IRC-Gallerian tietosuojakäytännöt päivittyvät 25.5.2018 vastaamaan EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimuksia. Lue päivitetty Tietosuojaseloste. Lisäksi käyttöehdoissa on tarkennettu ikärajaa ja kohta 6.2 viittaa Suomen lain lisäksi Euroopan unionin lakiin.

IRC-Galleria

alkavaa vuotta...Sunnuntai 01.01.2006 08:43

Vanha vuosi sitten vaihtui uuteen...
Tekikö kukaan uuden vuoden lupauksia? Minä en ainakaan, koska kokemuksesta tiedän, että mitä lujemmin vannon etten jotain tee, sitä varmemmin teen sen, ja mahdollisimman nopeasti. Joten, what's the use?
Tiedän että kaikilla kiinnostaa suunnattomasti; miten kävi coopperin testin... No, valitettavasti koitos siirtyi, koska en löytänyt virallista ajanottajaa, ja ilman moista, kukaan ei uskoisi, jos onnistuisin! Joten, uusi yritys heti kun saan vapaata ja ajanottajan mukaan
Tulin muuten vasta töistä... Jäin auttamaan inventaarion teossa, ja nyt valvoskelen, että pääsen lähtemään Rovaniemelle vievään junaan. Olin nähkääs niin juluma, että peruin maanantain työvuoron, jotta pääsisin käymään kotona. Tiedä sitten kannattaako sekään, tuleeko taas traumaattinen teini-ikään paluu, vai miten käy. Sittenpähän sen näkee...
Nyt kuitenkin voisin mennä täyttämään reppuni, ja katsastamaan, tarvitseeko ennen lähtöä automagisoida, eli nostella rahhaa, että pääsee edes puoliväliin =)

Tapsan tanssitMaanantai 26.12.2005 21:30

Tapaninpäivä... Ja huomenna arki vastassa, voi olla aika hiljaiset tanssit, vaan paha mennä kuitenkaan sanomaan, sen näkkee sitten =)
Huomenna on sitten hyvin ansaittu vapaapäivä! Viikko on siinä vaiheessa tehty putkeen töitä, ja osa päivistä tuplavuorona, joten, kaipa sen yhden vapaansa on ansainnut? Toisaalta, keskiviikkona taas jatkuu harjoitukset (työt) ja seuraava vapaa on sunnuntai, mutta minkä sitä työnarkki itsellensä voi?
Huomisen vapaapäivän kunniaksi ajattelin tehdä ammattilaisen coopperin testin, eli kuinka moneen kuppilaan kerkeää 12min (ja jokaisessa paikassa pitää nauttia yksi juoma, mitään ei saa tilata valmiiksi, ja kaikki pitää maksaa paikanpäällä)
Suunniteltu reitti kulkee Koodi-kukko-corneri-ankkuri-panimo-gringo-nightlife. Taksin käyttö on sallittu, ja voi varata juoman hinnan tasarahana mukaan, sekin on sallittua, ja juoma voi olla vaikka salmari, mutta kaikissa pitää tilata paikanpäällä ja juoda myös juoma loppuun. 7 baaria, 12 min... tullee tekemään tiukkaa, ja virallinen ajanottaja puuttuu vielä, senkun löytää, niin voi aloittaa testaamisen!
Ja sitten jos minä tuossa onnistun, niin haastaja joutuu lisäämään listaan jonkun baarin vielä (vaikka pikkuhiacen, tai sufeestakin kaljaa saa) Että, wish me luck boys, i'm going to need it! Nyt kuitenkin taas töihin valmistautumaan...

