IRC-Gallerian tietosuojakäytännöt päivittyvät 25.5.2018 vastaamaan EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimuksia. Lue päivitetty Tietosuojaseloste. Lisäksi käyttöehdoissa on tarkennettu ikärajaa ja kohta 6.2 viittaa Suomen lain lisäksi Euroopan unionin lakiin.

IRC-Galleria

UrsulaR

UrsulaR

Perusolotilana onni ja rauha <3 Kiitos <3

Uusimmat blogimerkinnät

[Ei aihetta]Tiistai 01.12.2009 00:20

Ou jee ou jee ou jee!!!!!!!!!

Nyt on taas yks jakso ohi, ja tentit tentitty, seminaarit esitetty ja raportit tehty. Ja digikuvauskurssikin loppu. Nyt voi huilata....

..tai siis onhan tos vielä yks enkun essee, viimesimmän työharjottelun raportti (ensin muutaman kirjan lukeminen jotta voi kirjottaa), palautteiden kirjoitus kahdelle työharjoittelupaikalle, jajaja. Nii ja pitää vähän vielä viime harjottelun kuviaki muokata ja lähetellä ympäriinsä. Nii ja enkun tentistä nyt jäi kuullun ymmärtäminen ja haastattelu vielä, ennen joulua neki saatava alta pois. Ja millonhan sitä ehtis tekeen ne jutut Sisikselle mitä ne multa tilas kesällä...

Ja huomenna alkaa taas uus tiukka puristus, talousasiaa yäk. Kuivaaaa boooooring! Ja heti saadaan käytännön harjotus...huh...

Nii ja niin se jäi multa syysloma vieläki pitämättä...ton flunssanpoikasen takia en saanukaan viime harjottelua etukäteen täyteen eli suoraa putkee vaan kaikki.
Mut onneks kohta on joululoma...eh... (MIKÄ..?!?)

Mut hei, ennenkaikkea:

Kamera on jo tuloillaan =DDDD

Kiitos hani <3

[Ei aihetta]Torstai 26.11.2009 22:43

Onko pakko aina jaksaa?

Mut mitä jos ei jaksa?

Jos vaan itkis väsyn pois?

Mut mitä jos ei tuu?

?

[Ei aihetta]Maanantai 23.11.2009 00:48

Mistä noita rottia oikein tulee???

Ihan hirvee rapina ja ryminä kuuluu pitkin kämppää koko ajan =O

Annoin jo luvan ellei peräti kehotuksen nakkien asennukselle =D

Kohta kuuluu vaan *tups* eikä meillä ole enää kämppää, sahanpurukasa vain =S

Jipiiiii =)Perjantai 20.11.2009 16:34

Jipiiiii =) Nyt se on todettu: mulla on ADHD.

Selittää aika paljon, ja ennen kaikkea helpottaa niin että itkettää =)

Ihanaaaaaaaaa <3

[Ei aihetta]Torstai 19.11.2009 13:02

Kannonkoskelta kuuluu kummia. Kylällä sijaitseva kylän ainut koulu aiotaan siirtää 9km päähän Piispalan leirikeskukseen.

---> Piispala saisi taas uuden rakennuksen minkä voisi koulupäivien ulkopuolella sulloa resurssit ylittävään täyteyteen maksavista asiakkaista

--> Kunta olettaa hyötyvänsä ratkaisusta...jotenkin...?!?

--> Koululaiset kulkisivat vielä pitempiä matkoja, vähemmistö toki lyhyempiäkin

--> Yksikään lapsi ei enää pääsisi kotiin ilman koulukyytiä (vai miten se oli, asuukos siinä Piispalan naapurissa kansanedustajan jälkeläisiä vielä...? Suuri osa kuitenkin asuu kylällä, ja on ennen voinut ihan ite kävellä kotio)

--> mutta onneksihan Piispala järjestää vastineeksi ilmaisen iltapäivätoiminnan kyytiä odottaville ipanille...? Varmaan =D

--> mutta onneksihan koululaiset saisivat vastineeksi käyttää Piispalan kymmeniä liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia ilmaiseksi kyytiä odotellessaan ja liikunta- yms tunneillaan...? Varmaan =D


Allekirjoita adressi jos et halua koululaisia raahattavan leiriläisten joukkoon:

http://www.adressit.com/kannonkosken_koulu_kuuluu_kirkolle

[Ei aihetta]Perjantai 13.11.2009 11:48

Mitä enemmän oppii, sitä vähemmän tajuaa osaavansa.

Hmm. Vai onko se niin, että ensin luottaa osaavansa, ja sitten alkaa kyseenalaistamaan, eikä enää tajua osaavansa?

Vähän sitä ihminen tajuilee.

Ensin oli kuva, sitten tuli ISO-herkkyys, pikselit, kilotavut, suljinaukko, RGB, histogrammi, värikohina, suotimet ja objektiivin valovoimaisuus sekä monimoni muu.

