IRC-Galleria

mistä tietää, että joskus huonompikin voi voittaa?

siitä, että mestarien liigan pokaalia kannattelee tänä vuonna manchester united, ei chelsea.

voi helvetin helvetti.

nyt ajattelin kertoo pari vitsiä:

. . .

kävi semmonen homma, että mikko kuustonen seurusteli kerran nuorukaisena kirkkoherran tyttären kanssa ja oli innoissaan, kun pääsi ensimmäisen kerran tapaamaan tytön vanhempia. tiesihän mikko, että jos vanhemmat hyväksyisivät hänet, tyttö voisi vaikka antaa... suudelman.

siinä sitä istuttiin olohuoneessa ja keskusteltiin tosiolevaisesta, kun jännitys ja kahvi alkoivat vaikuttaa mikon suolistossa. pian poika ei enää pystynyt pidättelemään vaan päästi pienen pierun.

kirkkoherra katsoi vihaisesti perheen koiraa, joka sattui makailemaan mikon tuolin alla, ja torui: "musti!"

mikko huokaisi helpotuksesta ja jysäytti toisenkin kerran koiran piikkiin. "musti!", nuhteli tällä kertaa kirkkoherran rouva. kului muutama tovi, ja ilma vain kiersi mikon suolistossa. eihän siinä auttanut muuta kuin päästää ilmoille kunnon jyräys.

"musti!" ärjyi kirkkoherra naama punaisena. "tule nyt jo pois sieltä tuolin alta, ennen kuin se pitkätukkainen hipinretale paskantaa päällesi!"

. . .

mun mielestä tää on osuva:

miehille on vihdoinkin keksitty tehokas ehkäisykeino:
- urheiluruutu ympäri vuorokauden.

. . .

sitten härski ja maailman huonoin läppä:

äidillä oli kolme tytärtä. aina tyttären hääpäivänä hän pyysi tätä lähettämään häiden jälkeen viestin, kuinka seksielämä on alkanut sujua. ensimmäinen tytär kirjoitti takaisin toisena päivänä häistä. kuoressa oli vain yksi lappu, jossa luki:

"nescafe".

äiti oli ensin hämillään viestistä, mutta etsikaapistaan nescafe-purkin ja sen kyljessä luki: "täydellistä aina viimeiseen pisaraan...". äiti oli nyt todella tyytyväinen. sitten toinen tytär meni vihille ja häämatkalta tuli viikon jälkeen kortti, jossa luki vain:

"benson & hedges".

äiti oli jälleen hämillään, mutta sitten hän löysi B & H:n mainoksen, jossa luki: "extra long. king size." äiti oli jälleen onnellinen tyttärensä puolesta. kun kolmas tytär oli mennyt vihille, äiti odotti jälleen malttamattomana viestiä kuherruskuukautta viettävältä tyttäreltään. kuukauden kuluttua tuli viesti, jossa luki vain :

"finnair".

äiti oli huolestunut, joten hän etsi finnairin esitteen ja huomasi siinä lauseen, jonka luettuaan hän pyörtyi: "kolme kertaa päivässä, 7 päivänä viikossa, molempiin suuntiin."

. . .

höhöö, nyt kun juhannuskin lähestyy niin tässä hieman kielioppia!

sanoja, jotka on vaikea lausua hiprakassa:
- suuryritysrypäs
- kulttuuriministeriö
- prikaatinkenraali
- karnevaalikaravaani
- keskuskauppakamari

sanoja, jotka on hyvin vaikea lausua hiprakassa:
- objektiviteettiperiaate
- konstitutionalismi
- porfyyrigraniittiroso
- transsendentaalifilosofia
- bronkopneumonia.

sanoja, joita on liki mahdoton sanoa hiprakassa:
- ei, ei, en minä osaa laulaa!
- iltaa, konstaapeli, anteeksi aiheuttamani häiriö
- ikävä kyllä et ole tyyppiäni
- ei enää viinaa minulle
- kiitos, en halua seksiä

. . .

*huoh* -LOPPU-

ÄRRRHH!!! MURRRR MÄRRR MÖRRR!!!

se KARJUI ja se LÖI!!!

ja se löi ja se löi ja se löi!!!

MÄTS-MUKS-MOKS!!!