joulujaSunnuntai 25.12.2005 20:50

Eilen oli jouluaatto... Pukki muisti minua kolmella lahjalla täällä kemissä. Sain siis työpaikalta pullon punkkua, Riikalta hienon pullonavaajan, ja työkavereiltani Arilta ja Janilta oikein komean pipon...
Joulupukki ei ole vieläkään ottanut siis selvää osoitteenmuutoksestani tänne Kemiin, vaan on kuulemma roudannut lahjuksiani tuonne vanhaan osoitteeseeni Rovaniemelle =)
Eilen tehtiin sitten tuplavuoro. Ensin kestittiin Kreikkalaisille suomalainen joulu, ja sitten mentiin sinne kemin kuumimpaan yökerhoon. Ihmisiä ei ollut paljoa liikkeellä, vaan joulu meni rauhaisasti. Kotiin kun pääsin neljän jälkeen, lämmittelin hiukan jouluruokia ja join lasillisen punaviiniä, se oli ihanaa, ja antoi täysin rentoutuneen olon. Ja tänään, kun on vain normi yövuoro, sain nukkua, ja nukuinkin, melkein sen 12 tuntia, ja omasta mielestäni olin sen ansainnutkin.
Ja taas on yksi perhejuhla takana, jota minä en ainakaan perheeni kanssa viettänyt. Perhe kyllä soitti, ja ikävöitsi. Ja pahimman omantunnon minulle aiheutti mummo, joka oli eniten haikea siitä, että kukaan meistä lapsista ei tullut aattona käymäänkään kotona. Mutta, menen sitten ensivuoden alusta, kun on aikaa paremmin, ja kerkeää viivähtää enemmänkin kuin tunnin kaksi...
Rauhaisia joulunpyhiä teille kaikille. Tämä tyttö lähtee nyt koiran kanssa lenkille ja yhdeksään sitten töihin taas...

värinätäTorstai 22.12.2005 23:20

Torstai on toivoa täynnä, sanovat viisaammat...
Kaksi yötä jouluun, voi mahoton, ei edes tunnu siltä! Muistaa vielä sen, kun joulua odotti, kuin kuuta nousevaa, lahjatoiveita oli ainakin arkillinen, ja kinkuntuoksu oli niin viettelevä!
Nyt kuitenkin, vietän ns. yksinäisen joulun. Tosin, ei se yksinäinen ole, kun on töissä, aina siellä se muutama peruspaavo käy kaljansa juomassa, ja onhan siellä myöskin jokunen työkaveri joulua viettämässä työvaatteet päällä.
Mutta, mitäpä siitä napisemaan, olenhan mie ollut kaksi edellistäkin joulua töissä, tosin kuitenkin aina aattona olen kerennyt mutkata rovaniemen kautta nauttimassa kupin holitonta glögiä ja halaamassa sukua, tänä vuonna sekin siirtyy, suorastaan vuodella, koska roihin kerkeää vasta tammikuun alkupuolella, kun loppiainenkin on mennyt. Kai tämä aiheutti jonkinlaista haikeutta, jopa paatuneessa ravintola-alan ihmisessä, koska päätin laittaa itsellenikin hieman joulua... Leivoin torttuja, ostin lohta, ja jopa pienen valmiiksipaistetun kinkun (aattona tuplavuoro, niin eihän sitä jouda paistelemaan) Perunalaatikon tein itse, ja porkkanalaatikon ostin valmiina.. Ja huomasin, että jouluruokahommiin menee muuten rahaa yllättävän paljon!
Joululahjoja en tänävuonna ole ostanut, kuin veljelleni, sitten kun roihin pitää mennä, kai täytyy äidille ja isällekin jotain hakea, ja mummolle ristisanoja, mutta kaiken ohessa, en ole jaksanut asiaa miettiä suuremmin.

Kerrotaanpa nyt sitten samalla menneistä päivistä, kun en ole tänne muistanut käydä juttelemassa... Viime maanantaina kävin gringossa, niinkuin yleensä aina vapaailtoina, ja täyttelin sen kolme ristisanaa, urakan jälkeen palkitsin itseni oluella, ja seuraani sitten lyöttäytyi kaksi hotellin asiakasta, miehiä, kyllä, mutta mukavia sellaisia. Yleensä kun "hotellipaavot" tulevat juttelemaan, sen tietää mikä näilläkin on mielessä, mutta nämä kaksi olivat erillaisia. Olivat kumpikin tahoillaan naimisissa, ja lapsiakin oli, ja keskustelu lähti musiikista, josta siirryttiin työhön ja niin etiäpäin, kävin jopa herrain kanssa yökerhossa, eikä missään vaiheessa tullut pienintäkään iskuyritystä, ja se oli oikeasti, ihan loistavaa! Yökerhossa tosin joku ihme pentti tarjosi minulle viskin, sanoilla "hei, oikeasti, mie en yritä iskeä sinua, kun kuulun seksuaalivähemmistöön, mutta haluan välttämättä tarjota sulle tämän viskin" Otin juoman hieman kummeksuen vastaan, ja pena katosi jonnekin. Tulin mietinnän jälkeen tulokseen, että tämä vähemmistöedustaja tahtoi juottaa minut vain pois pelistä, jotta pääsisi käsiksi seurassani oleviin kahteen herrasmieheen. Tiedä sitten... =) Toisaalta, senkin olisi voinut tehdä halvemmalla viskillä Laphroig kun kuitenkin on hyvä ja suht kallis viski, rumasta pullostaan huolimatta.

