IRC-Galleria

kiireinen kesäTorstai 01.06.2006 00:55

Olen onnistnut saamaan kesänviikonloppu aikataulut. Näyttää pahasti siltä, että olen joka viikonloppu naimisissa kameran kanssa, tai heinäkuun loppupuolelle asti ainakin. Kesällä olisi niin kiva löffiä viikonloppuisin ja retkeillä ilman päämäärään, mutta iteppä olen ammattini valinnut. Eikä ne tylsiä/vaikeita kuvauksia ole, ei sillä, pitävät vain kiinni pirkanmaalla.

Töihin tuli tänään kasa uusia käytettyjä valoja. Työnantaja osti joltain fotarilta, joka lopetti studiohommansa. Pari strippiä, pari spotti ja yksi kunnon spotti, sellainen kunnolla säädettävä ja väännettävä. Bronin muistaakseni muut, mutta tuo kunnon spotti, oliskohan fresnellin ollut, villi veikkaus, voisi asian tarkistaa.

Innostuin kokeileen strippejä, nyt kun ne olivat vielä maassa (ainakin toisen lopullinen sijoitus on katossa, antamassa taustalle valon) ja kameran pikkunäytöllä kuvat näyttikin kivalta. Isolta näytöltä(olen muutan päässyt siitä välkkyvästä putkinäytöstä eroon ja saanut litteän näytön) niin eivät ne niin hirveän ihmeellisiltä näyttänyt, ihan kelvoilta lemmikkipotreteiksi, mutta eivät elämää ihmellisemmiltä. On se hyvä kun minulla on joku jonka voi pakottaa malliksi aina.

moottoripyörät menee lujaaTiistai 30.05.2006 00:54

moottoripyörät menee lujaa ja pienet valokuvaaja tytöt eivät pysy niiden perässä. Olin kesädokumenttijuttuni pohjiksi tuijottelemassa moottoripyöräkisoja. Oma kamera oli mukana (joka ei ole laisinkaan niin katu-uskottava kuin töistä kamera, minulla ei linsseissä ole punaisia rinkuloita, kuten ehkä muilla radalla oli). Pääsin kuvaaman varikon puoleta ihan radan reunasta, tai mistä nyt halusinkin, ja olin suhteellisen ulkona että missä sitä pitäis olla ja mitä tehdä.

Pyörät menevät yllättävän lujaa. Liike-epäterävyys vaivasi kuvia toisiksi eniten, eniten mokailin tarkennusta. Kyllä jotain kuvia tuli, ei mitään mestariteoksia, mutta sellaisia "radalla pörrää pyörä" kuvia muutamia.

Ensi kerralla olevan fiksumpi.

kesä. melkein loma.Maanantai 22.05.2006 20:38

Melkein loma koulusta alkanut. Vain noin kymmenenkuvaa pitää saada kesällä aikaiseksi. Vielä se tuntuu kohtuulliselta, voi olla ettei kovin pitkään. Jonkun aiheen piiristä pitää kaikki ottaa.

Koulusta jaksa enempää jauhaa, en pidä siitä kritiikkityylistä, jossa ei saa mitään muuta irti kuin upottaako joku kuva taustaansa vai ei, jos se vaihdetaan mustavalkoiseksi ja katsotaan silmät kiinni.

Opetuksessa tullut opettajalta pari pikku kämmiä, joten se mitä uskoo ja mitä ei usko, suhde kääntyy edelleen jälkimmäisen hyväksi, ikävä kyllä. Oho-eiku-meininkiä ollut toi miljöötouhu. Onhan se ymmärrettävää jos opettaja ei ole sellaisia demoja ennen pitänyt, mutta en haluaisi olla harjoitusryhmässä. Pitäisi siellä joku tietävä olla valvomassa ja puuttumassa ssioihin jos menee vikaan.

Mutta, kai sitä kuvaamaan oppii vaan kuvaamalla ja kuvaamaan tuo paikka pistää. Se käsitys vain, mitä olen oppinut ja mihin pitäisi kiinnittää huomiota ja millä "tasolla" olen, on minulta itseltä kovin hukassa.

Valitin siltikin koulusta. Töissä on minun kannaltani ollut hieman hiljaista. Pitäisi alkaa omia asiakastöitä tekemään enemmän, tosin ensin tarvitsee hankkia ne maksavat asiakkaat.

