IRC-Galleria

Meiltä on unohtunut Joulun alkuperä. Kaikenlainen rihkama seimineen, tähtineen, aaseineen ja enkeleineen on vallannut juhlan noin 400 luvulta lähtien.

Sitä ennen sentään vietettiin perinteistä keskitalven juhlaa, Saturnaliaa Saturnus- jumalan kunniaksi. Saturnalia vastasi perinteiltään pitkälti kreikkalaista Kronia-juhlaa, jota vietettiin Saturnuksen kreikkalaisen vastineen Kronoksen kunniaksi. Roomalainen juhla alkoikin kreikkalaisen riitin mukaisella eli paljain päin suoritetulla uhrilla, joka toimitettiin Saturnuksen temppelin edessä Capitoliumin juurella Vuodesta 217 eaa alkaen.

Uhrin jälkeen järjestettiin yleinen juhla-ateria. Aterian päätteeksi kaikki huusivat "Hoo Saturnalia! Kuulostaa hieman samalta kuin monta sataa vuotta myöhemmin muotiin tullut huuto Hoosianna. Tämän juhlavan aterian lisäksi juhlan ohjelma oli hyvin epävirallinen. Juhliminen sisälsi vierailuja ystävien luona, syömistä, juomista, pienten lahjojen antamista ja yleistä hauskanpitoa. Tyypillisiä lahjoja olivat pienet savinuket lapsille ja kynttilät aikuisille.

Juhlan erikoisuutena oli ihmisten roolien kääntyminen päälaelleen: yläluokka vaihtoi toogansa tavallisen kansan käyttämiin yksinkertaisiin asuihin, kaikki käyttivät vapautettujen orjien tunnusmerkkinä toiminutta pileus-lakkia, orjilla oli lupa arvostella isäntiään ja he söivät näiden kanssa yhteisen illallisen.

Mutta missä vaiheessa Jeesus-myytti tajuttiin liittää vuoden tärkeimpään juhlaan?

Ensimmäisillä nykyisen ajanlaskumme vuosisadoilla juhlittiin lähinnä Jeesuksen kuolemaa ja jälleensyntymää. Olihan Pääsiäinen myös juutalaisten suurin juhlapäivä.

Jeesuksen syntymän juhliminen alkoi vasta neljännellä vuosisadalla, oikeastaan hänen äitinsä kautta. Aikaisemmin kun Mariaa oli pidetty vain maallisena välittäjänä, muuttui tämä Taivaan Kuningattaren palvonnaksi. Tämän kultin juuret ovat mitä luultavimmin alunperin Egyptiläisessä mytologiassa, jossa Isis synnytti suuresti kunnioitetun jumalan Osiriksen pojan Horuksen. Tuolta ajalta (n. 3000eaa-400jaa) on lukuisia patsaita, joissa Isis imettää Horus-lasta. Tämä kultti oli hyvin yleinen melko pitkään kreikkalais-roomalaisilla alueilla Välimeren seudulla kunnes Isiksen temppelit muuttuivat Neitsyt Marian luostareiksi.

Katolisen kirkon valinta Jeesuksen syntymäpäiväksi oli vähintään yhtä tuulesta temmattu kuin hänen syntymävuotensakin, jonka historiallisten lähteiden mukaan oli pakko ajoittua vuosille 4-8 eaa ollakseen edes jotenkin yhdenpitävä Raamatun kanssa. Yleensä Jeesuksen syntymäpäiväksi arvioidaan loppukesä tai syksy.

Pääsyynä joulukuun 25. päivän valitsemiselle oli kuitenkin vanhojen pakanallisten juhlien korvaaminen "oikeaoppisella" juhlalla. Katolinen kirkko käytti samaa menetelmää lukuisien muidenkin juhlapäivien kohdalla (Pääsiäinen, Kynttiläpäivä, Kekri, jne.). Tämä menetelmä havaittiin tehokkaaksi käännytettäessä pakanoita kristinuskoon. Vanhoja temppeleitä ja perinteitä ei yleensä tuhottu, vaan niiden merkitys vain muutettiin. Kristilliset siis muokkasivat vanhasta valon jumalan jälleensyntymäjuhlasta oman valon jumalansa syntymäjuhlan.

Voi niitä velikultia.

Palauttakaamme Joulun alkuperäinen sanoma osaksi nykypäivää. Viettäkäämme Joulua kuten sitä historiallisesti kuuluu viettää. Harrastakaamme vierailuja ystävien luona, syömistä, juomista, pienten lahjojen antamista ja yleistä hauskanpitoa.

Eläköön aito joulu.

Kirjoituksen lähteitä (joihin kannattaa tutustua muutenkin):

Marko Gröönroos, http://www.nic.funet.fi/~magi/artikk/uskonto/joulu/historia.html
Wikipedia, http://fi.wikipedia.org/wiki/Saturnalia