Tiistaina sitten olinkin töissä... Kahteen asti sai miettiä, että tapahtuukohan koko lafkassa mitään, kun su-ma oli kuitenkin ollut ihan suht täysiä iltoja... Kahden jälkeen sitten pärähtikin baari melkein täyteen, ja sai ottaa muutaman kiireisenkin askeleen tiskin takana, mutta ei se haittaa, hauskaa oli, ja myöhään meni, ennenkuin baari oli sulkemiskunnossa (jos ei tuntiin kerkeä tiskaamaan, niin lasivuori on muuten aika valtaisa)
Eilen olikin sitten hiljaista kuin huopatossu tehtaalla, ei niin mitään koko baarissa, muutama hassu asiakas... (laskin että jossain vaiheessa oli 15ihmistä, joista 2 oli naisia, ja erään herran pukeutuminen kiinnitti huomiota... Monestiko voit nähdä, kun mies istuu baarissa, yhtäaikaa tämän herran kengät, valkoiset urheilusukat, pitkät kalsarit ja farkut? )
Tänään taas töihin, ehkä tänään on vilkkaampaa kuin eilen, ainakin vielä elän toivossa, mutta toisaalta, ihmeiden aika ei ole ohi, ehkä tänään on vielä vaisumpaa kuin eilen, vaikka sehän tarkoittaisikin, että... niinno... empä maalaile, vaan menen katsomaan...

Kaksi yötä jouluun... Jep jep... Taustalla soi Levyltä "Raskasta Joulua" kappale "varpunen jouluaamuna" En lainaa kappaletta, koska kaikkien pitäisi tietää miten tämä menee ja jos et tiedä, niin häpeä häpeä häpeä, hyi sinua...! Mahtava tosin, kun on rockslovarina esitetty... Kuunnelkaa itse!

syklejäLauantai 17.12.2005 21:43

Lueskelin tässä erään kaverin päiväkirja merkintöjä, ja aloin taas miettiä sitä, jota olen aina itsekseni ajoittain ajatellut... Eikö olekin niin, että elämä etenee sykleissä? Joskus on niin, että menee hyvin, et kerkeä tehdä mitään, asiat vain etenevät ja rullaavat eteenpäin, kuin jonkin ulkopuolisen voiman vetämänä... Ja toisinaan, asiat menevät niin päin vittua ettei mitään järkeä, ja vaikka kuinka yrittäisit niitä estää, ne menevät siltikin... Ja joskus on vain niitä mukavia suvantokausia, että mitään erikoista ei tapahdu, ei suuntaan, ei toiseen...
Kun mennään ajassa reilu vuosi taaksepäin, minut otti se nousujohdanteinen sykli kouriinsa. Kerkesin lopettaa koulun, ja suunnitella Rovaniemeltä Tornioon muuttoa koulun perässä. Kerkesin ilmoittaa itseni kouluun, jonka jälkeen sain avaimet asuntoon Kemin keskustassa, tein toisen työsopimuksen ja sovittelin sen nykyisen kanssa yksiin.
Eräällä keikkareissulla sitten tulin katsomaan asuntoa, ja sitten kun olin pesemässä kylpyammetta, istahdin kesken kaiken lattialle, ja mietin että mitähän hemmettiä mie olen tekemässä, olenko oikeasti muuttamassa Kemiin... Ja ei, en hakenut asuntoa, vaan tätä tarjottiin minulle, kaverin toimesta.
Siitä sitten mentiin kaksi kuukautta eteenpäin, oli hyvä asunto, opiskelupaikka, töitä ja sitten vielä ensimmäistä kertaa neljään vuoteen, kuvioihin astui ihmissuhde, jota sitten kestikin hyvän aikaa.
Tällähetkellä ainakin se ihmissuhde on negatiivisessa syklissä, mutta vastapainoksi taas töitä riittää, asunto on edelleen mainio, ja kaveritkin ovat loistavia, ja olen avannut silmäni taas uusille ihmisille...
Tämä on siis kai se suvantovaihe, mennään tasaisesti eteenpäin, ilman suurempia yllätyksiä. Toisaalta, pitäisi kai olla tilanteeseen tyytyväinen, mutta kaipaan tapahtumia... Minkäs sille mahtaa... Jos en rakkaudessa, niin edes jossain!

