IRC-Galleria

miten ikävä pudotus arkeen voikaan olla festariviikonlopun jäljiltä? jäätävää!

tänään oon: vääntäny kiireessä aamupalaa + eväät, ravannu sporapysäkille, menny duuniin, arponu duunissa, tullu sieltä suoraan kaupan kautta himaan, menny lenkille, käyny suihkussa, vääntäny safkaa ja syöny sen, tiskannu, datannu vähän, keittäny kahvia ja sumpitellu ranskalaisen loungemusan soidessa taustalla.

vitun rutiini. taidan lähtee pulkkiselle juomaa kaljan ja pelaa änäriä.

viikonloppu aurajoen rannalla ja ruissalon niemenkärjessä meni yhtä putkee ku supermarion duunit. tän kertanen ruis oli hyvin samankaltanen ku viime vuonna: loistavaa säätä ja überlepposaa meininkiä ryyditti hyvä livemusa, uudet tuttavuudet ja - tottakai - paikallisen dennisraflan legendaariset pizzat.

musatarjonta oli peruskamaa. koko setin pääesiintyjäks kaavaillut him ja nightwish ei kiinnostanu pätkän vertaa, ja eilen esiintyneen interpolin jätin suosiolla väliin ku alko haukotuttaa niin paljon. jotainsentää näin: de veti lauantai-iltapäivänä energisen setin, ja ruotsalaiset oli vihasia. oke, soundsi ei sentää rähjänny ihan opethin ja raised fistin malliin... porcupine treen progesoinnut ja floggin mollyn irkkuhumpan äärellä viihty myös semijees. still, bändit ei ollu tän ruissin pääasia. siisteintä oli viettää aikaa auringonpaisteessa hyvällä porukalla.

ite festarialueen lisäks kerkesin arpoo roppakaupalla myös kaupungin helteisillä kaduilla. oikeastaan skippasin festivaalitouhun perinteisimpiä viettotapoja, sillä leirintäalueen sijaan punkkasin frendin kämpillä kupittaalla ja juhla-alueen automaattisumppi vaihtu keskustan viileisiin kahviloihin. kaljahanojenkaan äärellä tarvinnut läiskiä hyttysiä, koska valtaosa dokauksesta tapahtu turun yökerhoissa. eli päivällä bändit selvinpäin ruissalossa, sitte laivakyydillä illaks keskustaa kipolle. on se turku kiva kesäkaupunki!

. . .

sähköpostien saapuneet kansioon oli pamahtanu mailia ilosaarirockista. siellä olis meininkiä ens viikonloppuna, mut nyt taitaa käydä niin että skippaan sen ihan suosiolla. joensuuhun on nii helvetin pitkä matka, ettei ees commonin jäätävät riimittelyt jaksa houkuttaa... ei pysty, ei pysty. :S

keskiviikkona vedettii pulkkisella susikännit ja lähettii dtm:ää dokaa. en oikee tiiä miten päädyttii sinne; yhtäkkiä vaan huomasin, että joku brasilialainen gay leperteli lirutuksia mun korvaan. siinä vaiheessa aloin muistaakseni feikkaa venäläistä ja esitin litanjan slaavilaisia kirosanoja, ennenku konttasin takasin himaan.

eilen maistu roskaruoka. edellisillan kooma muistutti itsestään ikävällä tykityksellä ohimossa, ja duunissa oli aika kauheeta (joskin selvisin siitä kyllä hyvin, mummelit kehui hyvästä asiakaspalvelusta...heh). olin jo varma että menisin kellokortin leimaamisen jälkeen suorinta tietä himaa kuittaamaa univelat, mut sen sijaan hainkin pizzan ja menin taas pulkkiselle arpomaan. tällä kertaa alkoholiton setti sisäls italosafkan lisäks mehua ja nhl:ää, jota pelattii puol viiteen saakka! kotiin kävellessä aurinko alko jo pilkottaa idästä, ja mietin, että mitenkäs tässä nyt taas pääs käymään näin.

itsekuri nolla, mutta hauskuus sata!

. . .

ja tänään. kohta hyppään puksuttimeen joka vie mut rantarataa pitkin turkuun. siellä kuittaan kaulaan mediapassin, nappaan bissen kouraan ja meen ruissalon viidakoihin näyttämään siltä ku olisin muka duunissa ja venaamaan the soundsin kipuamista lavalle.