Termit hukassa, eikä ne tähän älliin loksu muuten kun tuurilla räpsimällä ja yrittämällä tulkita sitten histogrammista mitä asetuksia tuli käytettyä ja mikä oli hyvä. Onneks on kuitenkin tuo silmä.

Tai siis silmät =) <3

Ikiomaa kameraa odotellessa...... =)

[Ei aihetta]Torstai 01.10.2009 15:36

Jos ihmiset tekisi enemmän niitä pienen pieniä tekoja, niin niitä niin suuria ei tarvittaisi niin paljoa. Tai ehkei etes ollenkaan.

Juuri niillä pienillä asioilla on suuri merkitys. Kuinka paljon arvostat niitä, miten kohtelet muita jne. Miten rehellinen olet itsellesi.

Ne jotka ovat jääneet historiankirjoihin suurmiehinä, hienoja asioita ja hyviä mullistuksia aikaansaaneina, eivät ole eläneet helppoa elämää. Heitä on vihattu eläessään, kyykytetty, vainottu ja monet on tapettu. Jopa hirveän raa'alla tavalla.

Ei mitään tuollaista draamaa tarvittaisi jos vain jokainen toimisi kuten pitääkin. Jos vain jokainen suhteuttaisi asiat ihan oikeasti oikein. Antaisi asioille ansaitsemansa arvon. Opettelisi myös kiittämään pikkukiveä kengässä muistutuksesta siitä miten ihanaa onkaan kun saa kävellä.

Olkaa omia itsejänne. Karistakaa turha egon pönkitys. Luopukaa suojamuureistanne. Naurakaa itsellenne. Kiittäkää saamastanne joskus jopa tuskallisesta kritiikistä. Antakaa kritiikkiä vain jos tarkoitatte sillä hyvää.

Teettepä mitä hyvänsä, niin tehkää se sydämenne ääntä kuunnellen. Silloin ette voi tehdä väärin. Eri asia vain on, kuinka hyvin osaatte kuunnella sydäntänne sotkematta egon supinoita siihen.

Voimia ja viisautta teille siihen! ..ja minulle sitä samaa.... =D

<3

[Ei aihetta]Keskiviikko 30.09.2009 02:30

Kyl jotkut vaan silti jaksaa tempoo.....huhhuh.

Onneks ei oo ite pakko. Ei millään jaksa. Ei auta, ei hyödytä, ei kiinnosta, ei anna mitään.

Niin paljon helpompaa, niin ihanampaa.

Niin paljon Rakkaudempaa <3

Om.

[Ei aihetta]Perjantai 25.09.2009 13:43

Voi rakkaat ihmiset. Älkää juorutko. Se on se suurin ja pahin "synti" mitä ihminen voi tehdä. Tai ainakin yksi pahimmista. Ainakin siitä johtuu suurin osa kaikista riidoista ja harmeista. Niin se on.

Kovin monilla tuntuu olevan outo tarve ymmärtää ventovieraitten ihmisten sanomiset ihan väärin, ja repostella luulojaan ympäri kyliä. Ihan turhaa vaivaa ja harmia viattomille ihmisille sitten.

Onhan toki niin, että kirjoitettu sana on aina tulkinnanvarainen, mutta niinhän kaikki muukin tässä elämässä. Ehkä kirjoittaminenkin on "synti" sillä niin paljon on koitunut harmia siitä, että kirjoitetut sanat on vääristyneet lukijoiden kautta. Mutta jos ei mistään kirjoiteta, ei mistään puhuta....

Jos ei joku anna ääntä kaikille elämän kirjoille, niin mitä sitten? Yksi suuri "synti" on myös liiallinen vaikeneminen. Hyssytellään asiat piiloon, ei uskalleta kohdata huolia ja tunteita. Pelätään elämää kuin mörköä. Pelätään muiden reaktioita, koituvia konflikteja. Pelätään jopa omia reaktioita. Ja juuri konfliktithan ihmistä parhaiten opettavat..kunnes opitaan oppimaan ilman niitä.

Sitten kun joku jotain ääneen sanoo, hänet koitetaan vaientaa ilkeillä puheilla. Tukitaan suu, ettei vain joutuisi itse kohtaamaan mitään. Ja hän, joka puhuu antaakseen yhteisille huolille äänen, jotta heräisimme ymmärtämään.....hän saa vihan ylleen. Vihan niiltä joita rakastaa.

Eihän ole ihme, että me ihmiset olemme niin huonoja ymmärtämään toisiamme. Saati elämää.

Kaikki me kuitenkin painimme samojen peruspelkojemme kanssa. Ja pelosta kaikki vaikeutemme johtuvat. Pelosta tulla hylätyksi, väärinymmärretyksi, vihatuksi, petetyksi, naurunalaiseksi. Mutta miksi?

