IRC-Galleria

Nyt alkaa sadonkorjuu kahden Kääpiön viime torstaina toilailuista. Kun pahin on saatu lasten kanssa selvitettyä, on meillä aikuisilla paha tapa ryhtyä etsimään syylisiä.

Minä olen omaa osuuttani yrittänyt kantaa vaikka se ei joka hetki ihan helppoa ole ollutkaan. Eikä sitä omalta osaltaan ole helpottaneet Kääpiötkään, jotka ovat kuorineet valheen kerroksia totuuden sipulin ympäriltä kovin verkkaisesti ja säästeliäästi.

On karmaisevaa istahtaa Kääpiön kanssa yhteiseen pöytään kun on kuullut taas jonkin tarinan, joka Kääpiöltä itseltään on jäänyt kertomatta. Tapani on kysyä, olisiko Kääpiöllä asiaan liittyen vielä jokin asia kertomatta. Voi sitä tuskaa, joka velloo kääpiön sisällä. Yleensä kun on useampi asia kertomatta, niin Kääpiö aprikoi ja puntaroi, mikä niistä pitäisi nyt kertoa. Mistä toi iskä on saanut jotain selville, kukan on puhunut ohi suunsa, onko joku aikuinen nähnyt tai kuullut jonkun töppäykseni???? Yrittääpä kääpiö vielä kysellä minulta vinkkejä siitä, mihin suuntaan pitäisi mennä totuuden etsinnässä. Läheskään aina en niitä vinkkejä anna.

Tällä taktiikalla esimerkiksi maanantaina tuli toiselta Kääpiöltä ensin kolme mielenkiintoista paljastusta ennenkuin vuorossa oli se, jota jo tiesin kysyäkin. Siihen en usko, että tuo neljäskään olisi ollut viimeinen enkä usko, että kaikki olisi vielä tänäänkään tiedossa.

Taitaa olla muissa perheissä hieman sama tilanne. Omaa osuuttaan jokainen lapsi vähättelee, toisten osuutta saattaa joskus jopa liiotella. Tai ainakin kertoo kaverin toilailuista sellaista, mitä ei omista vastaavista toilailuistaan paljasta missään tapauksessa. On sitten meidän aikuisten asia päättää, mihin uskomme. Minulla ei ole turhia luuloja omien Kääpiöiden syyttömyydestä, mutta en halua heidän ottavan myöskään kannettavakseen sellaisia syntejä, joita he eivät ole yksin tehneet.

Nyt ymmärrän, miksi poliisikuulusteluissa ei epäiltyjen anneta odottaa samassa putkassa. Tarinathan ovat kuin yhdestä puusta veistettyjä kun niitä ehditään yhdessä miettimään. Toisaalta ne ovat niin yhteneväisiä, että aikuinen ymmärtää niden olevan yhdessä sovittuja. Eihän kolme lasta muuten voisi nähdä joitakin asioita juuri samanlaisina.

Syyllistymättä nyt enempää sosiaalipornoon, niin listaan tähän niitä töppäyksiä ja rikkomuksia, joihin meidän kaksi vanhinta urosKääpiötä (joihinkin vain toinen heistä) ovat todistettavasti, ja lopulta myös oman kertomansa mukaan, syyllistyneet: kiusaaminen, valehtelu, tulitikkuleikit, tupakointi, tupakan välittäminen toisille, tupakan ostaminen alaikäisenä Tulliportin kioskista, alkoholin varastaminen, alkoholin nauttiminen (minun ja Rakkaan Vaimoni mielestä rikos on myös parhaan ranskalaisen punaviinimme lantraaminen keltaisella mehulla "kun se muuten oli niin pahaa), mopon ajaminen alkoholin vaikutuksen alaisena, tupakointi kouluaikana ja koulun alueella, alkoholin maistelu kouluaikana ja koulun alueella...

Olikohan siinä kaikki??? Ei tämä mikään negatiivisuuskilpailu ole, mutta siinä on nyt kuitenkin lista, josta tuskin mikään toinen perhe pystyy pistämään pahemmaksi. Eikä tarvitse yrittääkään.

Oma alaluokan Kääpiömme on kuin nitro, joka sellaisenaan on melko vaaratonta, mutta kun se yhdistetään glyseriiniin niin on syytä olla varuillaan.

Glyseriinipuolikas löytyy niin omasta perheestämme kuin Kääpiön kaveripiiristäkin. Olemmekin nyt rajoittaneet näiden kahden ainesosan sekoittumismahdollisukksia. Heidän ja monien muiden parhaaksi. Mutta saammeko ymmärrystä? Emme ainakaan omassa perheessä sen paremmin Nitrolta kuin Glyseriiniltäkään.

Mutta aikuisen on tehtävä mikä aikuisen tehtävä on.