RUISSS!

viime vuonna oli aivan jäätävän hauskaa. saas nähä mitä nytten käy siel' puol' jokkee!

olin äsken jäähallissa tsekkaa avril lavignea, kanadan uskottavinta skeittarichikua. musahan on suhteellisen purkkaa, mutta kyllä se mimmi laulaa osaa. lisäks neidillä on melkosen hyvä äässi, thank god isojen screenien ja kamerazoomien... hähähähä!

edit: kurkkasin äsken wikipediasta, ja ohhoh! lavikan allu on myyny maailmanlaajusesti yli 30 miljoonaa levyä. on se melkonen likka.

jälkimaininta: likoista puheenollen, lappiin kumarrus tiketeistä! oli kivaa töttöröööö.

espanjassa päättyi hetki sitten ikuisuudelta kestänyt odotus. baskimaan jalkapallomaajoukkue pääsi nostelemaan 44 vuoden tauon jälkeen euroopanmestaruus-pokaalia, ja siitä iso kiitos kuuluu madridilaiselle fernando josé torres sanzille. torresin voittomaaliiksi jäänyt 1-0 osuma kaatoi saksan, ja juhlat oli valmiit alkamaan!

heh, me juhon kanssa arvattiin jo etukäteen matsin lopputulos. lähdettiin alkuillasta yhteen sataman texmex-raflaan vetämään jäätävät burritot (ja vähän heinekeniä päälle) andalusialaisten kunniaks. siellä vaan banjo soi ja kateltiin screeniltä, miten schweinsteiger, ballack, frings, lehmann ja muut kylmät sakemannit sai raippaa oikein toron kädestä! ai että teki hyvää.... *röyh!

jees nyt hyvillä mielin kuolaamaan tyynyyn, zzzz.

beefissä soitettiin eilen jäätävän hyvää musaa. eikä ihme: levareiden takana fingaili yks TOP BILLINin tiskijukka! vittuseolihyvä. kaveri soitti kaikki parhaat rallit eilisestä nykypäivään, michael jacksonista mgmt:hen.

yhdessä vaiheessa iltaa dj vastaanotti multa lapun. olin hetkeä aiemmin pyytäny narikkapojalta lainaks palan paperia ja kynää, jonka tuotoksena väsäsin ison justicen logon. alle kirjotin ranskalaisten simianin biisistä tekemän remixin nimen, "we are your friends" - kuitenkin sillä erotuksella, että juho lisäs vielä loppuun kysymysmerkin.

kun top billinin levymestari sitten tsekkas lappusen, kävi nopeasti selväks, että dj really was our friend! toisin sanoen ei menny kauaa, kun pariisin synat alko raikumaan täpötäydessä klubissa.

ja ihmiset sekosi!!! meillä kaikilla oli niin vitun hauskaaa!!!

. . .

back to reality. hyppään kohta sporaan ja arvon tieni tärisevin käsin duuniin. paska.

hysteeristä kirkumista, kun manolo blahnikin korkkarit tai carlos de la rentan puku pyörii ruudussa.

siinä oikeastaan ainoa vähäsen suupieltä mutruun saanut yksityiskohta uudessa sinkkuelämää-leffassa, jonka kävin äsken katsomassa. ja merkkihypetyksenkin ymmärtää, onhan muodin ja merkkien ihannointi ollut osana sarjan jokaisessa tv-jaksossa, jonka oon nähnyt. ja oon nähnyt ne kaikki.

oikeastaan yllätyin vähän, miten hyvin formaatti oli onnistuttu istuttamaan valkokankaalle. leffa ei ollut liian pitkä eikä imelä, vaan sopiva miksaus teeveestä tuttuja aineksia maustettuna parilla mielenkiintosella juonenkänteellä. pätkä meinasi jopa kirvottaa pari silmätippaa, mutta vaan meinasi. taisiis... eihän verkkokalvon lievää kostumista ja siitä seurannutta räpyttelyä vielä lasketa itkuksi, eihän? sitäpaitsi: tää täysin ennalta-arvaamaton reaktioni liittyi lempihahmooni steveen, joten suotakoot se mulle anteeksi. heh.

ohhoh onpa mukavaa käydä jo tähän aikaan nukkumaan. ihmisten aikaan vietetyistä yöunista saan kiittää hävyttömän aikasta huomisaamun vuoroa stokkalla, mutta eipä tuo mitään. telkkaria ja ipodia vaan kassiin, ja sillä hyvä! sitten pääsee taas rötvää.

soronoo!