Toisaalta, viime keskiviikkona tapahtui, ei mies rintamalla, eikä muuten, mutta oli kaikkea kivaa ja koltussakin minut oikein nähtiin.. Tiedä sitten... Menisi töihin, siinä sitä elämänsisältöä on minulle ihan riittämiin...
Viikko otti ja meni sitten hujauksessa. Ainoa vapaailta pätkähti nimittäin tiistaille, ja sitä ennen ja sen jälkeen oltiinkin menty aika haipakkaan...

Viime keskiviikko oli muuten kuollut ilta. Siinä oli alkutoimiksi käyty avaamassa yksi pubin puolikas, ja kun sieltä pääsi, mentiin tiskin toisellepuolelle, juotiin pari kuppia kahvia, ja vaihdettiin työpaikkaa... Ja mitä sitten siellä Kemin kuumimmassa yökerhossa tapahtui?
-No ei niin kerrassaan mitään.... Neljään tuntiin mahtui ehkä 20 asiakasta, ja nekään eivät suvainneet olla kokoiltaa, vaan valomerkin aikaan paikalla oli yksi peruspaavo, henkilökunta ja 3henksu jäsentä, jotka kyllä olivat vapaalla... Siinä naksahti sitten päässä, ja tein jotain mitä en ole tehnyt, en sitten aikoihin, voidaan sanoa; vuosiin. Pääsin kotiin, ja kiskaisin hilpeähkön aamukännin hyvässä seurassa. Toisaalta, se toimi niinkuin pitikin; -ilta nollaantui päästä, ja pääsi hymy huulilla sitten unosille! Tosin torstaina sitten kun alkoi työilta pikkujoulutilauksella, hieman jännitin sitä tärinää, mikä seuraa siitä, kun ei nuku tarpeeksi ja on ollut humalassa aamu kahdeksalta, mutta, ilta oli suht tuskaton kuitenkin.

Mutta sunnuntaista... Kyllä, kello on kuusi aamulla, ja en ole nukkunut vielä sunnuntaita menneeksi, joten elän vielä sunnuntai päivää... (vuorokausi vaihtuu vasta kun seuraavaan herää, ja minä en ole herännyt vielä maanantaihin!)
Minulle kerrottiin viikolla, että sunnuntaina ei ole vaihtoehtoja, vaan pitää lähteä ottamaan kuppia. Tottakai kun asia noin esitetään, mulla iskee vastustelu päälle, ja pahanlaatuinen sellainen... Joten olin kerennyt käydä jo vaihtoehdot Rovaniemelle karkaamisesta, väitettyyn ihmissuhde iltamaan, että millä selittäisin etten sunnuntaina pääse liikkeelle. Onneksi sitten pelastus tuli alkuiltaan lauantaina, kun kysyttiin, tahtoisinko sunnuntaina tehdä töitä. Tottakai halusin, ja näin iloinen ryyppyremmi sai kaipaamansa lisäyksen, ja minä tarvitsemani verukeen, kaikki olivat tyytyväisiä!
Tosin, kun kävin katsomassa sitten saunalla sitä hilpeää bileporukkaa, minulle tarjottiin vielä optiota liittyä ryhmään ja saada tuuraaja. Skippasin tarjouksen ja tein itse työt, jotka olin halunnut vastaanottaa...