. . .

kanada on totaalisen lyöty, ja sitä myöten kotikisojen kirous sai taas kerran jatkoa. siitä on nimittäin 22 vuotta, kun isäntämaa on viimeksi onnistunut kurlaamaan sampanjaa järjestämissään kiekkokarnevaaleissa (viimeksi tempussa onnistui neuvostoliitto vuoden '86 moskovassa). haaveeksi se jäi tälläkin kertaa, vaikka kanada johtikin ottelua vielä viitisen minuuttia ennen loppua.

loppuottelu oli loistava. se tarjosi kaikkea sitä, mitä unelmien mm-finaali ylipäänsä voi tarjota: ei varovaista peruuttelua vaan rohkeaa pelaamista, huikeaa luistelua, loistavia torjuntoja, mojovia taklauksia, maksimaalista taitoa ja ennen kaikkea mahtavia yksilösuorituksia, joista kirsikkana kakun päällä ilya kovalchukin loppuolella nähty show.

. . .

kovalchuk kuuluu NHL:n ehdottomaan maalintekijöiden kermaan, mutta äärettömän taitavaa maalintekijää on aina haitannut hermojen umpisurkea kontrolli. mm-kisoissakin kiukku-kovalchukin pinnat paloivat pahasti, pariiinkin otteeseen: alkusarjassa kaveri tappeli itsensä suihkuun ruotsin anton strålmanin kanssa, ja välisarjassa vuorossa oli sveitsin julien vauclairin tapon yritys erittäin rumalla taklauksella.

finaalissakin ilya hakkasi ensin kaksi erää mailaansa vasten jäätä, mutta pelin lopussa energia vaihtui rähinästä tekojen puolelle. ensin aivan jäätävä 4-4 -tasoitus ällistyttävällä rannelaukauksella, ja sitten vielä maailmanmestaruuden ratkaissut ydinpommi aivan kanadalaismaalin yläbörsään. huikeaa, huikeaa!

. . .

venäjä oli juuri niin kova kuin ennalta sopi odottaa - ellei jopa kovempi. väitän, ettei yksikään muu kiekkojoukkue olisi pystynyt nousemaan kanadan tasoista joukkuetta vastaan kahden maalin takaa voittoon. ja vieläpä fanaattisesti kannustaneen kanukkiyleisön edessä!!!

se on aivan_käsittämättömän_kova suoritus.

HYVÄ VENÄJÄ! vihdoin loppui se ainainen vaahterasiirapin kurlaus.

alkoi maku jo meinaan vähän vituttaa.

NASTA PIMU!

http://www.youtube.com/watch?v=HcOo-CfSee0&feature=related

leijonat ottivat eilen itseään hienosti turkista kiinni ja mätki svenssonia isolla tassulla turpaan niin että kruunut kolisi. pronssimitaleiden osoitteesta ei ollut minkäänlaista epäselvyyttä, sillä länsinaapurin eväät oli syöty jo edellisillan kanada-matsissa. leijonia vastaan ruotsilla oli eväspussissaan jäljellä enää vaan murusia, ja se näkyi.

4-0. tervetuloa todellisuuteen, sverige-mammas cocksuckers.

. . .

suomen osalta kevään 2008 mm-turnaus on nyt siis taputeltu. pelit on pelattu. loppusummeri on soinut.

jos ruman kellertäviä jalometallin palasia ei lasketa mukaan, mitä jäi käteen?

ei paljon mitään. doug sheddenin vuoden mittainen valmennuspesti oli lähes yhtä tyhjän kanssa. ainoa plus-merkkinen ansio, minkä kanadalainen kommenttiautomaatti onnistui mukanaan tuomaan, oli kakkoskoutsi jukka jalosen sisäänajo. nyt nuori ja poikkeuksellisen älykäs suomalaisvalmentaja on valmis ottamaan ohjat leijonien peräsimessä. kanadassa hirvittävän media-huomion paahteessa pelattu kiekkoturnaus oli paras mahdollinen työssäoppimis-jakso jaloselle.

mutta entäs itse dougie? kun kalervo 'rautakansleri' kummola ja suomen jääkiekkoliitto palkkasi mr. sheddenin, hänen piti olla se hurja piiskuri ja armoton auktoriteetti, joka onnistuu hädän hetkellä lietsomaan leijonalauman raivoisaan taisteluun ja loppukiriin.

mutta perjantain venäjä-peli sen näytti. taistelua ja loppukiriä ei nähty. miksi leijonat alistui? ei paineen luontia, ei aktiivista taklauspeliä, ei tarvittavaa liikettä. sen sijaan nähtiin hermostunutta viiisikkopeliä, susipaskoja syöttöjä ja katastrofaalisia vaihtovirheitä. kiitos tästä, herra shedden.

