IRC-Galleria

Heij, jeij! Ei ole tullut kirjoitettua pitkilleen, mutta nyt on ihan hyväkin syy. Töissä menee tosi pitkään ja kaupungilla pidempään, jolloin ei kotiin palatessa enää ole aikaa. Mutta hyvähän se vain on, koska sitä elämää minä olenkin hakenut. Okei, ei se ole vieläkään sosiaalista elämää, mutta elämää silti. Kävelen kaupungilla, katselen ihmisiä ja hymyilen kaikille. Ihanaa.

Nyt on myös tullut sellaisia mahanpohjakutkutuksia. Että tänään tapahtuu jotain jännää! Tai huomenna viimeistään! Tai jos ei, niin on ainakin mahdollisuus tapahtua! Täällä on ihmisiä ja olen tutustunut jo moniin ja bussissa voi pikaihastua vieressä istuavaan ja jos netissäkin johonkin ihmiseen törmää, on 99.91% varmempaa, että hän on Helsingistä kuin Varkaudessa asuessa oli, että hän samalta paikkakunnalta oli. Enkä ole vielä edes ennättänyt ajatella harrastuksia, urheilua tai erikoisliikkeitä, joita niitäkin on kaupunki täynnä. Tänään työmatkalla Elmun pajan ohi kävellessä myös tajusin musiikin. Täällä on keikkoja! Jeij! Tikahdun.

Toivottavasti ei käy kuten Kuopiossa, eli tuttuja oli sata, kavereita käytännössä 0, paljon uusia tuttavuuksia, mutta pysyviä suhteita liian vähän ja draamaa ja vihaa ja vaikka mitä. Ääh. Olen ihan liian vanha mihinkään.

Kun vaatteista tykkään puhua, niin olen nyt kaulaliinoittunut. Olenkin jo kertonut ja näyttänyt sitä omaa raitahuivia (haluan lisää), mutta eilen tajusin kaulaliinojen ihanuuden muilla. Olenhän mä aina niitä jonkun verran kuolannut, mutta yleensä vain tietynlaisia. Nyt lähes mikä tahansa näkyvä kaulaliina, myös ne isot hapsulliset ovat iiihania. Ne ovat niin sympaattisia ja lämpimiä ja koska täällä Helsingissä on oikeasti ihan sairaan kylmä (tätä ei olisi osannut kuvitella), niin ei kaulaliinatta pärjää. Ne tuntuvat juuri niin hauskan urbaaneilta, kun on periaatteessa jo kevät ja lämpöasteita ja asfaltti on kuivaa ja silti paleltaa, mutta voi hautautua isoon kaulahuiviin ja pukeutua ei-niin-pehmeästi muuten ja ah. Lisäksi sitä ei tartte riisua sisällä ja takkikin on aina kiinni. "Hel-looks" sisästyi paaljon nopeammin kuin osasin kuvitellakaan, luulin vihaavani sitä vuosia, mutta rakastuin kahdessa viikossa.

Töissä menee jo paremmin. Olen vieläkin ihan ulkona, mutta se ei enää johdu niinkään siitä, ettei kerrota miten tehdä, mutta en muuten vain osaa :D Ääsh. Pitää kipittää kirjastoon tai kirjakauppaan ostamaan perusoppaita. Saan mahahaavan kuukaudessa tällä menolla, jos en opettele rauhoittumaan, kysymään useammin apua ja lukemana kirjoja. Google kun tietää rasittavan vähän mitään asiaan liittyvistä ja mikään ei ole vittumaisempaa kuin se, että googlella ei tule yhtään mitään sinnepäinkään vaikka kuinka hakee, vaan aina jotain ihan vääriä.

Liittäisin jonkun kuvan, mutta laiskottaa. Huomenna "kylille" taas. Tartteisin laukun. Ja tennarit. Ja uudet farkut, kauluspaidan, t-paitoja, kaulakorun tai kaksi, uuden huivin, toisen takin ja boksereita. Ja...