IRC-Galleria

E-estebanos

E-estebanos

jäätävä kesä

Onhan tästä jo aikaaTorstai 12.07.2007 03:26

Tappavan kova – The Killers Stadissa

Suomalaiset keikkajärjestäjät ovat olleet hyvin hereillä. Muuta ei voi todeta, kun tarkastelee maassamme tänä kesänä esiintyvää maineikasta nimilistaa: on Rollareita, Kemikaalista Romanssia, seuloiksi ammuttuja amerikkalaisräppäreitä ja pillifarkkuisia Placebon poikia. Löytyy Genesistä rollaattoreineen, Ozzya lepakoineen ja jopa maailman parhaisiin mieslaulajiin edelleen lukeutuva George Michael korvakoruineen. Niin, ja tietysti suomalaisittain pakollinen Metallica. Räminrämin.
Tästä historiallisesta tarjonnasta arvoin liput kuin mikäkin Gerlander, ja löysin itseni murhaavan hyvältä keikalta. The Killers huudatti loppuunmyytyä Helsingin jäähallia pari viikkoa sitten, ja osoitti olevansa kehujen arvoinen.

Pelkistetty mutta toimiva

Las Vegasilaista The Killersiä on sanottu uuden ajan The Doorsiksi, rohkeasti uutta ja vanhaa rokkia sekoittelevaksi karismaattiseksi nelikoksi. Mainion live-aktin omaava Killers ei sentään vielä ole saanut legendan leimaa osakseen - johtuneeko sitten siitä että laulaja Brandon Flowers on vastoin laulukaimaansa yhä elossa. Tiedä häntä.
Mutta Morrisonista viis, The Killersillä oli lavalla tappavan kova meininki. Miekkosista ei näkynyt päällepäin lainkaan, että rundia oli heitetty jo pari viikkoa putkeen. Päinvastoin, bändi piti suomalaiset hullunlailla liikkeessä keikan aloittaneesta Sam’s Townista aina viimeisiin sytkäriballadeihin saakka.
Uusimpaan studioalbumiinsa keskittynyt parituntinen piti luonnollisesti sisällään myös vanhemman Hot Fuss –levyn helmiä. Jo nyt rockin klassikoiksi mielletyt Mr. Brightside ja Somebody Told Me ovat saamassa seuraa uuden levyn kultahiteistä Read My Mind, Bones ja When You Were Young. Noiden kappaleiden aikana yleisön huutamat desibelit kävivät ylimmillään, ja iho meni väkisinkin kanan lihalle.
Poikien esiintyminen oli miellyttävän pelkistetty. Turha teatraalisuus saattoi jäädä taka-alalle, kun vahvalla soundillaan jyrännyt ja hyvin yleisön huomioon ottanut amerikkalaispoppoo aiheutti yleisömeressä aallokkoa. Oikeastaan valot olivat ainoa visuaalinen tehokeino, lopusta pitivät huolen esiintyjät itse.
Kauluspaidassa ja liivissä ees taas juoksennellut laulaja Flowers siirtyi aika ajoin kabaree-pianon taakse hikeä pyyhkimään, kun taas rummuissa tukka silmillä paukuttanut Ronnie Vannucci Jr. ei antanut itselleen hetkenkään lepoa. Basisti Mark Stoemerin lähes eleetön soitanta 70-luvun kuteissaan nostatti hymyn huulille. Lavan kuninkaana hääri kuitenkin koko Vegasin taitavimmat kädet omaava David Keuning, jonka kitarasoolot meinasivat mennä Picasson puolelle.

Yllätysliput!

Täpötäydessä areenassa vilkkui runsaasti tuttuja iloisia lahtelaisnaamoja, mutta leveimmät hymyt irtosivat parilta nuorelta neidiltä. Nimettöminä pysyneet neitokaiset olivat näet vain tunteja aiemmin aivan sattumalta löytäneet lippunsa.
”Siis ei voi olla totta, istuskeltiin päivällä Triossa ja siellä ne oli kukkapuskassa, pari lippua The Killersin saman illan keikalle!” epäuskoiset tytöt päivittelivät.
”Alun perin iltapäivän ohjelma oli mennä vain kahville, mutta eihän siinä muuta voinut kuin hypätä junaan ja lähteä katsomaan huippuluokan keikkaa!”
Niinpä niin. Jotkut ne jonottavat tikettejään puoli vuotta, jotkut löytävät kukkapuskasta kuin tarjottimella. Aina eivät mene nallekarkit tasan.
Tytöille The Killers oli ennen keikkaa kyllä tuttu nimi, mutta faneiksi he eivät kuulemma olisi voineet tunnustautua. Vegasin miesten tiistai-iltainen veto jäähallissa teki kuitenkin neiteihin vaikutuksen.
”Niillä oli tosi hyvä meno, ihan hiki tuli. Ei kai tässä muu auta kuin hankkia jossain vaiheessa levy!” neitikäiset sirkuttivat.

