En enää valitettavasti ole jaksanut kirjoittaa päiväkirjamerkintöjä jokaisesta keikasta. Jotenkin on alkanut tuntua turhalta, etenkin kun näitä ei lue kovinkaan moni. Itselle toki olisi viisasta pitää kirjaa. Kirjoitetaan siis lyhyesti jatkossakin. Muistuttakaa mua heti keikan jälkeen, ettei unohdu.
Keikkamyyjä pyysi jotain kuukautta aikaisemmin avittamaan ruotsalaisyhtye Francisia yleisönkeräämisessä. Koska kyseessä oli viikonloppupäivä, sekä toinen orkesteri oikeinkin kelvollinen, suostuimme asiaan. Belly on myös mukava paikka, emmekä siellä aiemmin olleet konsertoineet.
Soundcheckiä ennen paikoille tuodaan helvetinmoiset PA-laitteet Bellyn vanhojen pikkukaiuttimien tilalle. Lavallehan asiassa ei juurikaan ole eroa, mutta Francisin soundcheckin aikana jo selvisi, että komeammat jyräykset näistä toki lähti. Raimo miksaa, joten tilanne etenee oikeaan suuntaan. Hän on kunnon mies, ja tuntee tilan. Lavalla on viihtyisää jortsuttaa, tsekissä tuuraa ruotsalaisbasisti.
Toinen keikka Vesa-Heikki-Pauli-Topi-kokoonpanolla. Topi saapuu Anna Puun Pohja-keikalta hyvissä ajoin. Olimme varmuudeksi illan jälkimmäinen akti, koskaan ei voi olla varma yhteyksistä. Ennen keikkaa sovittiin myös soolonjälkeisistä yläfemmajutuista. Topi lanseerasi myös lopulliseen käyttöön 'tänään breikataan' -lausahduksensa. Heikki lupasi 'stikata nopan kutoselle'.
Yhteissointi on rock. Mukavaa kun voi vaihdella välillä tähänkin mahdollisuuteen. Olimme treenanneet kuluneella viikolla kolme kertaa ma-ti-ke. Vieläpä kohtuullisen pitkiä sessioita, jotta uudetkin laulut sopeutuisivat settiin ilmeisesti. Biisijärjestys viitteellinen. Määrä oikea. Missä ovat settilistat?
Pahat kielet
Vaiheita
Rakkaus on jättänyt Maan
Hollywood
Kultainen palomino
Vaeltajasydän
Soitan vain öisin
Tuli, kulje kanssani
Ilta huvipuistossa
Kosketus
Ei ole kysymyksiä
Olenko koskaan kertonut
Tämän kaupungin lapset
Lainsuojaton
Mä en usko Jeesukseen
Kaanaan vesitornilla
'Pahat kielet' on onnistunut avaus, se lähtee riittävän tehokkaasti. Se ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys startiksi. Potentiaalisia avausviisuja keikoille alkaa olla kymmenkunta. Olimme treenanneet 'Vaiheet' erittäin erittäin softiksi versioksi. Se muka-rock alkoi väsyttää. Jos laulua on soitettu joka keikalla lähes, pitää siinä pieniä muutoksia joskus tehdä. Tämä oli terveintä pitkiin aikoihin, lähellä albumioriginaalia. 'Soitan vain öisin' on soitettu Ollin kanssa Vrockissa ja kenties Semppari-keikalla jossa soitettiin ties mitä. Se on hankala laulun suhteen, onneksi monitorointi kerrankin toimi riittävästi. Uskon vireen olleen siellä päin.
'Tuli, kulje kanssani' soitettiin jo Turussakin tällä kvartetilla. Siellä se meni ensiesitykseksi melko kivasti. Nyt se oli aika paska. Liian nopea ja rähinä. Siihen on PAKKO saada jotain järkeä, ettei se karkaa käsistä. Ehkä ottaa vaan takaisin jostain särkemisestä. 'Kosketus' oli poikkeuksellisen tyylikäs, vähensin omaa soittoani siinä. Samoin 'Ei ole kysymyksiä'. Sitä oli 'Vaiheiden' lailla otettu askel taaksepäin.
Heikki ei ollut tyytyväinen 'Tämän kaupungin lapset' -meininkiin. Kappale on yksi putkilo, se ehkä kaipaisi lisämaustetta jonkun instrumentin tai muun toimesta keikkasetissä ollessaan. Toki sitä ei myöskään ole pakko soittaa keikoilla. Mä en itse ole niin peloissani. Se ei saa olla ehkä noin loppuosassa pitkähköä keikkaa. Lisäansioita se ei soitantoon tuo helposti. Mascotissa sillä avattiin, ja se kenties oli sille kotoisampi paikka.
'Lainsuojaton' esitettiin ensikertaa. Olin siitä jokseenkin peloissani, eihän Paulin kanssa oltu treenattu kertaakaan oikeilla riffeillä – puhumattakaan soolosta. Juha soittaa toki kitaroita levyllä siinä laulussa. Homma selvitettiin mainiosti. Kertsin ätäkki syntyy samanaikaisuudesta nousussa, se jäi vähän vielä hakuseen, bassosärö saattaisi olla keino. Loppurytistys on loistava keino päättää setti.
Encoreen jätetyt 'Mä en usko Jeesukseen' ja 'Vesitorni' eivät ole saman yhtyeen esityksiä. Siksi ne ovatkin hyvä pari siellä päässä. 'Jesse' toimi hiton komiasti. Kertsissä laulamalla vedetyt huuliharppujutut on oudot, mutta kai ihan jees. 'Vt' oli hidas.
Porukkaa piti sähköisten tietojen mukaan olla kevyesti alun toistasataa jo pelkkää meitä katsomassa. Todellisuus oli jossain vajaan sadan tienoilla – uskoisin. Viralliset tilastot saapuvat myöhemmin. Perusjengi oli onneksi pelastamassa tilannetta. Olin todella pettynyt Facebookin ”attending”-aktiivisuuteen. Minun 76 ”attending”-merkinnästä vain 30 oli paikalla, ja niistäkin osa vasta keikan jälkeen. Älkää luulko, ettei teitä valvottaisi. Haha. Määrätyt tyypit saa luvan katsella peiliin ja niin ed.
(Älkää lukeko. Ei jatkotoiminnasta sen enempää, mutta erikoismenoa Kasarmin- ja Hakaniemenkadulla oli. Itselleni vihjesanoina muistin virkistämiseksi esim. 20 vuoden kuluttua: objektiivin / kameran epävirallinen sijoittaminen, Jopet-show, omituisissa paikoissa nukkuvia ihmisiä, herätyspuhelu klo 9:30, ei kenkiä, ei avaimia, 'pakko päästä ulos', Minttu-Leijona, taksilla Hakaniemen Mäkkiin, pieni lihava poika ja muut lapsiin suunnatut kommentit, jurriavautumisia, 2-1...)