Olin siis Eifel. Se tarkoittaa että olin ihan saakelin hyvännäköinen, kaunis, tumma, solakka, nopea, vaarallinen...aand so on.
Pakenin jotain. Muun muassa mr. Orvokki Kankkosen näköistä ja oloista naista joka oli joku sukulaiseni. Yhdessä vaiheessa se usutti jotku pantterit mun perään ja joku niistä puri mua käteen.
Naah, tässä menee tunnelma pilalle. Mutta kuitenkin, pakenin jotain/joitakuita henkeni edestä ja minulla oli seurassani Flame ja Chris sekä pieni tyttö(luullakseni) jota epäilen Wandaksi.
Kiintoisina yksityiskohtina mainittakoon mm. että oikeasti näytin ihan Eifeliltä mikä on unissa harvinaista, yritin varastaa jotain siitä isosta talosta jossa Kaikki asuivat, yhdessä kerroksessa oli kauheasti pieniä kersoja ja Orvokki joka vahti niitä. Siinä kerroksessa oli myös kartta jota olin sieltä varastamassa ja siinä kohdassa Orvokki löysikin minut. Ja se oli mahtavaa. Mutta en kyllä jäänyt kiinni vaan jatkoin juoksemista. Koko uni oli ihan sairasta juoksemista ja pakenemista. Hypin pari kertaa jostain sellasista pienistä lasi-ikkunoista läpi, sellasista mihin piti tähdätä kauheasti että osui.
Ja lopulta joku upotti sellasen ison, pitkän lasinkappaleen kylkeeni tai mahaani, ja pakenin sellaseen outoon ullakkohuoneeseen. Siinä kohdin tuli sellanen vähän niinkun elokuva-leikkaus-seuravaan-kohtaukseen. Ja näkökulma oli vähän eri. Näin Eifelin kun se makasi siinä ikkunan edessä. Ja sitten näkökulma vaihtui taas. Siinä ikkunan alapuolella oli jotain huurretta tai jäätä tai jotain ja söin sen, haahaa.
Ja sitten ne takaa-ajajat tuli siihen rakennukseen ja menin sängyn alle piiloon mutta ajattelin samalla että voisin samantien jäädä lattialle makaamaan. Koska unissa on aina inhottavaa kun joku etsii mua. Se on niin ahdistavaa.
Nousin sieltä sängyn alta ja huomasin että joku nukkuu siinä sängyssä. Nostin peiton sen naamalta ja (voilaa) se oli Kakko.
En tiedä pääsinkö lopulta pakoon vai kuolinko siihen huoneeseen, koska taisin herätä siinä vaiheessa.