o-ouKeskiviikko 11.07.2007 23:20

koitin tänään töiden merkeissä puhelimitse tavoittaa yhtä nuorten kundien heavy metal orkesteria. koska luurista ei löytynyt jäppien numeroita, soittelin nuorisotyöntekijöille, eri nuokkuihin ja vastaaviin, mutta kaikki tarjosivat vain tuut tuut tuuta. kerta toisensa jälkeen.

siis mitä hemmettiä?

nyt vahinko ei ollut iso, vaikken poikia tavoittanutkaan - ainahan voin vääntää luettavaa jostain muusta.

mutta entä jos olisinkin ollut angstinen teini, joka puukko ranteella ja nokia korvalla päättää vielä kerran antaa itselleen mahdollisuuden parempaan huomiseen?

kukaan ei vastaa. tarjolla on ainoastaan automaattinauha, jonka taustalla soi 30 seconds to mars ja päällä naisen nasaaliääni: "hei, voitte jättää itsemurhaviestin äänimerkin jälkeen!" ....PIIP!

aika paha.

jovin bonneKeskiviikko 11.07.2007 00:49

haha, sain eilen koneelle kauan himoitsemani bon jovin legendaarisen 'crossroads' -albumin. aito pala rockin historiaa, nyt itunes kirjastoni on täydellinen.

levyä kuunnellessa mieleen palaa kultaisia muistoja ajoilta, jolloin new jerseyn pölyisiä katuja ei vielä siivoiltu ja jolloin paimelan ulkojäillä kävi vielä kovan luokan kuhina. oltiin serkkupojan kanssa kymmenvuotiaita, ja asenne oli kondiksessa jo silloin. toisin kuin nykyajan kakarat lenni lokinpoikasineen ja muine paskoineen, eetu ja juuso veti nolot hikinauhat päässä rajua ilmakitaraa jovin bonnen tahtiin. always!

jon bon jovi. aikamme ehdoton idoli, teemu selänteen lisäks. mies, jolla oli aina risaset farkut, huoleton, taakse vedetty ysäriletti, aina samat aurinkolasit, aamusänki, farkkutakki ja maailman coolein ääni.

melkein herkistyttiin eilen, vaikka vaan mesen välityksellä muisteltiin serkusten omia rock-konsertteja juuson porukoiden makuuhuoneessa. pompittiin sängyllä ja miljoonat tytöt kirkuivat kurkku suorana.

crossroads on uskomaton levy. always, livin' on a prayer, runaway, keep the faith...

get it, ROCK IT! :D
näin jälkeenpäin mietittynä viikonloppu oli vähän turhankin kiva, sillä kontrasti huomisaamun klo kuuden herätykseen ja duuneihin on melkoinen.

paratiisista tuonelaan, näin karkeasti sanottuna. no mutta, palkkaahan niistä varastohommista maksetaan.

