IRC-Galleria

kaksi ohi, viisi jäljellä. huomenna italiankoe, sen jälkeen en aio enää moisella kielellä päätäni vaivata. tai ei kielessä mitään vikaa ole mutta maikkaa en siedä ja tunnit käyvät hermoille.

tänään, kuinka sopivasti sattuikaan, taloyhtiö pätkäisi veden huoltoa varten klo 10-14. normaalisti se ei olisi vaikuttanut lainkaan mutta koeviikon ansiosta olin jo puol yheltä himassa (ja olisin ollut aiemminkin mutta halusin jäädä Lestatin seuraksi venaamaan Cheetaa.)

no, en ottanut asiasta stressiä vaan totesin että pihviä ja ranskiksia voi laittaa vailla vettäkin joten pärjään kyllä. ei kun perunat uuniin, pihvi jääkaapista ja sitten vaan paistinpannu kaap...

...vitulis. paistinpannu makasi tiskialtaassa, rasvakuorrutteessa edellisen käytön jäljiltä. totesin, että aina saa yrittää, mutta tutkailtuani hetken kraanaveden tumman kellanruskeaa sävyä päätin jättää pihvin lämpiämään ja söin paljaita ranskiksia. myöhemmin onnistuin keittämään spagettia pihvin seuraksi.

eipä tuo mitään, olisin antanut pitkomikoille anteeksi jollen äsken suihkussa käydessäni olisi joutunut pesemään itseäni haaleankeltaisella vedellä. voihan juustohakuinen puudeli! ja mitä tulee hiusteni kuntoon kunhan ne kuivuvat, en halua edes ajatella asiaa.

ulkona oli sentään mielenkiintoiset näkymät; sateen jälkeen parvi mitä lie räkättirastaita pyrähti ikkunani alle nurmikkoa kaivelemaan. teki mieli heitellä munakkaille vähän paahtoleipää mutta arvelin että joku vetäisi siitä kuitenkin tikun perseeseensä ja tulisi valittamaan.

siinä tirppoja katsellessani tulin ajatelleeksi, että ihan kuin hämmästelisi eläintarhan häkissä eläviä otuksia lasin takaa. sitten tajusin että ajatus oli täysin nurinkurinen: meikähän täällä betonikuution sisässä majailee. ihme etteivät linnut vietä päiviään ikkunalaudoilla ja räkätä itseään kipeiksi ihmisille häkeissään.