IRC-Galleria

Kunnon kartanossa pitää tietysti olla taksvärkkipäivät. Niin meilläkin. Kolme omaa Kääpiötä ja kaksi Jannan luokkakaveria suorittivat koulunsa taksvärkkipäivän Käärmelahden kartanossa puita kärräämällä ja pottuja nostamalla. Veikkaanpa, että harva heidän luokkakavereistaan on tehnyt taksvärkissä yhtä rankan ja raskaan työpäivän. Mutta hienosti suoriutuivat kaikki, tytöillä tuntui olevan hauskaa ja Jussikin näytti parhaat puolensa.

Kahvipöydässä pidettiin sitten historiantunti a'la Muhku. Mikä aikoinaan oli taksvärkki, mitä tarkoittaa, kun sanotaan että päivä on pulkassa. Ja miksi kuuta kutsutaan torpparin auringoksi.

Taksvärkkihän oli siis niitä päiviä, joita torppari teki torpan maat omistavalle karttanolle torpan vuokran maksamiseksi. Torpan kontrahdissa eli sopimuksessa oli määrätty, montako päivää torppari oli taksvärkkitöitä tehtävä. Ja noita päiviä saatettiin lisätä melko mielivaltaisesti, kartanon isäntä saattoi vaan ilmoittaa, että nyt sopimusta muutetaan. Ei siis mitään neuvotelua vaan yksipuolista sanelua. Vaihtoehtona oli torpan jättäminen.

Päivä on pulkassa sanonta liittyy päiväpulkkaan, joka on halkaistu pyöreä noin puolimetrinen puukalikka, jonka puoliskot siis sopivat saumattomasti yhteen. Pulkan toinen puoli oli torpparilla, toinen isännällä. Taksvärkkipäivän päätteeksi isäntä otti molemmat puoliskot käteensä ikäänkuin yhtenäiseksi puuksi ja veisti niihin taas yhden viivan merkiksi suoritetusta taksvärkistä. Loistava kaksinkertainen kirjanpitojärjestelmä.

Kuuta taas kutsuttiin torpparin auringoksi siksi, että etenkin taksvärkkipäivien aikaan torpparin oli tehtävä omat työnsä yöllä kuun valossa. Ja kun luonnollisesti taksvärkkipäivät osuivat vuoden kiireisimpiin aikoihin, kuten kylvö- ja sadonkorjuuaikaan, joutui torppari ja monasti myös torpparin hevonen tuolloin tekemään todellakin ympäripyöreitä työpäiviä.

Ei ihme, että torpparit yhtyivät kapinaan 1918.