Suomalainen jatkosodan torjuntavoitto-myyttiä murtanut historioitsija Markku Jokisipilä http://jokisipila.blogspot.com/2007/06/viel-pronssisoturista.html sanoo Venäjällä olevan huolestuttavan vääristynyt suhtautuminen omaan historiaansa (ja asiaa ei varmasti tee paremmaksi se että kun Virossa ja muualla vaaditaan puna-armeijan häpeällisten sotarikosten tunnustamista, samalla, selvästi ainakin meillä Suomessa ja yleisemminkin lännessä lähtökohtaisesti kieltäydytään tunnustamasta venäläisten mittaamattomia uhrauksia, ja siten kieltäytyen ymmärtämästä tilannetta kokonaiskuvassaan, joka käsittää niin poikkeavat historiantulkinnat kuin rakennetut kansalliset merkitykset). Venäjällä historiasta on rakennettu aukoton kertomus kansakunnan jatkuvasta suuruudesta, tiestä joka vain kulkee kohti mahtavampaa suuruutta, jokaisen venäläisen tulee olla ylpeä ollessaan tällaisen kansakunnan vesa.
En tiedä onko historia tiedettä sanan varsinaisessa merkityksessä. Se mitä se on minulle, on menneisyyden representaatioita kerrottuna niin rehellisesti kuin inhimillisesti mahdollista. Itse asiassa se on kaikki mikä minua historiassa kiehtoo; päästä kiinni menneeseen maailmaan niin lähelle sitä kuin mahdollista. Haluan tuntea pakkasen sunnuntai-aamuna ihollani matkatessani aamukirkkoon Maunu Eerikinpojan aikana, haluan nähdä naiset uusissa kesäleningeissään hajuvesiostoksilla vuosisadan vaihteen Pariisissa ja tuntea sen tunteen kun makaan vesisateessa Sommessa jossain niistä lukemattomista kranaattikuopista odottaen hetkeä jolloin nuori luutnantti määrää hyökkäyksen.
Valheet haisevat. Minua etoo kun kuulen ihmisten omien (poliittisten) näkemysten vaikutuksen seurauksena itselle suotuisiksi muuttuneita historiantulkintoja, se on joustavaa rehellisyyttä.
Suomessa näitä ihmeen vinoutuneita näkemyksiä tapaan varsinkin nuorten sotahistoriasta kiinnostuneiden miesten keskuudessa aivan uskomattoman paljon. Missä muussa Euroopan maassa suuri osa nuorista toivoo Hitlerin voittaneen sodan? Millainen on näin toivovan ihmisen moraali?
Nyt voidaan taas lohduttautua sillä että asiat ovat huonommin itänaapurissa ”Joten ei se haittaa jos mekin vedetään kotiinpäin.”
Venäjällä vääristynyttä itseä suosivaa historiaa tukee valtio. Suomessa onneksi ”vain” yksityiset henkilöt valitsevat uskoa mieleisiinsä tulkintoihin.
Tällainen näkyy myös minun nörttiharrastenettiyhteisössäni, jossa yksi kiihkoileva venäläinen imbesilli rakastaa hienoa kotimaataan niin paljon että soisi muidenkin tulevan siihen liitetyiksi. Hän todella on niin typerä että ei edes ymmärrä sitä kuinka paljon hallaa hän saa vammaisella asenteellaan tehdyksi ihmisten Venäjä-kuvalle, ja häntä vastassa on nyt kokonainen puolalais-suomalainen rintama joiden jo valmiin russofobian hän on nostanut pintaan, mutta hän vain jatkaa käyttämistään kuin omistaisi Euroopan - itse asiassa uhaten muiden maita valloituksella. Onneksi hän on ainoa laatuaan, ja hänellä on myös vastineensa, myöskin nuori moskovalainen opiskelija. Hän on kuin klassinen venäläinen sankari; hän on kaikista meistä lahjakkain, mutta samalla nöyrin, ja aina valmis pyyteettömästi auttamaan lähimmäisiään.
Venäjä rakentaa uutta identiteettiä, se on voimakas, ja loistokkaasta historiastaan ylpeä. Pahimmillaan se on sitä että huono itsetunto käännetään chauvinismiksi. Anna Politkovskaja kirjoittaa ”Poliittisesti Venäjällä on tultu tilanteeseen jossa kommunistit ovat suurista puolueista varteenotettavin yhteistyökumppani hajanaiselle liberaalien ja demokraattien oppositiolle, kaikkien muiden tarjotessa nationalismia. Jokaiselle on räätälöity siitä oma versionsa; Yhtenäinen Venäjä, Putinin tukipuolue, tarjoaa maltillista nationalismia, Dmitry Rogozinin johtama Rodina (Isänmaa) sankarimyyttejä, ja Vladimir Zhirinovskin harhaanjohtavasti nimetty Liberaalidemokrattinen puolue kiihkoisänmaallisuutta.” … Presidentinvaaleissa Rodinan ehdokas Rogozin ilmoitti suoraan tukevansa Putinia, Zhirinovski ei asettunut edes itse ehdolle vaan Liberaalidemokraatteja sai edustaa joku pölkkypäinen entinen painija. ”Terrorismi on liberaalidemokratian sairaus.” Sanoo Vladimir Vladimirovits Putin, entinen KGB-upseeri, mies joka on lujittanut oman valtansa nyky-Venäjän tsaarina, ja aloittanut toisen Tsetshenian sodan, eikä hän suinkaan tarkoita näin sanoessaan Zhirinovskin puoluetta.