toisaalta, eihän se ole sheddenin vika, että hänet palkattiin hommaan. ajatelkaa nyt! kuka tahansa - helvetti, vaikka minäkin - olisi ottanut ilomielin suomen päävalmentajan pestin vastaan, tottakai. eihän sen suurempaa kunniaa ole olemassakaan.

shedden teki parhaansa, ja enempää ei häneltä voinut vaatia.

syyttävät sormet ja haulikon piiput pitääkin kohdistaa kummolaa ja jääkiekkoliittoa kohden. miksi piti väen väkisin palkata ulkomaalainen ja vielä arvokisoissa täysin kokematon koutsi, kun kotimaastakin olisi löytynyt kourallinen parempia vaihtoehtoja? kalen pää vadille!

no, mitali on aina mitali. silti, tällä joukkueella pronssi olisi voinut osaavissa käsissä muuttua tänä iltana kullaksi.

. . .

pari huomiota suomen joukkueesta:

- antti pihlström pelasi itselleen NHL-sopimuksen. milwaukee admiralsin terrierin ei enää ensi kaudella tarvitse istua farmissa ja körötellä bussissa pitkin pohjois-amerikan takametsiä. aivan jäätävä esitys!

- teemu selänne pelasi vain kohtuulliset kisat. teemu on edelleenkin pelipaikallaan (ylivoimassa, b-pisteen kaarella) maailman paras pelaaja ja tekee paikan saatuaan maalin, mutta hän tarvitsee rinnalleen osaavan sentterin ja hyvän ketjukemian. vanhempi koivu oli oikea mies siihen hommaan, mutta kaverusten kemiat eivät sittenkään lähteneet toimimaan aivan toivotulla tavalla. nyt tuloksena vain kolme häkkiä - 'finnish flashin' tykin olisi suonut tekevän kisoissa pahempaa jälkeä.

- puolustus selvisi urakastaan yllättävän hyvin. suomen takalinjoilla pelasi NELJÄ ensikertalaista (tai oikeastaan melkein viisi, koska koistisella oli ennen turnausta vyöllään vain yksi mm-matsi): anssi salmela lähtee ensi vuonna änäriin, niskala osoitti olevansa kansainväliselläkin tasolla hyvä viivamies, luoma taklasi sen minkä pystyi ja lepistö nousi koko jengin parhaaksi pakiksi. ei huono esitys, ei ollenkaan.

- mikko koivu on tällä hetkellä koko suomen paras jääkiekkoilija.

- niklas bäckström osoitti, miksi hän viime kaudella putsasi NHL-vahtien palkintopöydät. bäckis venyi ratkaisevilla hetkillä niin jäätäviin pelastuksiin, että kaikkien kotikatsomoiden halki pyyhkäisi kylmien väreiden aalto. uskomaton usa-peli, supervaikea venäjä-vääntö ja loistava ruotsi-matsi. turhaan ei tämä kaveri saanut äskettäin seurajoukkueeltaan minnesota wildilta 3 miljoonan taalan palkankorotusta.

- niko kapanen on jännä kaveri. maajoukkueessa aina korvaamaton, mutta NHL:ssä hakee edelleen paikkaansa. 'nikonatorin' sopimus phoenix coyotesin kanssa päättyi tähän kauteen, mutta jälleen nappiiin menneiden mm-lätkien jälkeen uutta työnantajaa tuskin lienee vaikea löytää.

- ville peltonen voisi hankkia itselleen ne tekarit.

. . .

illalla sitten ratkeaa kultamitaleiden kohtalot. toivottavasti venäjän karhu vie!!!

lähin eilen siis dokaamaa. siinä ei ollu sinänsä mitää erikoista - ottihan leijona rumasti kuonoon illan venäjä-pelissä. mutta tapa, jolla lopulta pääsin keittokulhon ääreen, oli... no, sanotaanko että korpisoturimainen.

kisastudio oli täällä porukoiden luona paimelassa, tässä lahen takapihalla. matkaa mastokaupunkiin kertyy vähän päälle 16 kilsaa, eikä minkäänlaista kyytiä ollu tarjolla. kaljaa teki kuitenki aikas paljon mieli joten arvoin hetken eri vaihtoehtoja.

piti miettiä vähän aikaa.

sellaset 4,2 sekuntia.

sitte tulin seuraavaan tulokseen: ei auta ku kävellä!

joten kävelin. lähin tarpomaan joskus 22:50 ja olin tilaamassa ekaa bissee 00:30. ai hyvänen aika että maistu hyvältä!!!

nonii, parempi voitti. ei voi mitään.

ja sitte dokaamaan.

