IRC-Galleria

muhku56

muhku56

Kimmo Käärmelahti

Mulla on yksi ajatus...Maanantai 12.02.2007 08:36

Kauhistuttavat sanat Rakkaan Vaimon suusta. Taas eilen lausutut. Kun makasimme sängyllä aamupalan jälkeen pötköttelemässä.

-Olen koko ajan ajatellut sitä huoneasiaa ja nyt minusta kyllä pitäisi tehdä ratkaisuja.

Tehdä ratkaisuja on sama kuin miesten kielellä nyt ryhdytään töihin. Siis RV:n mielestä ei vain voi tehdä ratkaisuja ja odottaa toimeenpanon aloittamista arkipäivään.

-Mutta jos sinulla on jotain tärkeämpää tekemista niin ei sitten tehdä muutosta vielä tänään.

Voiko sanoa, että löhöäminen on tärkeämpää? Ja tarkoittaako tuo kysymys sitä, että RV kuitenkaan pidättäytyisi muuton aloittamisesta? Yksi sana riittää vastaukseksi molempiin kysymyksiin: EI.

No niin, Tiitus sai huonekaverin Mikosta, Tilli siirtyi vihreään huoneeseen, Sansku vaaleanpunaiseen salonkiin, Janna jäi yksin asumaan keltaista salonkia ja Jussi Sinistä huonetta. Todellisuudessa ainut, jonka huoneessa ei tapahtunut asukasmuutoksia oli Jussi. Joka myös oli pottuuntunein muutoksiin kun naapurihuoneesta lähti Mikko ja tilalle muutti tyttö.

Aika hyvin muutettu yhden päivän hommaksi. Tavarat tosin seuraavat lopullisesti muuttajia vasta tämän alkuviikon aikana. Mikäli löytyvät, eivät joudu kirpputorille tai vintille tai saa kokosovituksissa uutta omistajaa.

Nyt on kaikki sikinsokin. Ei pelkästään vaatteet ja tavarat vaan myös henkilösuhteet. Ja osan sielunelämäkin kun kokivat muuton rangaistukseksi. Vaikka vaikutin oli se, että isompien koululaisten oli saatava oma huone opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi. Jonka seurauksena kaksi nuorinta joutui yhteiseen huoneeseen.

Ja minä olen pirteä. Uskokaa pois. Hyvin levätty viikonvaihde. Lauantaina koulutuksen vetämistä 6 tuntia ja mehut pois heikkokuntoisesta miehestä. Eilen muuttoa koko päivä ja loputkin mehut pois. Ja sitten aamulla RV herättää minut 03.50 ja väittää että kuorsaan. Mitä varmaan teinkin sillä olin niin puhki. Mutta kun tajusin, että kellon soittoon on tunti aikaa niin eihän se uni enää tullut. Joten nousin 04.25 pystyyn.

Jossa olen vieläkin. Tosin heikosti.

Taidan ryhtyä uskovaiseksi.

Muista pyhittää lepopäivä on käsky, jota olisin valmis noudattamaan.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.