IRC-Galleria

Viikko otti ja meni sitten hujauksessa. Ainoa vapaailta pätkähti nimittäin tiistaille, ja sitä ennen ja sen jälkeen oltiinkin menty aika haipakkaan...

Viime keskiviikko oli muuten kuollut ilta. Siinä oli alkutoimiksi käyty avaamassa yksi pubin puolikas, ja kun sieltä pääsi, mentiin tiskin toisellepuolelle, juotiin pari kuppia kahvia, ja vaihdettiin työpaikkaa... Ja mitä sitten siellä Kemin kuumimmassa yökerhossa tapahtui?
-No ei niin kerrassaan mitään.... Neljään tuntiin mahtui ehkä 20 asiakasta, ja nekään eivät suvainneet olla kokoiltaa, vaan valomerkin aikaan paikalla oli yksi peruspaavo, henkilökunta ja 3henksu jäsentä, jotka kyllä olivat vapaalla... Siinä naksahti sitten päässä, ja tein jotain mitä en ole tehnyt, en sitten aikoihin, voidaan sanoa; vuosiin. Pääsin kotiin, ja kiskaisin hilpeähkön aamukännin hyvässä seurassa. Toisaalta, se toimi niinkuin pitikin; -ilta nollaantui päästä, ja pääsi hymy huulilla sitten unosille! Tosin torstaina sitten kun alkoi työilta pikkujoulutilauksella, hieman jännitin sitä tärinää, mikä seuraa siitä, kun ei nuku tarpeeksi ja on ollut humalassa aamu kahdeksalta, mutta, ilta oli suht tuskaton kuitenkin.

Mutta sunnuntaista... Kyllä, kello on kuusi aamulla, ja en ole nukkunut vielä sunnuntaita menneeksi, joten elän vielä sunnuntai päivää... (vuorokausi vaihtuu vasta kun seuraavaan herää, ja minä en ole herännyt vielä maanantaihin!)
Minulle kerrottiin viikolla, että sunnuntaina ei ole vaihtoehtoja, vaan pitää lähteä ottamaan kuppia. Tottakai kun asia noin esitetään, mulla iskee vastustelu päälle, ja pahanlaatuinen sellainen... Joten olin kerennyt käydä jo vaihtoehdot Rovaniemelle karkaamisesta, väitettyyn ihmissuhde iltamaan, että millä selittäisin etten sunnuntaina pääse liikkeelle. Onneksi sitten pelastus tuli alkuiltaan lauantaina, kun kysyttiin, tahtoisinko sunnuntaina tehdä töitä. Tottakai halusin, ja näin iloinen ryyppyremmi sai kaipaamansa lisäyksen, ja minä tarvitsemani verukeen, kaikki olivat tyytyväisiä!
Tosin, kun kävin katsomassa sitten saunalla sitä hilpeää bileporukkaa, minulle tarjottiin vielä optiota liittyä ryhmään ja saada tuuraaja. Skippasin tarjouksen ja tein itse työt, jotka olin halunnut vastaanottaa...

Siinä kai viikon tapahtumat kaikkineen. Elämää, sosiaalista sellaista, en ole viettänyt, enkä varmaan vietäkään ennen ensivuotta... Toisaalta, ma-ti vapaata ja harkitsin vakaasti myös keskiviikosta vapautumista, koska olisi kutsu erään ravintolan yksi vuotis päiville, ja yökerhon virallisiin avajaisiin... Ja kun niin harvoin pääsee kuitenkaan tuon tyyppisiin pippaloihin osallistumaan, kun on tällaisen alan valinnut... Mutta, harkinta on päällä, ja kiusaus voi olla liian suuri.. Mene ja tiedä, tule ja pala ja niin etiäpäin...

Nyt kuitenkin, voisi nukkua sunnuntain menneeksi, ja aloittaa maanantain alusta... Ja kuten olette huomanneet, lainaan biiseistä sanoja, joten nyt, olkaa hyvä, pätkä Elinvoimaa, kappaleesta "suhtaudun niittivöihin vakavasti" :"olen sukeltanut ehjänä palavista taloista, hilputtanut kotiin ilman kenkiä sateesta, olen kaatunut monta kertaa, noussut aina uudestaan, pessyt sieluni likaiseksi elämän katuojissa... kuin pirujen riivaama, minä olen rock'nroll, en löydä yöksi kotiin, minä' olen rock'n'roll, juopuneena pimeydessä, olen rock'n'roll. syvyyden reunalla huudan: minä osaan lentää! Olen menettänyt sydämeni, sammuvalle liekille, sen valossa kasvanut maailmassa kulkemaan. Olen kääntänyt selkäni rakastavalle sydämelle, kirottu seitsemän kertaa, tämän hulluuteni tähden. Kuin pirujen riivaama..."

Että näin....

Pakko oli tulla vielä lisäämään; kertokaas, kuinka monta kertaa pitäisi naurahtaa, jos sama asiakas yhden illan aikana toistaa viisikertaa tämän replikoinnin tiskillä: "Kaksi kossukolaa, ja sun loppuelämä" vastaan: "se ei ole kaupan" kuulen vastauksen "ai kossukola, vai, hehee!"... Ei naurattanut ensimmäisellä kerralla, eikä naurata vieläkään, ja nämäkin kuuluvat keskiviikkoiltaan...