Saaran neuvola oli 4.9.2008.
Ikää oli silloin päivälleen 2kk ja 1vko.
Painoa oli tullut lisää edelliseen neuvolakäyntiin 1530g. Neuvolakorttiin merkittiin painoksi huikeat 6250g.
Pituutta oli tullut lisää edelliseen neuvolakäyntiin 5cm. Neuvolakorttiin merkittiin pituudeksi 58cm.
Päänympärys oli sillä kertaa 38cm.
Neuvolakorttiin neuvolatäti turinoi tällain:
"Kasvaa hienosti. Iho hyvä. Jäntevä, virkeä tyttö! Seuraa lelua hyvin. Hymyä, ääntelyä."
Kehoitti hankkimaan leikkimaton, missä kaaret ja pitämään muutenkin Saaraa paljon lattialla, niin kuulemma 2-3 viikon kuluessa kääntyisi. No kyseinen aika kulunut ja Saara köllöttää edelleen mieluusti selällään. Ei ole vielä kiinnostunut omien käsiensä ihmettelystä, saati tarttuisi kiinni omiin varpaisiinsa. Lelu pysyy pieniä hetkiä kädessä. Ei tartu leluun tarkoituksella, vaan sattumanvaraisesti. On kyllä oppinut tarkoitukella viemään kätensä suuhun. Imeskeleekin ahkerasti nyrkkiä ja kalvaa etenkin yläientä käsiin. Selällään maatessaan kyllä "treenaa" ahkerasti vatsalihaksiaan. Pää ja hartiat nousevat lattiasta, näyttää siltä kuin yrittäisi istumaan. Mahallaan ollessaan kannattelee päätään hienosti kyynärnojassa. Saara jokeltaa paljon. "Kai, kai. Ää ää. Ym..." Tosin suurin osa juttelusta on puhtaasti kiljumisen eri muotoja. Hyvin naisellinen tapa :) Nyt on viime viikon aikana oppinut maiskuttamaan ja napsuttaan suullaan. Virkayskää on esiintynyt jo toista viikkoa.
Neiti on nykyisin täysin pulloruokinnalla. Syö 8 kertaa päivässä 100ml eli yhteensä sen 800ml vrk:ssa, mikä on 2-3kk minimiannos. Ihmettelenkin, että miksi on tuollainen plösö ;D
Saara on nyt nukkunut liki 2viikon ajan yönsä kokonaan. Nukahtaa iltaisin klo 22 ja herää aamuisin klo 7. Aamusta nukkuu yhdet tunnin päiväunet ja puoliltapäivin menee pitkille päiväunille, jotka on yleensä 2,5-4 tuntia. Illasta nukkuu sitten kahdet 15-30min torkut. Eli olen erittäin tyytyväinen. Saara on tämän mukaan kiltti ja helppo lapsi :) Iltaitkutkin ovat vähentyneet. Enää on hyvin harvoin päätöntä huutamista. Voin sanoa, että minua kyllä onnisti, kun toinen lapseni on oikea unelma hoidettavuudeltaan. Henrin kanssa minulla oli vaikeampaa. Henri onkin ensimmäinen lapseni ja ekan lapsen kanssa tekeekin kaikki virheet :)