Jälkiruokana oli ruokalassa sitruunakiisseliä ja "kevytvaahtoa". En ole mitään kiisselimiehiä, mutta ihmetys oli suuri, kun se pelkkä kiisseli oli hyvää, saati se vaahto. Syömisestä ei vain meinannut tulla mitään, kun mietin, mitä ihmettä se kevyt on, josta se vaahto on tehty. Onko se tehty kevyt-nimisestä aineesta? Vai onko se esim. kermavaahtoa, josta on poistettu kerma ja sitä jäljelle jäänyttä vaahtoakin on sitten kevennetty. Maistui hattaralta, perhosilta ja valkoihoisilta lihavilta miehiltä. Kuin bileet suussani ja sut on kutsuttu.
Toisen työpisteeni ikkunasta näkee ulos parkkipaikalle, jossa tehdään jotain rakennustyötä. En voinut olla kikattamatta, kun näin sellaisen talon kokoisen paalauskoneen, sen vieressä iiison kaivurin, sen vieressä ison traktorin, sen vieressä normaalin traktorin ja sitten niiden takana viipelti sellainen puolikkaan ihmisen kokoinen vihreä miniminitraktori, jonka kauha oli noin kahden lapiollisen kokoinen. Tuli niin Kummelit mieleen ja työvälinearvonta. Mahtaa sen minitrattorin kuskilla olla itsetunto-ongelmia iltaisin, kun vaimokin jäkättää.
Puhuin eilen vai oliko se toissapäivänä Nakkipojusta. Vastoin yleisiä periaatteitani tässä on kuva hurtasta. En oikein innostu siitä, että galtsussa on lemmikkikuvia, mutta lohduttaudun sillä, että ei se ole juuri mun koira :P Oho, tein hymsyn. Siis HYMSYN! Kyllä, käytän hymsy-sanaa. Tulin kaapista.
Loppuun arvokas ja hieno runo Nakkipojasta. Näitä runoja lauleskelen itsekseni päivittäin. Olen hullu, tiedän.
Tässä onpi koira,
hyvin notkea ja noira,
koiran päästä lentää kipinöitä,
ja myös runsaasti sipinöitä.
Hau, hau, hau,
hepo haukahtaa,
Nakkipoika lentää,
ja ulos entää,
riimiparit stemmaa
hyvin ne stemmaa
loppu, mmaa.