IRC-Galleria

^KaT^

^KaT^

*naiset rakastuu renttuihin.piste.com*

Raskausviikot 19+1Tiistai 29.01.2008 22:32

Rakenneultra FH-lääkäriasemalla 1.2.2008
Lääkärinä vanha tuttu paadero,
joka toiminu mun gynenä vuonna nakki.

Jännittää. Toivottavasti kaikki hyvin.

Peiliin olisi katsomista...Perjantai 18.01.2008 11:09

Sitä luulee, että osaa kouluttaa koiransa.
Sitä luulee, että nyt se osaa ja ymmärtää.
Paskat!

Lenkeillä käyminen on ollut yhtä HEL...TIÄ!!! viimeiset pari kuukautta.
Ennen koira kuunteli, kun kutsui nimeltä tai käski luokse.
Nykyisin ei kuuntele, ei ota katsekontaktia, eikä tule luokse.
Nykyisin tottelee vasta, kun ekan kerran palaa hermot...
Senkin jälkeen tottelee ehkä muutaman sadanmetrin verran ja
sama tollomaisuus jatkuu taas.
Enää en tiedä mitä tehdä. En pärjää enkä osaa ratkaista tilannetta.
Koira ei tee sitä uhmakkuuttaan vaan ihan tyhmyyttään.
Jotain on tapahtunut, kun siitä on tullut noin kooho ja kahjo.
Yrittämättä jättämisestä meitä ei voi rangaista,
sillä me todellakin olemme yrittäneet opettaa sitä.
Muut koiraihmiset luulevat ettemme ole kouluttaneet sitä lainkaan.
Kunpa ne tietäisivät millainen enkeli se oli ennen nykypäivään verrattuna.
Minun on pakko lyödä hanskat tiskiin ja myöntää, että enempää en osaa.
Olen neuvoton.

HormoonihömppäTorstai 17.01.2008 02:54

Tässä pieni lista mun raskausajan vammamaisuuksista:

- väsyttää, nukkuisin 24h jos voisin
- valitan ja jäkätän joka pienestä
- hellyyskompleksi, pakko saada suukkoja, haleja, rakkaudentunnustuksia
- jääkaappipakko, käyn kaapilla vaikka ei olisi nälkä/jano
- ulkonäkökompleksi, en kestä positiivisia enkä negatiivisia kommentteja ulkonäöstä nolostumatta
- finnikausi, pahin leuan alueella
- pissinpidätys heikentynyt, vältettävä aivastamista ja nauramista
- pesänrakennusvietti, ressaan miten vauva mahtuu tänne, kun tavaraa on niin paljon
- jne...

Että sellaista...

Raskausviikot 16+5Lauantai 12.01.2008 19:08

Vaikka pahimmat ja riskialttiimat viikot keskenmenolle ovat ohi,
silti menettämisen pelko kummittelee mielessä päivisin ja unissa öisin.
Pahimpia ovat unet. Näen unta kuinka vauva on kuollut minun mahassani.
Unet seuraavat päiviin siten, että tarkkailen koko ajan itseäni.
Kunpa vauva potkisi sisälläni, saisin konkreettisen todisteen elossa olemisesta.

Alkuraskaudesta näin taas unia, että kuvittelin olevani raskaana.
Kyseisissä unissa painajainen huipentui ultraan, jossa lääkäri totesi,
ettei kohdussani ole vauvaa.
12.viikon ultran jälkeen saatoin huokaista helpotuksesta,
kun näin pienen 6,1cm pääperämitaltaan olevan sikiön molskivan masussani.

Toivon, että nämä nykyiset painajaiset helpottuvat ja häipyvät,
kun pääsen 20.raskausviikolla rakenneultraan.
Tai vielä parempaa, tuntisin vauvan ensimmäiset potkut sisälläni :)

PerheenlisäysKeskiviikko 02.01.2008 01:31

Nyt kun nuo kriittiset viikot ovat ohi ja juhlapyhätkin takanapäin
niin tunnustettakoon, että minunkin masussa kasvaa ihmisen alku :)

Viikkoja on nyt 15+1

Kävin ultrassa viikoilla 12+4 eikä niskapoimussa ollut turvotusta.
Nyt säästellään rahaa viikon 20 rakenneultraan.

LA on 23.6.2008

FarssiTiistai 11.12.2007 16:28

Mun elämä on yksi vitun farssi.
Meidän elämä on yksi vitun farssi.

Mulla ei ole edes mahdollisuutta koota itseäni perjantaisesta...
Mun pitäis nyt vain tukea toista (joka just sopivasti nyt romahtaa,
kun mun piti käsitellä viikonloppuna tapahtuneet asiat)
ja mun pitäis pitää tämä perhe kasassa.
Raataa yksin, jotta Henrillä olisi kaikki hyvin, koira pääsisi ulos,
pyykit tulisi pestyä, lattiat imuroitua, ruoka tulisi pöytään ja
olla vielä olkapää toiselle, mihin tukea ja turvautua.

En mä jaksa. En saa edes henkeä. Tuntuu kuin tukehdun.
Hyvä kun jaksan itseni kanssa.

Onni karkasi...Lauantai 08.12.2007 17:44

Juuri, kun luulin, että onni saapui elämääni,
se juoksikin yhtä lujaa karkuun
jättäen minut itkemään onnetonta elämääni.
Nyt sydän vuotaa verta, usko on mennyt ja
luottamus hukkunut meren mustaan syleilyyn.
Mistä lähtisin korjaamaan paloja?
En tiedä.

Viha ja rakkaus asuu liian lähekkäin.Lauantai 08.12.2007 10:55

Kaikista rakkaimmat satuttavat eniten.
Kaikista rakkain satuttaa ylitse muiden.

Silti pitäisi vielä edelleen rakastaa. Miten?
En kuule anteeksipyyntöä.
En näe katumusta.
Näen vain jästipäisen idiootin.
Sellaisia olen nähnyt ihan tarpeeksi
tässä elämässä - kohtalon ivaa?

Mun elämä - mun tavat.Lauantai 01.12.2007 02:39

Tiedän ihmisten tarkoittavan hyvää,
mutta silti heidän asenteensa ja tapansa
ilmaista asiat ovat hyvin loukkaavia.
En minäkään sano heidän elämäntavoistaan.
Koska ne asiat eivät kuulu minulle.
Samanlaisen kohtelun toivoisin suotavan itsellenikin.

Kiitos.
Tänään oli joka lauantain tapaan Henrin ratsastustunti ja tällä kertaa sain ihan kivoja pikkupätkiä videokuvattua...

Tässä viihdettä á là carté Henri ja Vinski sekä erittäin mukava ja ihana taluttajatyttö! Kunpa aina olisi yhtä pirtsakka ja iloinen taluttaja...

Eka linkki - http://s218.photobucket.com/albums/cc95/TaunoPaavo/?action=view&current=Ravia1.flv

Toka linkki - http://s218.photobucket.com/albums/cc95/TaunoPaavo/?action=view&current=Ratsastus010.flv