IRC-Galleria

Tarina meistä kahdesta


sulkeutui kirja, loppui tarinamme tuo
et kai koskaan palaa enää kertaakaan sen luo
sen pariin, ootteeseen jäin liikaa kiinni vain
kun irroittaa en millään voi mun otettain
tahdon lukea ja nähdä sen kaiken uudestaan
siinä elää, siinä lämmössä olla onnes saan
uudelleen ja uudelleen, mä sinne matkaa teen
tarinaan joka antaa silmään kyyneleen
vasta ymmärsin luetun, kaiken kauneuden
kun loppui rivit, sanat, kansi kiinni painui sen
joka päivä, joka yö avaan, lennän tarinaan
usein yksin sen sisällön hiljaisuuteen jaan
siinä draamaa, suruu, iloo, onnee, lämpöö on
toiveita, pettymystä syvän ahdingon
unelmia särkyneitä ja tuskan kyyneleitä
haava, jota mikään rohto maailmassa ei peitä


on rakkain mitä omistan
tää tarina mun maailman
on siinä kaikkee mitä kuuluu rakkauteen ikuiseen


on rakkain mitä omistan
tärkein päällä maailman
on siinä kaikkee mitä kuuluu rakkauteen ikuiseen


luettu on tarinaa jo tuhansia kertoja
mikään silti ei vedä sille vaan vertoja
kaikki toiset tarinat kun unholaan vaipuu
tämä mieleen muistuu, aina jää siihen kaipuu
siihen kun sulkeudun, syvään uppoudun
mielen niin haikeaksi, herkäksi saa mun
ei kirjoittaa voi koskaan toista samanlaista
ei tulla voi tarinaa niin satumaista
kiitos että näytit tän mulle rakkaimpain
kiitän sua että tämän kerran kokea mä sain
sulta jäi kai tämä yksin pölyttymään lokeroon
minä kanssa sen myös nukun, perään paljon niin sen oon
jälkeen kaiken, oi jos muuttaa mä voisin
loppuun mä siihen onnen vielä soisin
alla tähtien jälleen lennän yli pimeen
unelmoimaan tarinaa vain meidän kahden nimeen


on rakkain mitä omistan
tää tarina mun maailman
on siinä kaikkee mitä kuuluu rakkauteen ikuiseen


on rakkain mitä omistan
tärkeintä mun maailman
on siinä kaikkee mitä kuuluu rakkauteen ikuiseen


on rakkain mitä omistan
tää tarina mun maailman
on siinä kaikkee mitä kuuluu rakkauteen ikuiseen


on rakkain mitä omistan
tärkeintä mun maailman
on siinä kaikkee mitä kuuluu rakkauteen ikuiseen