IRC-Galleria

Luna_Tica

Luna_Tica

Wannabe Daywalker

Selaa blogimerkintöjä

Paranoid? Ou jea.Sunnuntai 20.09.2009 02:47

hmm, käynnissä on jälleen "maksukanavat näkyvissä"-viikonloppu. (en muista miksi enkä olisi koko jutusta tiennytkään jossen olisi kuullut Voicen Heräämöstä) tällä kertaa tosin ei Canalit näy, mutta onneksi sieltä ei ohjelmatietojen mukaan tulekaan South Parkia ja Housea, muuten olisin voinut hermostua.

sen sijaan Mtv3-kanavapaketin kanavat näkyy vielä varmaan huomenna johonkin saakka. eipä sieltä juuri mitään tule, mutta Scifiltä sain nauhalle pari jaksoa Death Notea (ihan oikeasti!) ja perjantaina bongasin joltain svenska-kanavalta Simpsonien jakson, jota en ollut ennen nähnyt. having fun.

leivoin pullaa tänään <3 monsterikorvapuusteja.

olen tässä pohdiskellut kirjoittamisen hienouksia. olen vakaasti sitä mieltä että kun kyse on tarinankerronnasta, luovasta kirjoittamisesta, sitä ei voi oppia eikä opettaa. kirjoittamisen tekniikoita voi oppia, ideoita voi kehitellä, tyyliä voi muokata, mutta jos sulla ei ole selkäytimessä sitä fiilistä joka kertoo miten tarina syntyy, et vain ole tarinankirjoittaja. et vain osaa. no hard feelings.

en mä sano että ite osaan. asia vain mun mielestä on näin. eikä kaikista voi tulla loistavia kirjoittajia. toiset on pienestä saakka ilmiselviä pianisteja, jalkapalloilijoita tai sossun tätejä. ihmiset tuntee vetoa eri asioihin; tämä ilmeni mulle välähdyksenä erään kerran kun mietin mahdollisuuksiani.

mä haluan kirjoittaa ja näytellä, en paljon sen kummempaa. yhden kerran mietin että ajatus on ihan toivoton, kaikkihan haluaa kirjoittajaksi ja näyttelijäksi ja niin moni on paljon parempi kuin minä! sitten yhtäkkiä tajusin että eihän asia olekaan niin. ei näytteleminen ole kaikkien unelma-ammatti. monet inhoaa sitä tai ei kestä ajatusta julkisuudesta. jotkut ei halua mitään muuta kuin olla isona putkimiehiä.

onko se outoa että tämä oli mulle niin suuri oivallus? ite en ole koskaan halunnut olla mitään muuta, näen kirjailijan ja näyttelijän elämän niin mahtavana että en ole voinut tajuta että kaikki eivät halua sitä. olen muutenkin aina ollut vähän naiivi tässä suhteessa. en tiedä miksi juuri nämä kaksi asiaa viehättävät mua niin paljon. se on vain siellä selkäytimessä, ja fiilis on kehittynyt vuosien myötä.

nyt kun tiedän mitä tahdon, olen edelleen huolissani siitä, pystynkö siihen. onko mussa ainekset itseni toteuttamiseen kirjoittamalla tai näyttelemällä? olen kuullut paljon myönteisiä kommentteja molemmista mutta yleensä vain sellaisilta ihmisiltä, jotka ovat yhtä amatöörejä kuin minäkin. :D ei kai auta kuin työstää molempia niin paljon kuin mahdollista ja antaa ajan näyttää.

tästäpäs tulikin avautumispostaus. ei ollut tarkoitus, anteeksi. <3

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.