanoissani ja sit kävi ilmi et se oliki mestan pomo... ups.

Mulla on käyny MUNKKI!
Mulle on siunaantunut viikon kuluttua torstaille semmonen ihana työhönsopivuustesti ja jos se menee nappiin saan hoidettavakseni tämänhetkisen päivätyöni lisäksi kivan iltatyön kilpailukykyisellä palkalla Helsingin _sisäpuolelta_! Ouuujea! Jännittää! Pitänee aloittaa kokeeseen harjoittelu mitä pikimmiten :)
Happy days!
Kiva et tapahtui jotain kivaa, oon vaan kiukutellu 2 päivää putkeen ku pikkuipana eikä se sovi mulle ollenkaan. Tänään meen mammutille yökylään, sen pitäis helpottaa kanssa. Hyvä seura aina helpottaa :)

Saatiin Jonten kans vieläpä ihan eturivin paikat vaikkei saavuttu paikalle kuin n. 10 min ennen konsertin ilmoitettua alkamisaikaa. Yllätyksenä tuli se, että tää tuli vissiin suorana lähetyksenä ainakin netissä ja radiossa, ties vaikka telkkarissakin. Onneks oli huulikiilto taskussa, hehe! :)
Siinä (Ego)trippailtiin lähes kaks tuntia, saatiin nauttia kaikki uuden levyn biisit, sekä lisäreitä ja tietysti klassikoita vuosien takaa. Yllätyin kun ei kengänpohjat kulunu puhki, oli vaikeaa pysyä aloillaan, niin hyvät oli setit!
Kaiken kruunasi se, kun hain niiden uuden levyn, nimmareilla varustettuna ja rupateltiin keikan jälkeen Skelen, sen kakkoskitaristin kanssa niitä näitä.
(Suska: ”Kiitos!”
Skele: ”Ole Hyvä!”.)
Enkä itkenyt kertaakaan!! Kaikista ei kyllä voinut sanoa samaa, hähhäh. Ja Mikkiäkin (sitä laulajaa) varmaan vähän itketti kun se kesken shown unohti kokonaisen säkeistön lyriikat omasta biisistään. Onneksi me muut muistettiin aika hyvin :)

Kun multa eilen aamulla kysyttiin että voisinko mun normiduunin sijaan istua tämän päivän yhdessä aulassa vastaanottohenkilönä ni ajattelin hiljaa mielessäni että " JESSSS!!", koska eilen oli illalla tosiaan se Egotripin keikka ja osasin aavistella että saattaa olla tiedossa lievää lihasvelttoutta tarmokkaan jorauksen seurauksena tälle päivälle, ni iisi istumatyö sopisi mun päiväjärjestykseen mitä mainioimmin.
Olisinpa vaan tiennyt paremmin...
No aamulla heräsin jo kärttysenä huonosti nukutun yön jälkeen (pyöriskelin ja heräilin koko ajan painajaisiin), missasin dösän ja lähin juoksee toiselle dösärille toivonpilke silmissä, kunnes näin parinsadan metrin päästä miten sekin bussi kaasutteli ohi. Vanne pään ympärillä alkoi kiristää.
Tuli kylmä ja turhaan tapailin taskusta mun pipoani, koska se oli juostessa tippunut matkalle. Niinpä niin.
Seuraavia busseja jos olisin jäänyt venaamaan en olisi ehtinyt ajoissa töihin, joten lähdin kipittämään takaisin kotia kohti herättelemään pikkuveljeä, jos se vaikka viittis tehä palveluksen mulle (vapaapäivänään kello seitsemän aamulla) ja lähteä heittämään mua autolla töihin. Oonpa kiva.
Etsin pipoa tältä 700:n metrin matkalta, mutta ei näkynyt missään, niin oletin että joku onnekas oli jo löytänyt sen ja laittanut taskuun. Otti päähän.
Ihana mussukka pikkuveikka kampesi ittensä tosi tyytyväisenä ylös lämpöisestä pedistä ja lähdettiin naamat norsunvitulla lömpsyttelemään kohti parkkihallia mun kirjoitettua etsintäkuulutukset mun rakkaasta piposta, jolla on paljon tunnearvoa. PIPO LÖYTYI RAPPUKÄYTÄVÄSTÄ! Joku oli nostanut sen kaiteelle oottaa mua ekaan kerrokseen! KIITOS JOKU!!
Oli onni matkassa eikä jouduttu ruuhkiin jumiin ni kerkesin ajoissa sinne minne piti, mutta se ohjekirja jota olin muutaman kerran tässä "uudessa" duunissa aikaisemmin käyttänyt apunani oli korvattu uudemmalla versiolla ja mulla oli hankaluuksia saada tuikitärkeitä laitteistoja pelittämään. Samaan aikaan asiakkaita alkoi tulvia mun ennen niin hiljaiselle aulapisteelle ja totesin että joku oli mennyt sammuttamaan mun käyttöön tarkoitetun puhelimen (jota ilman ei voi tehdä töitä) enkä löytänyt pin- koodia sitten mistään.
Asiakkaat eivät olleet kovin tyytyväisiä, eikä myöskään Suska. Puhelin meni lukkoon ja siihen tiskille alko valumaan jengiä kyselemässä multa asioista joista mulle ei oltu mainittu sanallakaan. Lisää iloisia asiakkaita siis...
Siinä sit soittelin duunijuttuja omaan laskuun ja otsasuoni senku sykki. Jengiä tuli ja meni eikä suurimmalla osalla tuntunut olevan käytöstapoja nimeksikään. Fiilikset alkoivat hiljalleen muuttua väkivaltaisiksi.
Tätä kirjoittaessani minua sapettaa, nälättää ja haluan pois täältä, eikä ole edes puolet työpäivästä takana.
Perkele.

Tänään on EGOTRIPIN LEVYNJULKAISUKEIKKA jipjip jee! Ja saan uuden levynki!
Oon hymyilly äärimmäisen leveästi siitä asti kun silmäni avasin :)(:
Tänään tirahtaa itku, se on vissi juttu. Oon poikkeuksetta vetistellyt varmaan joka ikinen kerta kun oon päässyt Egotrippiä kattelemaan, mut hymyillen tietysti :) Oon herkkä!
Eli tukka auki ja nessut taskuun, tänään jorataan!
\e/ _e/ _e_ \e_ \e/
DÄÄNS!

Hieroja siirty.. mut Haddaway tuli tilalle!
Päädyin eilen siis Haddawayn keikalle Flamingoon :D Hitto et se heitti kunnon tumppujuttuja koko keikan ajan. Pilkkasi yleisöä ja teki kaikkea hölmöä, mut hyvällä tavalla. Minähän tunnetusti osaan arvostaa hapanta läppää :)(: Niin ja se kuittaili Dr. Albanille siitä et se oli tehny oharit ja perunut yhteiset keikat. Hyvin se sitä imitoidakin osasi!
Ja kun I Miss You alko soida tuli melkein tippa linssiin. Kestohymy-Päänkeikutusklassikon What Is Love- biisin se päätti vetää sit kahteen otteeseen ku jengi niin kovasti siitä diggasi, hahah.
Tänään on kampaaja ja Esan synttärit, huomenna rokkikeikalle ja sunnuntaina leffapäivä, ma Egortippi, ti hieroja.. enää ei oo niin tylsää!
Tajusin just tänään et eikai Taiwaniin tarvi mitää viisumii jos venee vaan muutamiks päiviks?
Ja hoksasin et eihän mulla ole viisumi kunnossa vielä sinne Australiaankaan :D Eikä rinkkaakaan o vielä..
Ostetaan hyvä rinkka! Tee tarjous.