Siitä on nyt jo vuosia, asuin sillon tuossa Nordea-pankin talossa, ikkunat oli takapihalle. Siellä pihalla on iso kivi männyn suojissa. Iso kivi. Sen päällä usein lapset leikki ja nuoret istuksi. Teki usein itekin mieli sinne mennä mietiskeleen. Joo. Mut yhtenä päivänä joku syksy vilkasin ulos keittiön ikkunasta ja katoin että joku lapsi taas lojuu siellä. Eihän siinä. Mutta sitten monta tuntia sen jälkeen katse osui samaan myttyyn. Alkoi vähän ihmetyttää ja tuli kaikkea kamalaa mieleen...että nyt on joku lapsi kuukahtanu sinne eikä kukaan oo huomannu..kamala olo tuli.
Pakkohan se oli sitten lähteä kattomaan. No ei siellä lasta ollut...mutta huonosti oli käynyt. Pitkin pihaa superlooninpaloja ja epämääräinen kasa kirjavia osia...jostain...lillimässä kiven päällä olevassa likaisessa lätäkössä joka täynnä mätäneviä lehtiä... Joku tai jotkut oli raadelleet ison pehmokirahvin. Se oli oikeasti ihan hirveä näky. Kuvottava. Tuntu niin pahalle kun mietin että mitä varten joku niin tekee. No juu, leluhan se on mutta..miks. Oliko jollain ollu toikeesti niin paha olla vai onko vaan tosiaan tää maailma jotenkin niin kylmä paikka....
Keräilin itku kurkussa palat talteen, kannoin kotiin, tutkailin hellästi...aivan raasu riekaleina. Ei siinä auttanut kuin laittaa isoon saaviin kylpemään.. Siinä tuli pohdittua kaikenlaista maailmanmenosta. Kun oli riekaleet kuivuneet kursin parhaani mukaan kokoon, homma siinä oli....vanhasta luttaantuneesta tyynystä otin lisätäytettä ja sain jotenkin kaverin kasaan. Istuttiin sitten monta iltaa sylikkäin sohvalla ja pohdittiin.
Nyt on Kille jo tainnut toipua aika hyvin ja haluaa jakaa kokemuksensa ja siitä oppimansa arvot muille. Sattumoisin tulikin tuossa jokin aika sitten ilmi että eräs tuttuni vie ihan itse Venäjälle perustamaansa tukipisteeseen nuorille äideille lapsineen vaatteita ja kaikkea tarpeellista. Olenkin sinne pessyt ja viikannut jo pari säkillistä... Melkoinen porukka lähtee omia pehmolelujanikin sinne...en ihan kaikkia raaski päästää, ainakaan vielä. Ehkä ensi kertaan sitten lasken vähän lisää...
Mutta Kille lähtee. Se haluaa lähteä muistuttamaan sinne kaikkia siitä, että jokainen meistä on pelastamisen arvoinen ja kaikilla meillä on ihan oma, tärkeä tehtävämme tässä maailmassa ja että kaikki olemme rakkauden arvoisia. Ja se jolla on, voi ihan hyvin antaa sille jolla ei ole.
Sinne vievät myös yhteen miesten vankilaan vaatteita ja muuta sellaista. Niin että jos sulla vaikka on jotain joutavaa lojumassa, niin voin neuvoa mihin voi vaikka viedä. Menee kuitenkin suoraan tuon tuttuni käden kautta kohteeseen, päinvastoin kun SPR:ltä sun muilta (hyviä firmoja nekin kyl on) lyhentämättömänä. Lyhentäkööt ite lahkeensa =D Hehe...pieni kevennys tohon väliin =)
Nii. Että silleen. Aattelin vaan. Rakastakaapa toisianne ja itseänne kans =) Killeltä terkkuja <3