sitten asiaan. ruissineitsyys on nyt mennyt, ja täytyy sanoa että korkkaus oli kyllä melkoisen positiivinen kokemus.
ruissalon niemekkeelle oli järjestetty kiva ja tunnelmallinen festari. porukkaa oli ihan vitusti, mutta keski-ikäisiä turkulaisia lukuunottamatta remusakkia oli yllättävänkin vähän. yhtäkään tappelua ei osunut silmään, ellei sitten in flamesin keikalla sattuneita pittejä lasketa mukaan. ja niissäkin allekirjoittanut oli kyllä ihan tietoisesti mukana, joten ihmismassan päällä lentely ei tullut mitenkään ikävänä ylätyksenä.
meillä oli pulkkisen kanssa liput perjantaille ja lauantaille, siis onnekkaasti just niille päiville, jolloin sää oli parhaimmillaan. oli siistiä pyöriä ylt'änkyrässä neljän esiintymislavan
välimaastossa auringon porottaessa pilvettömältä taivaalta ja ruotsin laivojen lipuessa hiljalleen ohi kimmeltävällä merellä.
perjantaina oli kova meno. pojat päätti pitää nestetankkauksesta viimeisen päälle huolen, ja överikshän se meinas mennä. alkupäivästä homma oli vielä chillisti lapasissa, kun kumottiin salakuljetettuja viinaksia john legendin ja erinomaisen the pipettesin tahdissa, mutta myöhemmin oli vaan vaikea pitää jarruja päällä, kun billy talent, children of bodom ja disco ensemble sekopäisti yleisön.
yöksi ryömittiin grillin kautta (oli hyvä muttei torven snagarin veroinen!) pulkkisen siskolle aivan aurajoen rantaan. lauantai oli hyvä alottaa tuhdilla aamupalalla ja suihkulla, evääks paisteltiin karmee kasa pihvejä. ne meni mukavasti folioon käärittynä repussa, lantrinkien seassa.
pommi-perjantain jälkeen kelailtiin tosiaan ottaa lördaagi vähän rennommin. tällä kertaa nestehukkaa paikkailtiin siis myös vesipisteen äärellä... ja järkevä tankkailu olikin tarpeen, koska loppuunmyyty (yli 30 000 kävijää, uusi ennäys!) päivä oli buukattu täyteen toinen toistaan kovempia settejä. teltassa pomppinut kymmentuhatpäinen yleisö sai todeta teemu brunilan charmin, the ark oli unohtanut euroviisudiivailut komella vedollaan niittylavalla ja poutasään muututtua hiljalleen pisaroiksi ei in flames olisi voinut osua oikeampaan karjuessaan keikkansa alkajaisiksi "fuck the rain!". porukka meni göteborgilaisten käsittelyssä täysin pähkinöiksi. pakko hommata levy.

loistava meininki, hyvä sää ja tykit esiintyjät. vuoden päästä sama homma uusiksi, ellei sitten härskinhintainen roskilde vie mukanaan...

kiitos myös teille kaikille kavereille, joihin sain kunnian törmätä (ilo oli luultavasti vain mun puolella.... OIKEESTI oon ihan hyväkäytöksinen ja kunnollinen nuorimies, haha). tackar och pockar.
viiden tunnin päästä tän kirjottamisesta oon jo matkalla lahen dösäasemalle, josta edelleen turkuun.

RUISROCK!

joo.

festareiden aattoiltaa vieteltiin täällä kämpillä mukavissa merkeissä. koska porukat ja kaikki muutkin karkasivat landelle pippaloihin, kutsuin omat kamut mestoille. tyhjä kämppä! eitäsketää.

ensin bostailua rannalla, sitten kaljaa koneeseen ja george michael soimaan! ai jumalauta.
katottiin joku ihan kipee will ferrellin kaahausleffa, jonka nimeä en nyt muista. eikä sillä nimellä mitään väliä olekaan, pääasia että nauratti koko ajan. vittu mitä läppää... ja ei, yliväsymyksellä ei ollut vaikutusta asiaan!
kyllä sen elokuvan parissa meni mukavasti monet kaljat ja nachopellillinen poikineen.

wruum!

mutta mä lähden nyt nukkumaan. hajotkaa siihen.

ei ollut muutakaan tekemistä-entrySunnuntai 01.07.2007 15:45

eilinen ilta oli hauska. härskeilin itseni juholle, ja päätettiin pitkästä aikaa piirrellä. tuli siinä tussi kädessä ihan yläaste ajat mieleen - kaikki tunnit kului ties mitä töhrätessä. eilen en kuitenkaan sortunut vuosien takaisiin levottomuuksiin, vaan hillitsin käteni ja vetelin vakaata viivaa.

piirtelin matoja joilla oli yksi niken tennari jalassaan.

tietysti pelattiin myös wiitä, tähän malliin: http://uk.wii.com/movies/62/

loppuillaksi suunnistettiin keskustaan. mollyn terassilta matka jatkui torveen, jonka savuttomuus häiritsi yllättävän vähän. yhdessä vaiheessa joku tyttö tuli tuomaan meidän pöytään joitain flaijereita. niiden kääntöpuolelle oli hyvä piirtää lisää matoja niket jalassaan.

käy voimille tuo yöjuokseminen. hohhoijakaa.

Nå men jävla, det är JUSTIN!Torstai 28.06.2007 02:53

"Jag önskar jag kunde tala mer svenska. Men min svenska är… skit."

