IRC-Galleria

VASTAA OMALLA ALKUKIRJAIMELLA ALKAVALLA SANALLA

Olen: Minna.
Haluan: Muuttaa pois.
Minulla on: Masennus.
Toivon: Muusikon ammattia.
Vihaan: Mämmiä.
Pelkään: Mummuani.
Kuulen: Mölinää. xD
Pohdin: Mulholland Fallsia. xD
Rakastan: Mussujani. Koiria siis.
Minua koskee: Murehtiminen(eih)
Minä aina: Mutuutan.
Minä en ole: Mukava.
Laulan: Missä millonkin.
Itken: mielelläni
En ole aina: Miellyttävä.

Pitäis jaksaa mennä lenkille(tulen huuulluuuksii, tulen huuulluuuksii,...) mutta en tiedä jaksanko. Ja pitäis käydä suihkussa. Sen nyt ainakin jaksan. Joo, meen kohta sinne lenkille. Odotan vain että tämä(sattuneista syistä) nimeämätön, äärimmäisen sietämätön tuntemus lakkaisi. Argh.

Laulan Enyaa. Weee, loistavaa musiikkia hiljaisen ja hillityn laulun harjoittamiseen.

Jeee, liituraitahousut, vihdoinkin. Tyylinmuutos nyt virallisesti meneillään. Siis vaihdos. Vaihdan kuitenkin takaisin. Aina. Muttasiis, nyt on ankara pukumiesnainen-kausi menossa. Johtuu Mulholland Fallsista. Huomasin muuten että muutan käytöstäni pukeutumisen mukaan. Koska pukeudun mielialan mukaan. Pukeutuminen muka pelkkää pintaa. Phöh. Juteltiin Kakon kanssa asiasta joskus tässä. Minä ainakin ilmaisen itseäni pukeutumisella. Pukeutuminen. Tuli mainittua melko monta kertaa...

Pirtelöni näyttää ihan suklaavanukkaalta. Eilen se oli vielä vaaleanpunaista. Nyt se on ruskeaa. xD

Hyi yökk. Simppa söi paskaa. Taas. Miksi?
Mutta sitä ennen se oli söötti. Se jemmas puruluun pyykkikoriin. Ja nyt se ilmeisesti kaivelee sitä ylös/ulos sieltä.

Tulehtunut iho on sitten namia. Yummo!

Kesken jäänyt kirsikkapirtelö viettää aikaansa tuossa cd-levyn päällä. Voisin kohta mennä harjoittamaan toimintaa nimeltään Eifel. Löysin siihen täydellisen biisin.

Sain demopalautteen universalilta. Se oli niitä paskoja "ei ehditty yksilöllistä palautetta, etc"-sydeemeitä. Muttajoo, silti oli piristävää muistaa että oon joskus lähetelly demojakin, eh. En nimittäin tullut ajatelleeksi että ne lähettäis sieltä jotain.
Hitto että alive alone on mahtava.

What do I have to say?! Mulla on ihan muvaa. Maha niin täynnä että voisin oksentaa. Yksin kellarissa. Minä toki myös hänen seurassaan. Kohta katon mulhollandia. Fallsia.

Hmmjoo, tiedän jonkun joka ei jaksa lenkittää koiraansa nyt. Eikä oikeastaan liikkua muutenkaan. On niin sairaan kylmä. Meinasin kuolla ku menin olohuoneeseen. Mutta sitten löysin pelastajani: mun viltti, se pienin siis, oli sohvalla. Weeeh, kääriydyin siihen ja aloitin syvällisen juttutuokion Simpan kanssa. Minä puhelin sille lenkistä ja se vaan kahteli että joo, kyllä oot laiska, haista home typerä akka. No, ei. Se kuunteli jokaisella napillaan.
Muttajoo, voisin ylittää itteni ja tehä aamupalaksi marjapaistosta. On niin nälkä. Weeeh.