Kaverini (joka ei kyllä ole maksava asiakas), hääkuvaus on kesällä ja minua hieman nyppii, ettei hän ole vieläkään, vaikka jo jouluna asiasta aloin painostaa, kertonut minkätyylisiä hääkuvia haluaa. en ole elämässäni yhtään hääkuvaa ottanut, joten olisi ehkä harjoittelun tai ainakin etukäteen miettimisen paikka. Hääkuviakin voi toteuttaa niin kovin monellalailla... Viikossa ei paljoa ehdi miettiä/harjoitella.

putoaminen jaloilleen. ehkä.Maanantai 15.05.2006 23:27

En hukkkaan kiireeseen, enkä tee ensi yötä kuvia. Päätin töissä tänään että kuvat ovat valmiit, tulostin ne ja aijon kiikuttaa sellaisenaan kouluuni. Mestariteoksia ei joukossa oikein ole, mutta pari ihan kelpoa ja pari ei-kovinkaan-kelpoa Mutta kuvia jokatapauksessa, kun ei ole elämää suurempia ideoita, on pahempi elämää suurempia kuvia tehdä myöskään.

Neljännes koulusta mennyt ja pelkään pahoin että tämä on se helpoin neljännes ollut. Toisaalta, näytöissä on se hyvä puoli, että siellä pitäisi olla jotkut muut arvioivat, ikävä kyllä luultavasti vvi:n kasvattaja. Olisi joskus hyvä saada porukkaa myös tuon pienepiiri-pyöriin ympäriltä. Toivon hartaasti, että kun kuvaan ihan oikeasti, osaan unohtaa jotkut vvi:n opit tarkoituksella.

se olikin nyt eikä viidestoistapäiväTorstai 11.05.2006 13:49

Neiti valokuvaajan piirrustus hommat meinasi kusahtaa. Onneksi olin "ajoissa" liikkeellä ja vasta ensi viikolla valmiiksi luvatun kannen piirtelyn viimeistelyn päätin aloittaa jo tänään. Varmistin sähköpostista piirroksen mitat, ja kappas huomenna kannen pitäisikin olla ehdottomasti toimituksessa, muistinpa väärin päivämäärät. No, eipä ainakaan viimeistelyn kanssa montaa päivää arvottu. Ja tulipahan todettua, että kyllä se kuvaaminen on mun juttu eikä piirtely.

Olin eilen assarina yksissä ulkokuvauksissa (koska tungin sinne) ja käytin tilaisuutta hyväksi raahamaalla paikalle myös itse valot ja kamerat. Kuvasin tosi näppäristä kouluuni kuvan " ulkomiljöö -olosuhde kirkkaassa auringonpaisteessa". Sitten kun näppärästi vielä opin, että kameran näyttöön ei kannata luottaa ja aivojansa voi käyttää niin olisi aika hienoa. Ei käynyt mitenkään mielessä että kun vasten aurinkoa kuvaa, niin siitä voi kenties tulla aukon heijastuksi kuvaan, jotka eivät siinä mininäytöllä näy. Muistan kyllä miettineeni, että pitäisi varmaan käyttää toista putkea, kun siinä on vastavalosuoja pidempi, mutta sitähän kannattaa vain miettiä hieman eikä toteuttaa.

No kuvia tuli, panostukseen nähden ok-laatuisia. Kun siis en panostanut muuta kuin pykäsin lampun pystyyn, enkä ajatellut juuri mitään, niin ok.

ei kannata ajatellaTiistai 09.05.2006 01:04

Jos minulta joku kysyy, miten valaistaan kiiltävä esine, sanon että valot joko heijastetaan siihen tai ammutaan ison pinnan läpi, kohti ei kannata yritttää valaista.

Jos minulta joku sen jälkeen kysyisi, miten kuvataan kiiltävä auto, vastaisin että tuota periaatetta soveltaen.

Mutta kun itse kuvaan kiiltävää autoa, ihmettelen mikä saakeli on kun ei onnistu valaisu suorilla valoilla... Kyllä oli fiksu olo, kun kysyin studiolla miten auto kannattaa valaista "isojen heijastinpintojen kautta" vastattiin... Tuli kyllä helkutin tyhmä olo, että miksen ole yhtään miettinyt. Se ei näemmä kuulu toimenkuvaan. Ensi kerralla sitten.

kuvasin autonSunnuntai 07.05.2006 17:21

Kuvasin perjtantai yönä auton. Meni vähän liian myöhään aloittaminen ja lopettaminen, mutta kai siitä kouluun kuvan saan aikaiseksi. Neiti ei ollut oikeastaan ajatellut laisinkaan että ne autot pirskatti vie, eivät ole neliskulmaisia laatikoita, vaan ne heijastavat valoa ihan miten ja minne sattuu. Se logiikka että pystytät valon tuohon, niin se kääntyy noin ja irrottaa tuon reunan taustasta ei todellakaan toiminut kuten kuvittelin tietenkin. Ottaen huomioon että olin raahannut puolistudiota mukanani ja valaisin sitten auton kahdella kädessä olevalla flässillä (yksikin olisi riittänyt, jos olisi latautunut nopeammin, olivat manuaalilla ja kahdella samanlaisella vuorotellen väläyttelin autoa valomaalaus tyyliin).