Siinä kai viikon tapahtumat kaikkineen. Elämää, sosiaalista sellaista, en ole viettänyt, enkä varmaan vietäkään ennen ensivuotta... Toisaalta, ma-ti vapaata ja harkitsin vakaasti myös keskiviikosta vapautumista, koska olisi kutsu erään ravintolan yksi vuotis päiville, ja yökerhon virallisiin avajaisiin... Ja kun niin harvoin pääsee kuitenkaan tuon tyyppisiin pippaloihin osallistumaan, kun on tällaisen alan valinnut... Mutta, harkinta on päällä, ja kiusaus voi olla liian suuri.. Mene ja tiedä, tule ja pala ja niin etiäpäin...

Nyt kuitenkin, voisi nukkua sunnuntain menneeksi, ja aloittaa maanantain alusta... Ja kuten olette huomanneet, lainaan biiseistä sanoja, joten nyt, olkaa hyvä, pätkä Elinvoimaa, kappaleesta "suhtaudun niittivöihin vakavasti" :"olen sukeltanut ehjänä palavista taloista, hilputtanut kotiin ilman kenkiä sateesta, olen kaatunut monta kertaa, noussut aina uudestaan, pessyt sieluni likaiseksi elämän katuojissa... kuin pirujen riivaama, minä olen rock'nroll, en löydä yöksi kotiin, minä' olen rock'n'roll, juopuneena pimeydessä, olen rock'n'roll. syvyyden reunalla huudan: minä osaan lentää! Olen menettänyt sydämeni, sammuvalle liekille, sen valossa kasvanut maailmassa kulkemaan. Olen kääntänyt selkäni rakastavalle sydämelle, kirottu seitsemän kertaa, tämän hulluuteni tähden. Kuin pirujen riivaama..."

Että näin....

Pakko oli tulla vielä lisäämään; kertokaas, kuinka monta kertaa pitäisi naurahtaa, jos sama asiakas yhden illan aikana toistaa viisikertaa tämän replikoinnin tiskillä: "Kaksi kossukolaa, ja sun loppuelämä" vastaan: "se ei ole kaupan" kuulen vastauksen "ai kossukola, vai, hehee!"... Ei naurattanut ensimmäisellä kerralla, eikä naurata vieläkään, ja nämäkin kuuluvat keskiviikkoiltaan...

jäässä...Keskiviikko 07.12.2005 06:16

Yritin taas käydä keskustelua ihmissuhteista... Ja tulin tulokseen, että kaikki eivät osaa puhua, tai eivät halua, ja se jättää meidät, jotka yrittävät, niin kylmäksi sisältä... Kun purat kaiken, annat repiä itsesi auki, kaiken esille, ja kukaan ei korjaakaan sitä ehjäksi, vaan jättää tyhjälle. Se tuntuu pahalta.

On elämässä siltikin positiivisiakin asioita! Kuten aiemminkin olen sanonut, musiikki on suunnaton asia! Ja ihmiset! Ja talvi sesonki, kun on töitä eikä tarvitse yksin miettiä!

...hell is living with out your love... Jep jep, kyllä alice tiesi silloin 95 mistä lauloi...

joulu tullooLauantai 03.12.2005 07:44

Joulukuu on alkanut, salakavalasti se hiipi selkäni taakse, ja ilmoitti eräänä päivänä, että " hei herää, kohta se taas on, se ressaavin päivä vuodesta, jolloin kaikilla on kiire"
Viimeiset kaksi jouluaattoa olen siis ollut suosiolla töissä, ei ole tarvinnut ressata, koska muut tösyävät pää kolmantena jalkana... ja ne kaksi joulua ovat olleet elämäni rentouttavimat ikinä. Toki siitä on tullut hieman huono omatunto, kun vanhemmat pettyvät jne...
Taas menee tänä vuonna joulu töissä, niinkuin uusivuosikin ja muut juhlapäivät, mutta noh, ammatinvalinta kysymys.. Valintakysymys, niinkuin kaikki muutkin..

