IRC-Galleria

House nakuilee telkussa. Brainfreeze. O.O

Kröhöm! Siis. Ajattelin välillä päivittää tännekin jotain, Facebook on aivan liian julkinen kaikille ajatuksille, joita ei ole vahvasti naamioitu.

Koulu alkaa vähän hellittää, mikä on hyvä, mutta keväinen mielipuolisuus vain lisääntyy, minkä hyvyydestä voidaan olla kahta mieltä, ja minähän olen!

Tänään eräs luokkakaveri (joka ei siis tiedä musta juuri muuta kuin nimen) heitti mielenkiintoisen kommentin. Kerroin aivovinksahduksestani, jonka takia opin laulujen sanat ja repliikit helposti ja nopeasti mutten kykene muistamaan esimerkiksi vanhempieni syntymäpäiviä jne. Hän totesi, että neroille on tyypillistä muistaa asioita omituisilla tavoilla. Hämmennyksissäni vastasin vain, että nerouden ja hulluuden raja on ohut, ja sitten puheenaihe vaihtui.

Se sai mut pohtimaan, millä tavalla vieraat ihmiset yleensä näkee mut. Tiedän että mua varmaan kuvataan lähinnä jollain "ice bitch"-tyyppisellä termillä, koska en puhu juuri koskaan, en ota kontaktia kehenkään jossei ole pakko, eikä mulla ole ilmeitä. (Näin siis tuntemattomien ja puolituttujen seurassa) Ei mun tarkoitus ole vaikuttaa narttumaiselta. Kyse on ujoudesta (asosiaalisuuden rajalla heiluvasta sellaisesta), ja olen havainnut helpommaksi vain seistä syrjässä tarkkailemassa. Kauempaa näkee paremmin. Ehkä se saa ihmiset kuvittelemaan, että mussa on jotain piilevää syvällisyyttä. Onko? Tuskin ainakaan kovin syvällä.

Mutta tämän päivän varsinainen päänvaivaaja (ja monen muunkin päivän tässä hiljattain), on se, etteivät tietyt asiat tosiaan näytä koskaan muuttuvan. Penskana sitä kuvitteli että aikuiseksi kasvaessa kaikki alkaa käydä helpommin. Että sitä oppii jonkin maagisen koodin jonka mukaan pitää toimia, niin kaikki sujuu niin kuin pitääkin ja jos ei, niin ei se ainakaan tee niin kipeää. Tietysti tiedostan ettei Kaksosten horoskooppimerkissä kannata elätellä toivoa siitä että ihan oikeasti kasvaisi aikuiseksi - mutta luulin että aikuisen teeskentely auttaisi asiaa.

Miten voi olla niin vaikeaa ottaa se riski että nolaa itsensä muutaman ihmisen silmissä, joita kuukauden päästä ei ikinä enää edes näe? Miksi oikeat sanat eivät ilmesty päähän silloin kun niitä tarvitsisi? Miten voi jaksaa elätellä hullua toivoa päiväkausia vaikkei se vastaa lainkaan sitä, mitä tosielämässä tapahtuu? Miksi aivot, tai hormonit, pistävät kaiken vielä enemmän sekaisin kuin mitä se alun perin oli? Onko se merkki parantumattomasta kyynisyydestä etten lopultakaan jaksa välittää koko jutusta enää niin paljon kuin ennen? Ja MIKSEIVÄT asiat kerrankin voi oikeasti mennä samaan tyyliin kuin päiväunissa? Edes kerran. Onko liikaa vaadittu?

Se siitä. Ranttaus ohi. Pffffft.

Kohti vappua! Ostin munkkeja ja simaa. <3 Jollen muuta keksi niin heitän lauantaina kierroksen kesossa, käyn Makuunin kautta ja nautin olostani illalla. Lätsä päässä. :D

vitsi ku pitäis saada kaikkee aikaan eikä millään jaksais.

Cartman: *sits down with a sigh*

Kyle: What happened? I thought you were gonna kill yourself?

Cartman: I tried! I went to sleep with my mom's car in the carage with the engines on.