Koska emme tunne itseämme. Emme luota itseemme. Emme tunne ja ymmärrä omia tunteitamme ja reaktioitamme. Emme näe miten samanlaisia olemme kaikki. Pelkäämme olevamme huonompia muiden silmissä. Siis etsimme vikoja muista, jotta joku muu olisi puolestamme se huonompi.

Mutta kukaan ei ole toista huonompi. Kaikki ovat erilaisia, onneksi. Reagoimme erilaisin variaatioin samoista tunteista. Elämme kaikki ihan yhtä ja samaa elämää, mutta niin erilaisia versioita siitä. Elämäntilanteemme, ihmissuhteemme, tunteemme, kokemuksemme, kaikki vaikuttaa siihen miten reagoimme. Ja jokaisella meistä on siihen oikeus. Se vain kuuluu elämään.

Meillä on oikeus tulkita asiat juuri kuten tulkitsemme. Ja jotta ymmärtäisimme toisiamme paremmin, ja siten eläisimme pikkuisen paremmassa tasapainossa toistemme kanssa, jotta ymmärtäisimme itseämme paremmin... Jotta tunnistaisimme samat reaktiot muissa, kuin itsessämmekin, jotta hyväksyisimme toisemme paremmin, meidän on puhuttava.

Minä puhun. Minä en pelkää. En elämää, en itseäni, enkä muitakaan. En pelkää joutuvani hylätyksi, en naurunalaiseksi, en oudoksutuksi. Minä olen oudoksuttu, minulle nauretaan, minua inhotaan, halveksutaan ja vieroksutaan. Siihen on jokaisella oikeus. Mutta ei se ole minulta pois. Olen itseni kanssa sinut.

Minun ei tarvitse vihata ketään, ei sitäkään joka minusta juoruaa. Ymmärrän, että hän ei vain ole ymmärtänyt vielä elämän hienoutta eikä ihmisten erilaisuuden rikkautta. Hän ei ymmärrä, että minä kerron tunteistani, pohdin elämää, ihmisten kärsimyksiä ja tilanteita. Hän ei ymmärrä että puhun yhteisistä asioista, hänenkin suunsa puolesta.

Hän ei tiedä, että minä en puhu pahaa selän takana. Että minä en syyttele, odota pahinta muista, tunne tarvetta mustamaalata tuntemattomia.

Ehkä hän ei ymmärrä että niinkin voi elää. Ehkä hän ei huomaa mitä tekee. Paljon on minullakin vielä opittavaa. Huomaamattani teen asioita joita en haluaisi tehdä. Olen pahoillani siitä. En ole vielä oppinut =)

Minä en pelkää myöntää virheitäni. Tiedän että teen niitä. En halua torjua palautetta toiminnastani. Minä haluan saada sitä. Haluan oppia. Toivon vain, että saisin sen suoraan itselleni. Ja mieluummin suhtkoht harkittuna ystävällisenä pakettina, kuin polttopullopostina takaraivooni.

Ei minun reaktioitani tarvitse pelätä. En minä pure. Minä kiitän ja hymyilen =)

Se, miten sinä tämän tulkitset, on sinun asiasi. Se, koetko tämän itseesi kohdistuvana piikkinä, on sinun asiasi. Se, keneen luulet minun tämän kohdistaneen on sinun asiasi. Mutta se, miten toimit tulkintasi kanssa...miten monen ihmisen asiaksi ja harmiksi se muodostuu....

Voin kertoa, että kohdistin tämän vain sinuun, joka tästä itsesi tunnistat. Mutta en kohdistanut sinuun piikkiä. Kohdistin sinuun ymmärtävän, sallivan, anteeksiantavan, ja harkintakykyysi luottavan ystävällisen palautteen.

Toivon sinulle kaikkea hyvää, iloa, rakkautta, sopivasti kompastuskiviä oppiaksesi, viisautta, kärsivällisyyttä ja anteeksiantokykyä. Ja mitä ikinä tarvitsetkaan =)

Toivon myös sinulta ymmärrystä minua kohtaan. Tulkitsin sinun toimintasi yleisten käsitysteni mukaan, ja taatusti ainakin osittain erehdyin. Olen siitä pahoillani. Sinun ei kuitenkaan tarvitse olla huolissasi, sillä eihän kukaan muu kuin sinä itse tiedä, keneen tämä kohdistui. Enhän minäkään tiedä kuka sinä olet. Enkä välitäkään tietää. Sillä ei ole minulle merkitystä.

Anteeksi annettavaa minulla ei ole, joten anteeksikaan sinun ei tarvitse minulta pyytää. Itseasiassa, kuten kaikesta, niin tästäkin koitunee pelkkää hyvää =)

Siis kiitos <3
Nyt kaikki silmät tarkkana...... Loistavaa toimintaa uhrilta!!!!!!!!!!!!!


http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Nuori+nainen+yritettiin+raiskata+%C3%84%C3%A4nekoskella/1135249295919