maanantai aamun fiiliksiäMaanantai 28.11.2005 07:04

Kuten sanottua, ajoin lauantai-sunnuntai välisenä yönä sitten ylläkseltä kemiin... rapea 200km, ja lunta tuli, ja väsytti... Mikäs siinä....
Vkoloppuna oli kiva olla tunturissa, vaikka monen vuoden vakiomiehitys olikin uusiutunut lähes kokonaan...
Ja sunnuntain bileet... No kerron niistä myöhemmin, mutta mainittakoon, että Gringo, tuo koti baarini kemissä, oli saanut jukepoksiinsa suosikkini, jota olen keväästä asti vinkunut, The Holliesin levyn, nyt voin illoittain soittaa sieltä Bus Stopin, ja hymyillä kuin naantalin aurinko, koska se vain on niin minun biisi (viime kesän teema biisi. Niille jotka eivät tiedä, mulla on aina joku kesäbiisi, josta tulee vain hyvälle tuulelle, viime kesänä bus stop, sitä edellisenä beegeesin tragedy ja sitä edellisenä tehareiden maailma on sun, ja niin etiäpäin) Ja jotkut kappaleet vain kolisee niin pahasti...
Kuunnelkaa muuten uudelta CMX:n levyltä raita nro 4... Mustat siivet yli taivaan... Siinä on hieno kohta....: "...tämä on viimeinen elämäsi, se ymmärrä, suitse mielesi pirut, jos rakkaus loppuu, loppuu kaikki, ei kujan päässä näy valoa, johon matkaisi kuin kotiin...." ja toinen pätkä; "....tämä on viimeinen elämäsi, se ymmärrä, suitse mielesi pirut, ja kaiken minkä kykenet, se tee kuin se oli viimeinen tekosi näkyvän valon maailmassa... ja kun aurinko nousee, se nousee liian myöhään, ja kun aurinko nousee, se meidät pyyhkii pois..."
Kaunista, tätä herkistelin ylläkseltä ajaessa varmaan viimeisen 50 km... Se vain kolahti.

pikkujoulukausi alkaa...Perjantai 25.11.2005 10:56

Mistä tietää että pikkujoulu sesonki alkaa? Työmäärä tuplaantuu... Torstai meni rattoisasti, ensimmäisenä mentiin tekemään yökerhon laitehuoltoa klo 16... Siitä sitten kotia klo 18, takaisin töihin klo 19, kantamaan ruokaa nälkäisille pikkujoulu kansalaisille, siitä sitten klo 23 vaatteiden vaihtoon ja 23:15 yökerhoa valmiiksi laittamaan ja puoleltaöin ovet auki... Puoli neljältä valomerkki, loppusiivous, puoli viisi, lähtis kotia. Kotona pakataan reppu, koira ja levyt mukaan, ja kohti rovaniemeä, kun seuraavana yönä pitäisi olla ylläksellä... Mutta, no, ammatin valinta kysymys, mikäs siinä, minä tykkään, vaikka välistä väsyttääkin... Niinkuin esim nyt, kun ei ole vielä kerennyt nukkua, ja on herännyt eilen siinä joskus klo 14 aikaan...

Onko tämä päiväkirja systeemi valittamista varten, tuli vain mieleen?

No, sunnuntaina takaisin Kemiin, ihanaa, kahden ystävän syntymäpäivät, on saunatilat vuokrattu ja night life palvelee joka ilta! Eli, ehkä sitten voi hehkua iloisempaakin tekstiä maanantaina, vaikka olisikin oloja, koska ystävistä elämä koostuu, ja pienillä asioilla on suuri merkitys...!
En tosin tiedä, ketä sinnekin tulee, mutta kun on muutama avainhenkilö mukana, ei ilta voi epäonnistua!
Nyt kuitenkin, nukun torstain menneeksi, vaikka jo perjantaita mennään, jotta jaksaa sitten ajaa ylläksellekin, ja tehdä työnsä hienosti ja mallikkaasti!
Palajan ehkä tämän kirjasen kirjoitteluun kun palailen tunturista, kun siellä muistaakseni se henkilökunnan kone on joku aatamin aikuinen, ja vaikka ennen modeemi oli nopea, nyt se tuntuu niin kankealta, kun on laajakaistaan tottunut =)