IRC-Galleria

Viikonloppu jatkui ja jatkui.

Perjantaina porukalla katsomaan Jo-Jo -teatterin tulkintaa rakkaudesta akvaariossa. Saarat menivät sekaisin suuntaan jos toiseenkin. Niin, kenen luona ne juhlat nyt olivatkaan? Brahenkadun tytölle löytyi tähän vastaus viimeistään tiistaina, kun postin seasta löytyi erittäin ystävällismielinen huomautus turhan kovaäänisestä vieraskatraasta.

Tampereelta saapui kaksi kipaletta viinaanmeneviä ihmisiä. Pojat olivat niin hyvässä hapessa jo alkuillasta, että porttikielto Forteenhan siitä kehkeytyi - ennen kuin sisälle edes pääsivät. Kyllä sitä taas niin osa porukasta käveli ovista sisään ihan vain kytkösten avulla. Taluttakaan te toi sisään. Okei, no me tullaan perässä. Mitäh, tämä sentään kävelee omin jaloin? Ai, no ei sitten. Ai, ei Forteenkaan. Koko kaupunki oli tarkoitus kiertää, mutta yhden yrityksen jälkeen neljän hengen eristäytynyt osio päätti retkensä Rentoon.

Hesburgerin pitakebab tuplavalkosipulilla (noin 20 kipaletta valkosipulinkynsiä).
"Arvaa, vaan niin iskä kysyy ensimmäisenä huomenna, oonko syönyt valkosipulia."

"Sä olet syönyt valkosipulia."

Lauantaina enemmän tai vähemmän juhlineen näköinen joukkio saapui vähitellen Littoisiin nauttimaan kunnollisesta perhe-elämästä nauttien puusaunan lämmöstä ja chili con carnesta. Sotamuistoina oli mustelmaa, päänsärkyä, pahaaoloa ja litistettyjä ranteita. Yksi ei mahtunut kulkemaan tankojen alta. Kunnon vieras sitten juo tampereilaisten mukaan viinansa parkkeeratussa autossa ja saapu juhliin vasta humalansa saavutettuaan. Allekirjoittanut piti hengähdystauon HG:n, Lostin ja Everwoodin seurassa ennen kuin illalla taas jatkettiin häikäisysuojat päässä taas Turun yöhön. Matka kuljetti Brahenkadun kauttaa Rentoon, Silvermooniin, Amarilloon, snägärille raneja tilaamaan ja Brahenkadulle. Meno hieman kenties lässähti jossain määrin...ehkä...kyllä joo...mahdollisesti.

Kotona jo normaaliin aikaan eli about nollaneljä. Sunnuntain puolella melko tasan kello 19 tultiin toteamaan, että voisi olla aika herätä jo. Okei.

P.S. Minua muistutettiin, että käväistiinhän me testaamassa suuseksiäkin - viisiitti Suxes-baarissa. Sisustus ei miellytä eikä ole edes A-oikeuksia. Ei taida muodostua kantapaikaksi tälle poppoolle.

--

"Tuolla oven takana on joku mummo."
"Ei se mikään mummo ole, se on Atte."
"Voi vittu, se on mummo."

"Täällä on joka viikonloppu juhlat."
"Eihän - viime viikonloppunakin olin Tampereella."

"Mä en ole koskaan saanut valituksia...ai niin, eihän tää ole mun kämppä edes."

Onko se nyt sitten knullar flätan?

Keskiviikkona tuli nähtyä Traffic Island ensimmäistä kertaa livenä. Viihdyin hyvin, vaikka kitaristi ja basisti olivatkin hieman passivisia esiintymisen suhteen - rumpalista ei voi tietää, kun oli piilotettua pleksin taakse. Kyllä voin kehottaa enoa kutsumaan jonnekin keikalle.

Nyt on nähty Crucify-tytsikin livenä.

Tulitikut lentelivät. Maantienkiitäjä tulee. Hinkuhengitystä. Käynti Onnelassa. Tapettiin virtahepoja. Kotiin.

Aamulla tuli todettua, että yksi raitti viskin kanssa liikaa. Kiitos Tobbe. Mutta emmehän me kärsi krapulasta - eli särkylääke sinne laukkuun, aurinkolasit päähän ja bakteeriviljelmiä tunnistamaan.

Tällä kertaa ei sentään Rennon oven takana odottamassa aukeamista, mutta noin kello 16:n aikaan saavuimme taas. Notkumista tiskillä odottaen oman pöydän vapautumista. Seurue vaihtui, mutta baelaisda ja Ellu1984 pysyivät - noin kello 01:een asti. Vielä Al Amirin kautta pikamikrokebabit ja nukkumaan. Yritettiin katsella eteläkorelaista kauhuelokuvaakin jonkin aikaa. Oli muuten jännä.

