IRC-Galleria

Kahdeksansataa kilometriä tien päällä. Puudutti jo loppumatkasta. Mutta tulipa keikka heitettyä. Aamulla oli herätys ennen viittä, pikainen aamupala kolmen Kääpiön ja Rakkaan Vaimon kanssa ja sitten autoon.

Suuntana Helsinki-Vantaan lentokenttä ja Sanskulla peräti Malaga. Hänellä edessä olikin viikon helleloma kuudentoista muun nuoren kanssa. Mikolla ja Tiituksella puolestaan oli edessä päivän reissu Vääksyyn velipuolta Samia tapaamaan. Ja minulla siis tiukka ajopäivä.

Juvalta nappasimme kyytiin vielä Heidin ja Jennan, kaksi Kuopion tyttöä joiden kohteena myös oli Malaga.

Kaikki sujui ongelmitta, ensin pojat Vääksyyn ja sitten hyvissä ajoin lentokentälle. Josta melko nopeasti löytyikin lisää Malagaan lähtijöitä. Haikeat hyvästit Kääpiölle, onhan viikko pitkä aka. Ainakin kotiin jäävän mielestä. Tämän jälkeen keula kohti paluumatkaa, Lahden kauppojen kautta Vääksyyn hakemaan poikia. Joilla heilläkin oli ollut hyvä päivä jättitrampoliinin, temppupyörien, uimarannan ja muun mukavan merkeissä. Nuoren miehen sattaa olla joskus vaikea tajuta, miten toisenlaiset mahdollisuudet laitokseen on hommata erilaista välineistöä. Kun ei europula ihan ensimmäiseksi ole hankintoja estämässä. "Miksei meille osteta"-kysymykseen sain muutaman kerran kotimatkalla sorvata vastausta.

Mutta aikanaan kunnialla kotona. Väsyneenä mutta tyytyväisenä. Ei tällaisia päiviä montaa jaksaisi peräkkäin. Vaikka ajaminen on kivaa, niin rajansa kaikella. Ammattimiesten arvostus nousi taas melkoisesti.

Ajan yössä, tulen tuolta kaukaa.