IRC-Galleria

Jatkuva todistelu itselleni ja muille kuntoilun aloittamisesta tuo aina satunnaisesti hedelmää. Sunnuntait ovat yleensä juuri niitä päiviä kun yhtäkkiä päättääkin taas ottaa itseään niskasta kiinni, kaivaa kuntoiluvälineitä ja oppaita esille, tekee aivan mielipuolisen kunnianhimoisia suunnitelmia ja lähtee alkeista. Tämä sunnuntai ei ollut poikkeus.

Aikani stepperillä stepattuani ja jumppapallolla jumppailtua oli edelleen sellainen olo, että haluaisin jotain muutakin sisäisten vatsalihasten treeniä. Muistin saaneeni joskus Kunto Plussan mukana kasan dvd:tä, joilla oli jotain kuntoiluoppaita. Kaivoin dvd:t esiin ja huomasin heti, miten tiukka vatsa ja vahva selkä puhutteli minua. Nämä mä tahdon. Jumppapyörykkä dvd-soittimeen ja virtaa päälle. Levitin jumppapatjan lattialle ja laitoin vielä maton alle, jotta olosuhteet olisivat täydelliset ja mikään ei häiritsisi jumppailuani. Kellahdin patjalle selälleni ja otin käteeni kaukosäätimen ja painoin play.

Sekuntia myöhemmin tajusin ensimmäisen ongelman. Tietokonepöytä oli telkkarin edessä näin lattian pinnalta katsoen ja peitti näkyvyyden täysin. Nousin istumaan, jotta näin ruudulle ja valitsin ensimmäisenä selkälihasliikkeet. Katsoin videonpätkän kerran läpi. Helppoa. Selkä ylös, rintakehä ylemmäs, kädet kiertyy, lapaluut yhteen, hengitä ulos, kierrä käsiä, hengitä sisään, laskeudu, vapauta napa, nosta jalkoja, jännitä pylly, laske jalkoja, aloita uudestaan, muista korsettilihakset, hengitys ja puhtaat liikeradat. Hyppäsin takaisin makuulleni ja painoin playta.

Naisääni ruudulla, jota en tästä asennosta nähnyt kuin puoliksi, selostaa nopeaa tahtia. Selkä ylös, rintakehä ylemmäs, hyvä, muista kiertää kädet. MITÄ? ODOTA! PAUSE! Miten ne kädet kierretään? Miten ylös mun pitää nostaa mun selkä? Yritin kelata videota taaksepäin, mutta dvd-soitin iloisesti huikkaa, että näppäin ei ole käytössä. Jollain napilla saan lopulta videon hyppäämään 5 sekunnin pätkissä taaksepäin, kunnes se hyppää maagisen rajan yli ja näyttää jonkun toisen liikkeen loppukommentteja. Stop. Näppäin ei ole käytössä. Argh! Tunnen miten treeni alkaa toimimaan, koska hiki nousee pintaan ja syke kohoaa.

Kun lopulta saan oikean videon taas näkyviin, katson sen kerran istualtani ja otan huomioon miten korkealle se rintakehä pitikään nostaa. Ah, noin korkealle. Uusi yritys. Mahalleen patjalle, play, selkä ylös, rintakehä ylemmäs, ainiin, napa selkärankaan! Vedän napaa selkärankaan ja huomaan, että naisääni on jo ennättänyt lapaluihin. Yritän muistaa mitä niille käsille piti tehdä, vedän lapaluita yhteen ja tajuan, että niiden väliin mahtuisi viivoitin ja mietin, onko tämä nyt yhdessä vai ei. Naisääni nostaa jo jalkoja pyllyllä ja minä taon vimmaisesti takaisinkelausnappia. Toiminto ei ole käytettävissä. JUMALAUTA AKKA HITAAMMIN! ODOTA SAATANA! Treeni toimii täydellisesti, paita liimautuu hiestä selkääni ja pulssi lähestyy 160:ta.

Bootattuani dvd-soittimen saan taas oikean videon näkyviin ja katson sen kolmannen kerran tarkkaavaisesti läpi. Samalla opettelen yksitellen jokaisen liikkeen. Napa jumppamatolle, play, selkä ylös, rintakehä ylemmäs, kierrä käsiä, napa selkärankaan, muista hengittää. Tirskahdan epätoivoisesti naisäänen kertoessa, että tee liikkeet hiiiiitaasti ja varmasti, kun hän samalla takoo ohjeita nopeammin kuin liikettä on mahdollista tehdä. Jätän hengitykset ja hitaudet väliin, yritän pysyä naisäänen perässä ja tunnen kipua selkärangassani. Liike menee kuitenkin läpi ja naisääni irvokkaasti kertoo, että ”Hyvä! Seuraavaksi otamme liikkeeseen mukaan käsien heilutuksen” ja kun litania tulee pikavauhdilla siitä, miten liikuta kättä, pysäytä, väännä, kierrä, hengitä, jännitä, nosta pyllyä, laske, muista lantio, hengitä, tee hitaasti, minä taon hiestä märkänä pausenappia ja kiljun: ”SAATANA PUHU PERKELE HITAAMMIN! MIKÄ VITTU NÄISSÄ JUMPPAVIDEOISSA PITÄÄ JUMALAUTA OLLA KUN NÄIHIN EI VOI JÄTTÄÄ PIENIÄ TAUKOJA JOKAISEN OHJEEN JÄLKEEN! ONKO KAIKEN SAATANA OLTAVA AINA NÄIN USKOMATTOMAN VITTUMAISEN HELVETIN VAIKEAA!”. Näkökenttä ja peukalo punaisena taon stop-nappulaa dvd-soittimen ilkkuessa siitä miten näppäin ei ole käytössä ja lopulta revin väkivalloin levyn ulos kelkasta kun se ei muuten suostu sieltä tulemaan, upotan hampaani levyyn ja yritän viskata sen avonaisesta parvekkeen ovesta ulos. Heitto onnistuu, mutta platta ei lennä pihalle asti vaan jää parvekkeelle. Ryntään sen perään, katkaisen levyn ja paiskaan palaset parvekkeelta alas. Järjettömässä voitonriemuisassa tunteessa haistan nenääni tupakan ja tunnen miten sydämeni lopettaa lyömisen kokonaan. Käännyn oikealle ja näen naapurin parvekkeella nelikymppisen miehen olevan tupakalla.

Mies katsoo huvittuneena minua ja tajuan, ettei minulla ole päälläni kuin bokserit ja selästä litimärkä valkoinen t-paita. Tajuan myös piinaavan hyvin, että avonaisesta parvekkeen ovesta on hyvinkin selvästi kantautunut kaikki kiroamiseni. Olkapääni tipahtavat löysinä alas kuin tappion hetkellä, kävelen sanaakaan sanomatta sisälle laittaen parvekkeen kiinni ja vedän verhot eteen. Suihkuun mennessä tunnen miten keskikroppaa kirvelee ja hiki valuu. Tämän tehokkaampaa treeniä ei ole!