IRC-Galleria

Yksi missio tuli eilen täytettyä kun oikeusministeri Tuija Brax vastaanotti keräämäni seksuaalirikosten estämistä, rankaisemista ja uhrien elämän helpottamista koskevan vetoomuksen. Tilaisuus oli asian vakavuudesta huolimatta lämminhenkinen ja sai ainakin minut vakuuttuneeksi siitä, että työ ei ole ollut turhaa. Parannuksia on luvassa niin asian juridiseen puoleen kuin seksualirikollisuuden ehkäisyyn ja hoiton laajemminkin.

Vetoomuksen tekstihän on edelleen luettavissa (ja mikseipä allekirjoitettavissakin) osoitteessa: http://www.adressit.com/seksuaalirikos-on-henkinen-tappo.

Tämän kolmekuisen vetoomusprosessin aikana minulle on kirjoittanut ja soittanut useampi raiskauksen tai hyväksikäytön uhri ja kertonut tuntojaan. Myös useampia raiskattujen vanhempia ja ystäviä on ottanut minuun yhteyttä kertoen siitä tuskasta, mitä rikoksen uhriksi joutuminen on aiheuttanut uhrissa itsessään sekä hänen lähipiirissään.

Uhrien ja heidän läheistensä lisäksi myös yhteyttä ottaneiden ammatti-ihmisten kirjo on melkoinen, papista psykologiin, terapeutista tuomariin, lautamiehestä lääkäriin. Ja heidänkin tarinansa seksuaalirikosten uhrien kokemuksista ja elämästä ovat melko karmaisevaa kuultavaa ja luettavaa.

Näiden henkilökohtaisten viestien kirjosta jätin torstaina joitakin keskeisimpiä ehdotuksia ja vaatimuksia vetoomuksen liitteenä valtioneuvoston ja eduskunnan pohdttavaksi.

Sen lisäksi, että vetoomuksessa vaaditaan seksuaalirikoksista langetettavien tuomioiden saattamista kansalaisten oikeudentajua tyydyttävälle tasolle, on aiheellista toisaalta kehittää keinoja näiden rikosten ehkäisemiseksi ja toisaalta parantaa seksuaalirikosten uhrien asemaa, hoitoa ja selviämistä takaisin mahdollisimman turvalliseen ja tasapainoiseen elämään.

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi on kehitettävä ja lisättävä lastensuojelun ennalta ehkäisevää työtä, kehitettävä lasten parissa työskentelevien ammatti-ihmisten mahdollisuuksia havainnoida ja puuttua lasten elämässä ilmeneviin riskitekijöihin sekä vahvistettava vastuunkannon ja välittämisen ilmapiiriä niin, että kansalaiset kantavat aitoa vastuuta niin omista lapsistaan kuin “muiden mukuloistakin“.

Seksuaalirikosten uhrien aseman parantamiseksi on lisättävä erilaisia tuki- ja terapiapalveluita niin, että rikoksen uhriksi joutuneet kansalaiset ovat tasavertaisessa asemassa asuinpaikastaan, varallisuudestaan tai elämäntilanteestaan riippumatta. Myös erilaisten seksuaalirikosten uhrien tukijärjestöjen ja vastaavien kansalaistoimintaan perustuvien toimintaryhmien toiminnan tukemiseen on aiheellista jatkossa panostaa nykyistä enemmän voimavaroja, sillä useat seksuaalirikosten uhrit ovat viesteissään kertoneet, miten he ovat saaneet uuden elämän keskeisiä rakennusaineita juuri näiden ryhmien ja järjestöjen toiminnasta.

Myös seksuaalirikosten tutkintaa ja oikeuskäytäntöä on kehitettävä. Tämä kehittämistyö vaatii myös panostusta, pelkät kauniit puheet ja korulauseet eivät tilannetta paranna. Tuomioiden koventaminen ihmisten oikeustajua vastaavaksi ei tässä suhteessa ole ainut tavoite vaan koko tutkinta- ja oikeusprosessia on kehitettävä uhrin asemaa tukevaksi ja helpottavaksi.

Koska seksuaalirikosten uusimisriski on monasti hyvin suuri, on huomiota kiinnitettävä myös seksuaalirikoksiin syyllistyneiden hoitoon ja terapiaan. Kovennetut rangaistukset eivät tällöin välttämättä ole rikollista toimintaa poistavia vaikka ehkäisevätkin rikoksen uusimisen joksikin aikaa.

Tuollaisia ajatuksia jätin ministeri Brax'lle ja toimitin eduskuntaryhmien puheenjohtajille. Toivottavasti ne yhtenä pienenä tekijänä edistävät tärkeiden uudistusten ja yhteiskunnan lisäpanostuksen saavuttamista.

Ans kattoo nyt.

Kuten olen jo aiemminkin todennut työ ei lopu tähän.

Aion omalta osaltani olla aktiivinen keskustelussa esitettyjen asioiden parantamiseksi. Niin toivon myös mahdollisimman monen vetoomuksemme allekirjoittajan toimivan. Uskon siihen, että oikeudenmukaisesti toimivassa kansalaisyhteiskunnassa mielipeemme ohjaa yhteiskunnan toimintaa.

Vaikka vähän kerrallaankin.

Mutta nyt on aika laskeutua tämän vetoomustouhottamisen keskeltä lähemmäs arkea, omaa Rakasta Vaimoa, lapsia, ystäviä ja kaikkia niitä, jotka etenkin vetoomusnimien keruun loppusuoralla ovat olleet laiminlyötyjä.

Pidetään yhteyttä.