IRC-Galleria

Huomenna lähden takaisin jonnekin. Tarkkaan ottaen kolmannelle leirille ja sen jälkeen Nummirockiin. Nämä kesät menevät aina samalla tavalla. Nämä kesät.

On paljon sellaista, mistä en tänne kirjoita. Tuntuu hyvältä. Euforia, katharsis. Tunne siitä, että on selvillä vesillä.

SPR-leirillä Porissa tajusin, että minä ja monet ihmiset, joiden kanssa yleensä olen, olemme pirun marginaalista sakkia. Useimpia ihmisiä kiinnostaa lähinnä työn, kodin ja parisuhteen pyhä kolminaisuus. Mutta ei siitä mitään ihmeempää ylemmyyttä kannata tuntea. Nämä normaalit kaverit kun sattuvat olemaan myös niitä, jotka pitävät maailman raiteillaan ja jaksavat oikeasti tehdä myös hyvää, toisin kuin meikäläiset jotka enimmäkseen vain jauhamme paskaa. MOT.

Väsyttää. On taas ikävä ihmisiä. Haluaisin nähdä teitä ja jauhaa paskaa, koska se on kuitenkin kamalan kivaa.