Mutta hyvä kun kuvasin, opin varmasti ja tulihan tuosta kouluun kuva. Olin tuosta auton kuvauksesta vähän puhunut sivumennen että voisi sellaisen tehdä kouluun ja asia sitten vähän niinkuin järjestettiin (ts. minua potkittiin vaivihkaa tekemään jotain) joten mikäs siinä kuvatessa.

En muuten ymmärrä autoista mitään. Onneksi ei tarvinnut ymmärtääkään. Valokuvauksesta ehkä tarvitsisi ymmärtää vähän enemmän.

Tänään koitan ottaa taas yhtä miljöökuvaa. Katsoopa mitä siitä tuleman pitää, ideaa ei ole, mutta jotain on pakko kuvata. Jos tulee huonoja, menen kouluun ilman kuvia. Se on mielestäni pienempi paha, kuin mennä omastamielestäänkin tosi huonojen kuvien kanssa. Huonoksihan kaikki kuvat muuttuvat siellä.

en jaksa edes ryhdistäytyäKeskiviikko 03.05.2006 19:06

Ruikutus jatkuu. en ole kuvannut niitä helvetin miljöökuvia, sitä yhtä enemempää, kahteen on ideat mutta kun pitää noita ilmojakin kyttäillä ja toiseen mallia kinuta. Kiinnostus on laskenut kun lehmänhäntä eikä tunnu nousevan millään.

En tiedä saanko kuvia aikaiseksi. En jaksa yrittää ja mielummin olen viemättä mitään kuin huonoja kuvia. Niin ja se yksi minkä otin oli huono.

Tuollainen paketti jonka jo heti tietää ettei siitä selviä, lyö kyllä kasvoille niin ettei kykene edes alkamaan tekemään mitään.

Töissä olen tehnyt sen museon kuvia. kuvasin mm. yhdet avajaiset polarisaatiosuodin linssin nokalla ja ihmettelin kovasti mikä on ettei salama riitä ja tarkennuskin on turkaisen hankalaa. Fiksu olo kun huomasin asian.

Pitäisköhän alkaa ettii kaupan kassalta töitä?

Lisäksi tajusin että ei ole se kovinkaan hyvä syy pelätä epäonnistumista etten ole tehnyt miljöökuvia ennenmmin. Olenhan minä tehnyt miljöö yo-yms kuvia enemmän kuin studio kuvia ennen tänne tuloa. En ole ehkä vain mieltänyt niitä miljöökuviksi ja ei ole ollut tuollaista saakelin a4 nivaskaa ohjeita mukana viemässä intoa.

yksi kuvaTiistai 02.05.2006 02:04

Kuvasin yhden kuvan sattumalta miljöössä, ei ihan sellainen mitä halusin ja tulikin nyt elokuun kuva, vaikka sitä ei pitänyt vielä tehdä... No nyt tehtiin, sattui vielä sänkipelto silmään ja oli siinä koira mukana sopivasti. Joopa joo, eihän niitä kuvia ole sitten kuin 6 jäljellä...

Taso ei ollut korkealla, mutta kuva se silti on.

paineita -ei ideoitaTiistai 25.04.2006 23:49

Minua tökkii taas rajoitukset. Ei huvita alkaa kuvaamaan mahdotomalta tuntuvaa urakkaa, ja pelotta millä ne pilaa koko kesän. Eniten luultavasti pelkään sitä, että kuvaan sellaista, mitä en ole kuin hyvin vähän tehnyt (eli miljöötä lisävalojen kanssa) että epäonnistuin, vaikka epäonnistuminen olisi enemmän odotettavaa kun täydellinen onnistuminen (minusta tuntuu ettei ole olemassa kun täydellisiä onnistumisia, muut ovat sitten epäonnistumisia). Paineet tehdä hyviä kuvia kasvaa viime kerran kuvien ja sen palautteen kanssa. Tavoitteena on luonnollisesti tehdä kuvia, josta kellään ei ole yhtään mitään kritisoitavaa, koska menettävät hetkellisesti puhekykynsä ihastuksesta kun näkevät kuvat. Sivutoimisesti tavoittelen maailmanrauhan siinä samalla.

En tiedä mistä sen urakan alkaisin kuvaamaan.