hetki ennen kolmannen erän alkua. venäjä johtaa 2-0.

nyt näyttää pahalta.

venäjä on lyönyt kaikki ällikällä ja pelaa tavalla, jota siltä ei ole koskaan ennen nähty!

venäjä pelaa trappia. se sumputtaa täydellisesti keskialueen, viisikkopuolustaa enemmän kuin tarkasti eikä ota pienintäkään riskiä. jok'ikinen kerta kun suomi lähtee hyökkäykseen, kiekon alla on vähintään neljä venäläispelaajaa. leijonilta on viety tila ja aika kokonaan pois. ja pienetkin tilanteet mitä onnistutaan harvakseltaan luomaan, hoitelee varmaakin varmemmin maalivahti nabokov. hän on tänään - valitettavasti - todella kuuma.

maalinsa venäjä on tehnyt vastahyökkäyksistä, joissa se on viimeistellyt murhaavalla prosentilla. ne ovat olleet niin jäätäviä klip-klap -koulumaaleja, ettei niistä voi olla edes vihainen. uskomattomia suorituksia! ei voi kuin ihailla.

oho, nyt alkaa kolmas erä. saas nähdä, jatkavatko leijonat kypäriensä lyömistä nabokov-nimiseen muuriin.

leijonien voitto illan venäjä-pelistä on yhtä todennäköinen kuin lindsay lohanin pysyminen raittiina seuraavan 10 vuoden ajan.

no, jonkinlaisia mahdollisuuksia sentään on. päästäkseen loppuotteluun leijonien on venyttävä lähes yli-inhimilliseen suoritukseen, mutta toki venäjän karhun kaataminen voi onnistua. silti, minkäänlaista turkin pöllyttämäistä ei kuitenkaan todellakaan ole luvassa. jos voitto irtoaa, se tapahtunee yhden maalin erolla. joko jatkoajalla tai sitten rankkareilla.

tässä lyhyesti voiton avaintekijät:

- bäckström vs. nabokov

- suomen tiivis viisikkopeli vs. venäläisten huikea yksilötaito

- hermokontrolli --> erikoistilannepelaaminen

- sheddenin peluutus

ja kotikatsomoissa hermojen säilymisen sekä yleisen mielenterveyden kannalta kaikkein olennaisin osatekijä: kaljan määrä.

iltaa odotellessa....

kisahuuma lähentelee ultimaalista kliimaksiaan. nää on niitä päiviä, jolloin duuneista ei tule mitään. keskittyminen herpaantuu jatkuvasti, ja ajatukset vaeltelee illan otteluun.

tasan klo 20 se alkaa. suomi-venäjä, kuolemanpeli osa 2.

voi helkkari mikä trilleri onkaan luvassa. itänaapurin karhun kaatamiseen ei mikä tahansa naulapyssy riitä: kitaan pitää tunkea oikee nagasakin ydinjysäri, jotta nallesta tulee selvää jälkeä. jos tulee silloinkaan.

seuraavassa viisi mammutin kokoista häiriötekijää, jotka toimivat esteenä leijonien haaveille loppuottelupaikasta:

1) alekandr ovetshkin
2) alexander semin
3) sergei fedorov
4) nikolai zinovjev
5) maxim afinogenov

murhaavaa listaa voisi jatkaa loputtomiin: dmitri vorobiev, denis zaripov, alexander radulov, nikolai kulemin, dmitri kalinin, maksim sushinski, fedor fedorov... ja maalissa vielä san jose sharksin evgeni nabokov, joka on ihan bäckströmin tasoinen kassari.

varsinkin ovetshkin (kuvassa) on kaukalossa aivan hirviö. jäätävän kova pelimies, räjähtävä liike, armoton maalintekokone ja kirurgin tarkka viimeistelijä. 'ovie the great' iski tällä kaudella washingtonin paidassa hirmutehot, uskomattomat 65 MAALIA ja 47 SYÖTTÖÄ (yht. 112 pistettä). lukema oikeutti koko NHL:n pistepörssin ylivoimaiseen voittoon.

jääkiekko on joukkuepeli, ja sota ei yhtä miestä kaipaa, mutta ovetshkin on kuitenkin poikkeus. universumin ykköstykki pystyy ratkaisemaan pelejä yksinään. tämän kaverin loistavuuden kuvailemiseen ihmiskunta ei vielä toistaiseksi ole onnistunut keksimään tarpeeksi yliampuvia adjektiiveja.

siis voi hyvä jumala.

onko mitään tehtävissä?

jään pohtimaan asiaa....