IRC-Galleria

Larppasin taas vaihteeksi pitkän kaavan mukaan, toisen kerran elämässäni ja ensimmäistä kertaa yli vuoteen. In-game-unet tulivat jo ensimmäisenä yönä. Toisena päivänä pelaaminen lakkaa, ja kaksi ihmistä sulautuu yhdeksi. Nyt on vaikea hahmottaa, ettei se ollut totta ja vaikea muistaa, että minä olen Katri enkä Merry.

Harry Potter on näköjään yksi tämän syksyn teemoista minulle, ja mikäs siinä. Joskus pitää palata alkuun tai seurata omia jälkiään vähän takaisinpäin. Kaksitoistavuotiaana hullaannuin niihin niin, etten ole hullaantunut sillä tavalla mihinkään paitsi ehkä YUP:hen. Sitten meni jokunen vuosi, jolloin ne olivat mielestäni suht huonoja, jälkikäteen ajatellen taisivat olla juurikin ne omat teinivuodet. Pikkuhiljaa löysin ne taas ja Deathly Hallows oli viimeinen naula arkkuun. Kirjailija kasvaa tekstinsä mukana, tarina varttuu ja kypsyy siinä missä lukijansakin.

Tämän syksyn HP-larppailu on ollut piste i:n päälle. Kyllä, minä viihdyn siinä maailmassa. Kyllä, taidan olla vieläkin kaksitoista, mutta minusta tuleekin isona aurori.