Justin Timberlaken aloitusrepla ei ehkä ollut sieltä omaperäisimmästä päästä, mutta se sai silti yleisön räjähtämään korviasärkeviin suosionosoituksiin. Ja ne suosionosoitukset jatkuivat yhtä soittoa keikan alusta loppuun. Tiistaina 19.6. Tukholman Globenissa alkanut Justinin Euroopan kiertue tarjosi kaksi ja puolituntia sielunhoitoa yli 15 000 katsojalle - sekä musiikillisesti että visuaalisesti.

Kun kyse on Justinista, maksaneelle yleisölle ei tarjota pelkästään huippuluokan musiikkia - Justinin samaan aikaan Frank Sinatraa ja Michael Jacksonia sotkeva live-esiintyminen on jotain paljon enemmän. Se on show ison maailman tyyliin, ja siinä sitä riitti ihmettelemistä.
Kokemusta voisi kuvailla helpoiten termillä massiivinen. Lava oli massiivinen, taustabändi oli massiivinen, samoin yli 40 henkinen, saumattomasti Justinin kanssa yksi yhteen liikkunut tanssiryhmä oli massiivinen. Ympäri Globenia oli ripusteltu valtavia, läpikuultavia kankaita, joille heijastettiin reaaliaikaista kuvaa tapahtumista lavalla. Videokuva oli lisäksi onnistuttu vielä editoimaankin niin, että kankaita ihmetellessä tuntui kuin olisi telkkarista MTV:tä katsellut. Wou.

Justin huudatti yleisöä kuuluisilla tanssiliikkeillään, eleillään, poikamaisen leikkisillä välispiikeillään, ja tietysti komealla soundillaan. Soundilla, jota täysin akustinen, tyylikäs pukubändi säesti.

Ensimmäiset kymmenen minuuttia katsoin showta täysin monttu auki. Vastaavanlaista visuaalista tykitystä sai hakea Super Bowlista asti, ja kun kerran luuli jo nähneensä kaiken, Justin latasi täyslaidallisen lisää.

Toinen toistaan näyttävämpiä tanssisarjoja, valon ja laserin leikkiä, lähes hypnotisoivaa stream-videota ja ennen kaikkea upeita tulkintoja - jopa yllättäviäkin: mikrofonin lisäksi tähti tarttui välillä kitaraan yhtyen orkesterin soittoon. Senjoritan aikana mies taas istahti pianon taakse, ja esitti kappaleen yksin valokeilassa muun areenan ollessa täysin pimeänä.

Väliajalla ihmismassan piti liikkeessä taustapiru Timbalandin musiikkia ja videota yhdistänyt performanssi. Pulskanpuoleinen huipputuottaja soitatti liudan artisteille tekemiään kappaleita samalla kun kankaille piirrettiin kuvaa hytkyvistä Manhattanin pilvenpiirtäjistä, vanhoja Disneyn piirrettyjä ja nykyelokuvien trailereita. Kuulostaa sekamelskalta, mutta toimi livenä yllättävänkin hyvin.

Tauon jälkeen illan päätähti oli vaihtanut esiintymisasuaan ties kuinka monennen kerran, ja antoi jälleen palaa. Puvun housujen jatkona olleet tennarit saivat taas kyytiä, dance soi ja yleisö hurrasi. Eräässä kohtaa Justinin mikrofoniin oli asennettu pieni kamera, joka paljasti sänkipäisen laulajan kasvonpiirteet isolla ruudulla. Desipelit areenassa nousivat luonnollisesti, kun Justin alkoi kuljettaa jatkuvasti kuvaavaa mikrofonia kasvoiltaan kauluspaidalleen ja siitä vielä alaspäin…

Futuresex/lovesounds levynsä lisäksi kaiuttimista raikui myös vanhempaa, Justified -albumilta tuttua tuotantoa. Siirappinen, joitakin vuosia sitten korvaan kalskahtanut Cry Me A River pisti jopa omaakin vartaloa liikkeelle. Live-musiikin voimaa, what can you say.
Keikan päättänyt loppuhuudatus sai golfpalloa muistuttavan Globenin yleisön voimasta lähes vyörymään liitoksistaan. Areenalta illan pimetessä metroasemalle virrannut hymyilevä ihmismeri oli saanut haluamansa.

En panisi lainkaan pahakseni, vaikka herra Timberlake tulisi jonain päivänä esittämään muuvsejaan myös Ruotsia astetta itään.