Tampere ikävöi Turkua taas.

Tietääkö joku muuten, mitä tapahtuu auringossa lämmitelleille vaahtokarkeille, kun ne panee hekteksi jääkaappiin?

--

"Ota nyt toi huppu pois päästä, näytät ihan nistiltä."

Voitin avec-lipun Mami hoitaa -elokuvaan. Hienoa. Hienoa on myös se, että aloitan uusintatenttiin osallistumisen kello 16.00 ja elokuva alkaa kello 17.30. Saas nähdä, ehdinkö keskustaan ajoissa. Kukaan ei ole ilmoittautunut seuraksikaan, joten joudun mahdollisesti menemään yksin. Samapa tuo, on sitä ennenkin niin tehty - eikä edes ole tuskaa.

--

Energiaa ei häviä, muuttaa muotoaan!

Halusin vain kaikkien tietävän, että tätä kuunnellaan nyt!

Jäi muuten laivailu sitten väliin. Huokaisu. Nyt on sitten odotettavaa kesän suhteen - paljon.

--

"Se on hieman tylsä, soitan toisen."

Hitsi, on se sentään aina välillä mukava käydä visiteeramassa risteilylläkin. Terminaalissa alkoi jo mukavien yllätyksien ketju.

Muu sikseen, mutta sain taas kuunnella roppakaupalla, ah, niin ihanaa Tobias Hoxellia. Herra aikoo vaan tämän viikonlopun jälkeen pitää näköjään luvattoman pitkä keikkatauon, perkele.

Kirosana. On se mukavaa aina nähdä vanhoja tuttuja. Jätettäköön nimi mainitsematta, asianomainen oletettavasti tietää olleensa mukana.
Halataan.
Et sitten nosta ilmaan - kokemusta kun on niistä tilanteista sun seurassa.
Halataan.
Nostetaan ilmaan - ja juostaan seinää päin!
No, arvata saattaa, kuka siellä lattialla makasi ilmat pihalla keuhkoista ja kankku kipeänä.

Ei kukaan olisi innostunut lähtemään Viking Isabellalle tänään?

--

"Onks tää teidän kaveri, ottakaa se."

Nyt sitten taas kerran jännittämään examination by a vet. Voi helkkari, että on kamalaa tällainen. Pysytään kuitenkin optimistisina, tämä ei tule Venäjältä - asustelee ihan vaan Saksassa.
http://www.connemara-kraemer.de/fotos_bildergalerie/3103-004-47.jpg


Ai hitsi, tämä tulee onnistumaan. Myös tätä seuraava konkurssi.

--

Viheltelyä.

Edelleen vihaan päiväkirjamerkintöjä, jotka yksi toisensa perään ovat vain ja ainoastaan niitä h******n "kerro itsestäsi" -listauksia.

--

Kirosana.

Bleak. Amorphis. Paikallinen. Paikallinen. Turmion Kätilöt. No joo, tuli seurattua jonkin verran makuupussin käärimisen yhteydessä. Eno raahattiin lavalle grillattavaksi viimeisen poppoon toimesta. Kysyin toisen paikallisen bändin nimeäkin vielä lauantai-illan loppupuolella...Blow, Bläy (jos noudatetaan basistin ääntämystä), ei voi muistaa.

Ei harmita edes Turun kemujen missaaminen, vaikkakin alkoholinkulutus olisi todennäköisesti ollut muutaman asteen hillitympää. Boolimaljoihin on helppo hukkua - varsinkin kun ne ovat suurtalouskeittiöiden soppapatoja. Kaksi päivää ilmaista juomista ja rokrokseuraa.

Nyt on sitten syöty myös vuoden 1994 parhaassa muikkuravintolassa.

Toista kertaa en Työnkulman parvella enää nuku, mutta eräs mustat silmälasit päässä kulkeva ÄITI-tatuoitu henkilö tuntui viihtyvän kylla rakennuksen sohvalla muutamaankin otteeseen. Kaipa se sitten oli oikeasti hyvä, kun siihen muutama muukin simahteli.

Kuopiolaiset ovat mukavia. Kehotan visiteeraamaan kaupungissa.


P.S. Laivamatka tarjolla torstaina lähtevälle Viking Isabella -risteilylle.

--

"Äiti, voisitko sammuttaa ton auringon?"

I need to do this much, I need to find my way.

--

"You were by my side, but you went away and there's nowhere left to hide."

Nowhere Left to Hide by Laurie.

Kuuntelen.

--

"It's not the voice that woke me up.
I don't even know where I sleep."