IRC-Galleria

Ei ole olemassa pahaa eikä pahuutta. On vain ihmisiä ehjän minäkuvan tarpeen ja ulkopuolisen maailman impulssien ristitulessa.

On myös sielun sopimus ja suunnitelma, emmekä me onnettomat niiden sisältöä muista vaikka ne itse olemme laatineet.

Kaikki me kuljemme yhteistä polkua, elämme samaa elämää, saamme osamme kaikista suruista, iloista, menetyksistä ja lahjoista. Ne ilmenevät meille tavoilla, joita emme aina tunnista. Emmekä me voi, eikä meidän kai tarvitsekaan kaikkia tunnistaa. Mutta jälkensä ne kaikki meihin jättävät.

Johonkin suuntaan ne meitä tönivät. Jatkuvassa ristitulessa eksymme, kadotamme yhteyden sisimpäämme, unohdamme määränpäämme. Tulemme kuuroiksi sydämemme äänelle, ahdistumme ja takerrumme entistä tiukemmin tuohon hauraaseen kuvaan, joka meillä on siitä millaisiksi itsemme koemme.

Emme osaa enää sovittaa uusia kokemuksia, oivalluksia, toistemme ihmisyyttä ja samankaltaista olotilaa ja haurauden tuntemusten synnyttämiä impulsseja soljuvaksi virraksi, uudistavaksi yhteiseksi tanssiksi.

Olemme hukanneet rakkauden polun, ykseyden, yhteisen sävelen. Olemme sulkeneet sylimme kaikelta mikä ei palvele illuusiota eheydestämme. Syytämme kaikesta toisiamme.

Itse kuitenkin itsemme rakennamme. Miksi emme tekisi sitä rakkaudella, todellisella pyyteettömällä rakkaudella........