Accent Mix by Vmix.fm - electronic grooves live from Paris, France since 2002.

...mun kämppä on disko!

jep, soneralta soitettiin aamutuimaan. olin kuulemma osallistunu joskus johonkin arvontaan (aha) ja nyt ne halusivat tietää osoitteen mihin toimittaa fillari. puhelun jälkeen googlettelin jopon kuvia, ja ihan kivan näkönen kaupunkipyörähän se on. mietin vaan sitä, että jos ja kun en oo paikalla kun palkinto saapuu, niin mihinköhän ne meinaa jättää sen? rappukäytävään oven ulkopuolelle? hmm.

ruisrockista otettiin myös tänään yhteyttä. sekin oli kiva puhelu, kun sain kuulla olevani oikeutettu mediapassiin. ilmaset festarit on näin pers'aukiselle jees. enää tarvitsee vaan miettiä, millä ilveellä raahaudun turkuun. edestakainen kyyti raiteita pitkin maksaa vajaa viiskybää, joten fuck the train. oliskohan kellään tiedossa suunnitelma b:tä?

huomenna on tän viikon ainoo vapaapäivä. tai näennäisesti vapaa, olis aika paljon juttuja hakattavana läppärin kovalevylle. jos oon reipas ja uurastan aamupäivällä, voin alkuillasta noudattaa jo ennalta sovittua suunnitelmaa ja safkata pizzaa juhon, laten ja johannan kanssa. jos taas oon laiska... no, silloinkin noudatan sovittua suunnitelmaa. hähhää!

päätä kutittaa vitusti, vaikka kävin äsken suihkussa. taidan raapia sitä ja katella, mitä paskaa telkkarista tuleekaan.

hassua, ei tunnu yhtään sunnuntailta. kun on melkein koko pyhäpäivän duunissa, iskee maanantai-mentaliteetti kaikkeen tekemiseen. toisaalta buu, toisaalta jee: ainakin pääsee heti kiinni alkavan viikon rytmiin. heh.

juhannuksena oli hauskaa. ainoa asia, minkä päätin tän pyhän vihtajuhlan suhteen, oli se, etten viettäis sitä stadissa. enkä viettänyt. koska juhon porukat oli saanu hiljattain valmiiks ikuisuusprojektinsa (kesämökki saimaan rannalla) eikä ollu maisemissa, hiivittiin me pienellä köörillä niiden himaan. juhon äipän ja iskän lämmitellessä saunaa etelä-savossa, oli hollolassa käynnissä pizzan ja bissen täyteinen illanvietto, jalkapallolla ja nintendo wiillä höystettynä. oli rentooo!

fudiksesta puheen ollen, MITÄ HELVETTIÄ em-kisoissa oikein tapahtuu? ensin meni le bleus, sitte putos portugali. ja eilen, hirvittävän jännitysnäytelmän jälkeen, venäjä juotti hollannin oranssipaidoille kuravettä. vili oli lempparijoukkueensa hävittyä niin vihanen, ettei puhunu koko iltana enää mitään.

onkohan vuodesta tulossa joku itänaapurin riemumarssi? ensin lätkän maailmanmestaruus ja sitten euroviisujen suvereeni voitto. jos venäjä vielä jalkapallossakin selvittää seuraavan vastustajansa, on se jo em-finaalissa. vallankumous! ja samaan aikaan: jos turkki pieksee koneensa käynnistäneen saksan, nähtäisiin loppuottelussa vastakkain turkki ja venäjä! kebabia ja votkaa, siinä vasta varsinainen em-finaali...

nyt venailen italian ja espanjan matsin alkamista, ja itunesista puhaltelee ulos linkin parkin sävelet. niiden uusin lätty, minutes to midnight, on soinu aika tiuhaan sen jälkeen kun näin jätkät provinssissa. hmm, mielenkiintoista...

nonii, nyt voisin jatkaa näiden nuudelien imeskelyä.