IRC-Galleria

Tässä kämpässä on niin rauhallista. Ikävöin kyllä perhettäni, mutta en katkeruutta, hiljaisuutta ja ristiriitoja. En tappelujen kuuntelemista huoneestani. En sitä, kun yrittää keventää tunnelmaa edes vähän ja pelkää, että sanoo jotain väärin. En sitä, miten joskus ilmaisen tunteitani siellä, mutta yleensä en. En jatkuvaa tietoisuutta toisten mielialoista, jatkuvaa myrskyn odotusta. Kaikkein vähiten ikävöin naurettavaa ja jossain määrin nöyryyttävää iloa siitä, kun kotona menee hyvin. Helpotuksen määrä on se indikaattori, joka kertoo kuinka syvällä on.

Joo, tarkkaavaisuutta minä vihasin, havainnointia ja tulkintaa ja pyrkimystä ennakointiin. Siihen meteorologiaan en enää rupea, tai toivon että en. Kaikki muu menetteli, mutta ei se.


29.12.
Itseasiassa rupean juuri siihen, ja se käy nopeasti ja luonnollisesti. Mutta älä sinä turhia kainostele, joulu on kerran vuodessa vaan.