IRC-Galleria

viime päivien aikana mulla on ollut tavallista pienempi tarve käydä koneella. oikeesti. työpäivinä en päivällä viitsi avata konetta kun en osaa rentoutua ennen töitä, ja duunin jälkeen olen kotona aikaisintaan puol kymmenen maissa ja netti jumittaa iltasin. vapaapäivät kuluvat jotenkin ihanan rentouttavasti ihan vain lueskellessa ja vaikka kaappeja tonkiessa, koneen avaaminen tuntuu peräti vastenmieliseltä.

kirjoittelu on tietty viime aikoina vähän kärsinyt, tämänhetkisen jutun kohdalla en noudata "tekstiä joka päivä"-taktiikkaani koska en kaipaa enää yhtään stressiä. kukaan ei vielä odota tätä stooria joten miksi kiirehtiä? kirjoitan sillon kun tuntuu siltä, ja tiedän että tarina valmistuu ennen pitkää koska... *pitkä miettimistauko* ...no, tiedän vain. en saisi muuten rauhaa, you know?

töissäkäynti alkaa tuntua huvittavalta, tällä viikolla en ole tehnyt yhtäkään kauppaa. todennäköisesti varsinainen lomani alkaa nopeammin kuin ajattelinkaan. eipä varsinaisesti haittaa yhtään, Pompin kanssa löytyy kyllä tekemistä. tulen koirani kanssa toimeen paremmin kuin ehkä yhdenkään ihmisen; se on kuin karvainen kappale mun sielua. tykkää olla rauhassa, varoo ihmisiä, nirsoilee, oikkuilee, on idioottimaisen utelias ja välillä täysi ääliö. mmh.

yllätyin iloisesti huomatessani että osaan taas lukea. lukion alettua on tuntunut että aikaa lukea kirjoja on ollut vähemmän enkä ole osannut lukea niin nopeasti kuin ennen tai yhtä syventyen, että lukemisesta on tullut laskelmoitua ("nyt luen vielä yhden luvun ja sitten teen jotain muuta."). mutta sitten luin Sinisalon Sankarit kolmessa päivässä (yli puolet kirjasta ahmin yhden iltapäivän aikana) ja tuntui kuin olisin saavuttanut jotain.

lukeminen on ollut mulle lapsesta asti äärimmäisen tärkeää, ja suurimman osan elämästäni olen ahminut teoksen toisensa perään. vaikka olen fanfictionisti henkeen ja vereen, tietokoneen ruudulta lukeminen ei ole mun mielestä koskaan ollut millään tapaa verrattavissa kirjan lukemiseen. en ole edes tullut ajatelleeksi niin erilaisten asioiden vertaamista ennen kuin nyt. jotkut mun luonnetta eniten muokanneet tahot on olleet kirjoja.

mun on esimerkiksi hirveän vaikea kuvitella lasta, joka ei lukisi kirjoja. en vain pysty hyväksymään ajatusta että joku ei pidä lukemisesta. mulla on tällä hetkellä menossa suomenkielisten Pottereiden uudelleenlukuprojekti, olen nyt Feeniksin Killan alkupuolella ja odotan jo vesi kielellä että pääsen lukemaan Kuoleman Varjelukset, jonka olen lukenut vain enkuksi. pelkkä ajatus tekee mut hemmetin onnelliseksi, ja juuri sen vuoksi en ymmärrä ihmisiä jotka ei lue kirjoja. eeeewh.

(illan otsikon meille tarjosi Mr. Garrison.)

huomenna vapaapäivä siedätyksen takia, joten voin tässä hillua vielä hetken kaikessa rauhassa. huomenaamuna vaan kymmenen maissa käyttämään koira ulkona ja antamaan sille pinkki antibioottipilleri ja sit takas nukkumaan. Pomppiksen täällä olo on suklaakastiketta hermoille, vaikka saakin aikaan sen että mulla on töihin mennessä ikävä kotiin jo ennen kun pääsen edes metrikselle saakka. olo tuntuu enemmän kokonaiselta kuin pitkään aikaan, kun koira käpertyy nukkumaan jalan viereen kun istun koneella.

kun ystäviä ja perhettä ei ole paikalla, mun elämä koostuu Pomppiksesta, telkkarista ja soittelemisesta seinäjokelaisille jotka tuntuu inhoavan mua vielä enemmän kuin turkulaiset. tästä syystä päätin leikkiä Quizmasteria ja kokosin kasaan minikokoisen leffasitaattitrivian muutamista mun lempileffoista, eli juuri sitä tavaraa jota mun pään sisästä löytyy vaikka millä mitalla!

taitavat olla aika helppoja mutta mulla oli hauskaa niitä pohtiessa (*NOLIFE ALERT*) vastatkoon jokainen joka kokee trivian vastaamisen arvoisena, vaikka vain mun huviksi. ja jos et tiedä, muista että "guess rhymes with quizz."

---

a) -I just sold my soul.
-Yeah, for $3000 a segment!

b) Cuttlefish. Let us not, dear friends, forget our dear friends, the cuttlefish.

c) A genius with an access to unstable chemicals!

d) -What's the password?
-I don't know.
-Guess.
-Bacon?
-...Okay.

e) California, Florida, whatever. Either way, your pale ass is getting a tan.

f) Finally... My arm is complete again!

...
ja elokuvathan ovat:

1. Requiem for a Dream
2. Van Helsing
3. Sweeney Todd - The Demon Barber of Fleet Street
4. Pirates of the Caribbean - At World's End
5. RENT
6. South Park: Bigger, Longer and Uncut

siitä vain, todistakaa etten ole ainoa joka rakastaa leffasitaatteja enemmän kuin ilmaista suklaavanukasta. <3

heyho. