IRC-Galleria

Masuasukki voi hyvin. Ainakin liikehdinnästä päätellen.
Tälläkin hetkellä vetää 360 asteen ympyrää mahassa...
Potkut ym. iskut ovat vielä tähän asti olleet lempeitä
verrattuna siihen mitä ne tulevat olemaan.

Henrin tähden toivon poikaa, mutta tyttökin on tervetullut.
Saisinpa silloin syyn ostaa Name it:n vaatteita :)
Olen päätynyt siihen etten ota äitiyspakkausta.
Sen sisältö on niin poikamainen neutraalisuudestaan huolimatta.
Lisäksi kotoa löytyy jo makuupussi, lämpömittari, kynsisakset jne...
Vauva saa kuitenkin vaatteita lahjaksi ja käytettynä tuttujen kautta.

Oma vointini on ollut kohtalainen, lukuunottamatta lievää pahoinvointia.
Mielialat heilahtelee ja väsymys painaa.
Pesänrakennusvietti on kova, mutta sitä jarruttavat rahanpuute, aika,
voimat ja se, etten tiedä kumpi tulee tyttö vai poika.
Ei huvittaisi hankkia kauheaa kasaa valkoista, beessiä ja keltaista,
kun kyseessä on kuitenkin kesävauva.
Ärtynyttä mielialaani ruokkivat suomalainen juntti ukko, joka ei ymmärrä
hevonhelvettiä naisista saati siitä mitä naiset tarvitsevat/haluavat
- etenkään raskausaikana!
Meillä juodaan kaljaa, pelataan konetta, luetaan lehteä tai töllötetään TV:tä.
Ja selitys on aina sama: töissä on niin raskasta.
Juu no, ei se parisuhdekaan yksipuolisesti toimi...
Toinen ärtymyksen aiheuttaja on tuo lekuripuoli kuinka siellä toitotetaan
minun olevan niin hyvinvoiva ja seesteinen!
Vinkkinä; älkää käyttäkö minusta sanaa seesteinen. Olo on kaikkea muuta kuin sitä.

Onneksi Henrin 5-vuoden uhma on alkanut laantua ja saan poikaan paremmin
kontaktia. Ihan viime viikosta alkaen Henri on alkanut harjoitella hyväksi
isoveljeksi tulemista. Ja sitä pikkumies onkin. Ainoa päivänpaiste mun elämässä :)