”Venäläinen sotilas ei vetäydy Tsetsheniasta ennen kuin terrorismi on lopullisesti voitettu!” kiljuu sekavan oloinen Zhirinovski duumassa. Groznyissa kerrostalot ovat kylmiä ja niissä on reikiä pommituksesta, villikoirat juoksentelevat pihoilla, naiset nostavat köysillä vettä asuntoihin, jotkut ovat vielä jääneet. Miehiä ei näy missään. Pikkupojat leikkivät pihalla sotaa.
Kaduilla ajavat Venäjän armeijan miehistönkuljetusvaunut joista paatuneet ja tylsistyneet sotilaat osoittelevat ihmisiä konepistooleilla, ja nämä katsovat heitä takaisin silmissään yhtä vähän rakkautta.
Tsetsheenit, ja muut eteläisten alueiden ”mustat” ovat miliisien lempikohteita nyky-Venäjällä, heistä on tullut miltei lainsuojattomia. Pietarissa arvioidaan olevan 20 000 skinhead-järjestöihin kuuluvaa, jotka hyökkäilevät erityisesti entisistä eteläisistä neuvostotasavalloista saapuneita vierastyöläisiä ja näiden lapsia, sekä afrikkalais- ja aasialaistaustaisia opiskelijoita kohtaan. Rasistisista murhista on tullut osa arkea Pietarissa.
Mutta emmehän me hyvät, rehdit ja sivistyneet suomalaiset ole tuommoisia kuin nuo venäläiset barbaarit, tuolla barbaarimaalla jolla oli ehkä kaikkein upein kirjallinen kulttuuri 1800-luvulla. Huolestuttavimpia ääri-ilmiöitä Venäjän politiikassa edustavat sekapäinen ja kansalliskiihkoinen Zhirinovski ja oppositiossa toimiva Eduard Limonovin johtama Kansallisbolsheviikit (joka on lähinnä venäläinen versio natsipuolueesta*)), jotka saarnaavat Venäjää venäläisille.
Meillä Suomessahan rasismia ei politiikassa ole, eihän? Suomessa on EU-maiden vähiten ulkomaalaistaustaisia ihmisiä, ja monesta tämä on hyvä ettei joudu niiden kanssa tekemisiin, ne kun vaan tulevat tänne ja vievät naisemme ja työmme, ja samalla myöskään eivät tee työtä. Loogista? Suomalaiset ovat ihmisiä jotka ovat rasisteja, varmuuden vuoksi, vaikka ulkomaalaisia olisi nähty vain ruotsinlaivalla.
Venäjänkielinen kaverini puhuu puhelut kotiin hiljaa ja syrjässä ettei tulisi turhaan ongelmia, venäjän puhuminen nostaa pisteitä saada turpaan nakkikioskijonossa. Tällöin minua hävettää. Suomi on monilta osin niin hyvä maa, mutta suomalaiset voivat sitten olla toinen asia.
http://www.rodina-nps.ru/ Dmitry Rogozinin johtama Rodina
http://www.er.ru/ Boris Gryzlovin Yhtenäinen Venäjä (Venäjän suurin puolue joka on rakennettu ainoana funktionaan tukea Putinin politiikkaa)
http://www.ldpr.ru/ Vladimir Zhirinovskin Liberaalidemokraatit
http://www.nbp-info.com/ Eduard Limonovin Kansallisbolsheviikit
http://www.theotherrussia.org/ Toinen Venäjä oppositioliike jonka vetäjänä toimii entinen shakin maailmanmestari Garri Kasparov
*) Kansallisbolshevismi tulee itseasiassa hyvin lähelle kansallissosialismin sosialistisen puolen tosissaan ottanutta strasserismia, jota ajoivat Strasserin veljekset ja Goebbels ennen siirtymistään Hitlerin leiriin. Kansallisbolshevismi on myös samaan tapaan vallankumouksellista kuin Leninin bolshevismi, ja onkin tulkinnanvaraista luetaanko se yhteen uusfasististen vaiko nk. kolmannen tien (yhdistelevät elementtejä niin äärioikealta kuin -vasemmaltakin) liikkeiden kanssa.
Kasvualustana protestiliikkeille toimii epätyydyttävä sosiaalinen ympäristö, ja se että sen parantaminen nykyisen politiikan keinoin näyttää haluttomalta.
Putin/Kreml on nyt luonut itselleen oman räyhäävän nuorisojärjestönsä Nashin, jonka toiminnalla on hallituksen hiljainen hyväksyntä.