Stan: But you didn't die?

Cartman: Frickin' hybrids, man. They just don't do the trick anymore.

Luojattarelle kiitos South Parkista. for realz. <3

SP:n 12. kauden jakso "Eek, a penis!" tänään JIMillä... hajoilin.


Garrison: Boys! Boys, have you seen my penis?

Kyle: ...WHAT?

Garrison: My penis is on the loose! If you see it, just try to catch it with some cheese! *leaves*

Butters: Oww. That hurt my brains... Owww!


tämän vuoksi rakastan telkkaria xD

hmmm. mulla on takana paljon fanficpornon kirjoittamista... tosin vain yaoita. nyt kun pitäisi saada aikaan hetskupornoa niin se vaatiikin vähän ajattelemista :D ja onhan siitä kieltämättä aikaa kun oon viimeksi kirjaillut oikeaa pornoa. mutta kokemuksen syvällä rintaäänellä: sitä fanfictionistit haluaa lukea xD

naisten hiustuotemainos Kampin seinällä. kuvassa typy hymyilee viettelevästi ja nojaa eteen niin että tissivako loistaa pitkälle. johtopäätös: hiustuote lesboille? en oikein keksi muutakaan selitystä.

jos mulla ei olisi kännykkää, jolla kuunnella musiikkia, ylipitkät koulumatkat ois yhtä helvettiä. nyt ne on koulupäivän paras osa. varsinkin kotiin mennessä. ja varsinkin-varsinkin nyt kun saan kuunnella Gorillazia kymmenen vuoden ajalta kaikki matkat :D

tosin en ole ihan varma saako sekään perjantain ja lauantain markkinatunteja tuntumaan yhtään vähemmän epäinhimillisiltä.

There's nothing you can do for them
They are the force between
When the sunlight is arising
There's nothing you can say to him
He is in outer heart
And the space has been broken

Gorillaz - Broken

elämän vaikeuksia...

otin tässä kattoakseni Azkabanin Vangin pitkästä aikaa. ei mennyt kauaa todeta että Radcliffe on ehdottomasti suloisimmillaan laihana, teräväpiirteisenä ja pörrötukkaisena viisitoistavuotiaana. saman tien totesinkin olevani selkeä pedobear.

ei oo helppoa vanheneminen! ei se musta silloin vuonna 2004 vielä noin somalta näyttänyt.

ja Lupinin vodka jäätyy! xD

I wish I was a lesbian
I'd like to be a dyke
I would hang with K.D. Lang
Mel Gibson, take a hike!
I think it would be nice to love someone who was alike
Oh, I wish I was a lesbian
I'd like to be a dyke!

http://www.youtube.com/watch?v=ptC9N9YJ24Y

klassikko xD

vielä vähän erinomaisia Pandan konvehteja jäljellä... taidan nauttia ne illalla samalla kun luen Rise of the Ogren loppuun. <3

huomenna kohti etelää.

Christmas time is once a year
Every critter holds it dear
Every animal, big or small
Christmas means so much to us all
It's once a year, it's Christmas time
And it happens once a year
It's once a year, Christmas time
When you hear about how Christmas only comes
Once a year!

no tottakai olis pitäny tietää että valvominen kostautuu heti kun astun kouluun... kaks ekaa markkinointituntia menny kohtuullisen sumuisissa tunnelmissa eikä asiaa auta että lauantaikoulupäivä pisti mun sisäisen kalenterin ihan sekaisin. puhumattakaan siitä että koko valoisa aika menee koulussa joten siinä vaiheessa kun pääsen kotiin, tuntuu että päivä on jo mennyt eikä sitten viitsi mitään enää tehdäkään.

tänään ajattelin mennä ihmisten aikoihin nukkumaan... telkusta tulee Daredevil mut en sitä taida viitsiä, Affleck ja Garner ei oo mitään silmäniloa. katon jotain omasta hyllystä ja sit petiin. huomenna nykyteatterin esseetä.

(maanantaina tsekkaamaan Potter ^^)