IRC-Galleria

RAKKAAN RAITA


hiutaleiden lailla kaikki maahan putoaa
menetettyy enää ei millään kiinni saa
kirjoitin mä lasiin nimes tyttö sun
ei sekään kestä tyhjä maailma vuoxesi niin mun
tän huoneen kanssa hiljaisuuden pimeyden sen jaan
omaa kieltä puhuu tyhjä katse ikkunaan
olen tässä fyysisesti henkisesti poissa
ajatuxissain elän meidän muistoissa
poissaolos vie kaiken elämästäin värin
tähän yöhön kylmään mä sydämeni särin
loppui kaikki hetkes mulle soittoon surun ääneen
kertoi sinun täältä pois äsken juuri jääneen
mahdotonta uskoa ja tätä käsittää
kedon kaunein kukkanen sulle sydämeni jää
en enää sua näe suutele tai koskaan halaa
niin pieni liekki kynttilässä heikosti se palaa


kun kaikki loppuu mitä silloin sulle enää jää
tuo tuska sisälläin ei voi koskaan hellittää
kun kaikki kaunis kadonnut on käsistäsi pois
miten päivään uuteen enää jatkaa vois


olit valo tukipilari mun elämässäin kurjassa
kanssas pysyin pinnal elon myrskyssä hurjassa
käsi kädes hyvät huonot hetket läpi koimme
niin vähäx päivät jäi ne mitä yhdes loimme
vaikka huutaisin täällä kuinka sinun nimeä
niin se on ihan turhaa hiljaisuus ja pimeä
et syliini sä takas tuu mä vaikka mitä teen
on maailmani aika pysähtynyt paikoilleen
niin hataraa on maa mihin pitäs vielä astuu
kyyneleihin jälleen valokuvasi sun kastuu
sydämessä ikävä niin muistot repii mua
mietin miten täällä pärjätä voi enää ilman sua
on ystäviä perhees silti tuntuu ettei järkeä
olit rakas mulle liian syväl liian tärkeä
ei voi tietää milloin näkee vikan kerran halattua
ei voi kynttilääkään sytyttää sen loppuun palattua


kun kaikki loppuu mitä silloin sulle enää jää
tuo tuska sisälläin ei voi koskaan hellittää
kun kaikki kaunis kadonnut on käsistäsi pois
miten päivään uuteen enää jatkaa vois

kun kaikki loppuu mitä silloin sulle enää jää
tuo tuska sisälläin ei voi koskaan hellittää
kun kaikki kaunis kadonnut on käsistäsi pois
miten päivään uuteen enää jatkaa vois