Tubesta löytyy videota, jota tallentelin sen minkä omilta dänsmooveiltani pystyin.

http://www.youtube.com/watch?v=YsbRIWVYluM
http://www.youtube.com/watch?v=vYerbfmW4tA
http://www.youtube.com/watch?v=2du9TZZ26Kc

THE KILLERSTorstai 28.06.2007 00:43

päivä oli kaunis ja musa soi täysillä!

me hypimme ja pompimme ja taputimme ja ulvoimme! paidat märkinä ja posket punasina pyyhimme otsaa! aivan lavan lähellä annoimme biisien viedä mukanaan! kitaristin kiharat liehui ja lavallakin lensi hiki! ääni oli voimakas ja hieno, valot vilkkuivat ja kaikki huusivat!

huutomerkkeihin päättyviä lauseita saisi olla vielä monta lisää! kun oli niin kivaa!

. . .

(lataan youtubeen videota keikasta, stay tuned!)

PÄIVITYS 1.7.!

http://www.youtube.com/watch?v=QrcY5ZvB1jg

huomio huomio!Tiistai 26.06.2007 01:50

pelicansin vili sopanen varattiin NHL:ään viikonlopun varaustilaisuudessa. hyvä vili! sinussa on maamme jääkiekon tulevaisuus (tästä loistouutisesta tulee lisää juttua lehteen! ne, jotka eivät asu lahden alueella eivätkä täten voi ihmetellä päätään pyöritellen uskomatonta tekstiä, voivat lukaista jutun livejournalistani jahka sen sinne jossain vaiheessa lisäilen).

tänään kun töissä oli tylsää, kähvelsin eräästä pahvilaatikosta sellaista suojakelmua, jossa on pieniä ilmatyynyjä. tiedättekös, semmossia mitä on kiva nyplätä salaa taskussa ja poksutella. nii, sellassia! meni duunit rattoisasti.

huomenna on hurjan kiva päivä, kun menen terhin kanssa katsomaan THE KILLERSiä helsingin loppuunmyytyyn jäähalliin. modernin ajan the doors, erittäin miellyttävää musiikkia ja vieläpä ensi kertaa livenä suomen maalla! ohhoh!
voin sitten joskus pappana sanoa että "näin muuten silloin nuoruudessa the killersin livenä alkuperäiskokoonpanolla, siis silloin kun se niiden laulajakin oli vielä elossa..."

eläkäämme nuoruuttamme.

who the hell called the cab?Sunnuntai 24.06.2007 18:50

eräänä kesäkuisena päivänä pidettiin hollolalaisessa omakotitalossa grillijuhlat. keskikesän karkelot kestivät pitkään, ihmiset söivät, joivat, nauroivat. humaltuivat.
kuuleman mukaan juhlien jo ollessa lopuillaan ja kolmen jäljelläolevan kaveruksen melkoisessa kanveesissa, havahtui juhlien isäntä ovikellon hurjaan pimputukseen. hoiperreltuaan ovea avaamaan havaitsi hän erittäin vihaisen taksikuskin, joka sanoi odotelleensa jo yli kymmenen minuuttia kyytiläisiä.
"niin että tuleeko sieltä helvetti ketään?!"
isäntä oli hämillään, sillä hänen tietonsa mukaan kukaan ei ollut tilannut taksia. kuskin rajun inttämisen jälkeen kävi ilmi, että eräs kolmesta jälejelläolevista sankareista oli kuin olikin kilauttanut taksin, vaikkei sitä itse tiedostanutkaan. silmämunissaan pupillit vetivät romurallia poukkoillen ees taas, puheensa sellaista josta oli mahdoton saada selvää. mutta taksiin hän kuitenkin kipusi ja lahteen lähti, vaikkei housujen taskuissaan ollutkaan setelin seteliä.
ehkä juuri rahan puutteen vuoksi tai jostakin muusta syystä, kuka tietää, tapahtui seuraavaa: taki saapui lahteen, pysähtyi liikennevaloihin, ja pam! humalainen hölmöläinen ryntää ulos autosta ja lähtee vetämään hirveää ravia karkuun pitkin pääkatua.
se, miten tarinamme lopulta päättyy, jää arvoitukseksi. varmaa sen sijaan on, ettei viinaa viisasten juomaa sovi kumota liikaa, varsinkaan jos sitä kurlaa petollisen suuresta justin timberlaken shottilasista.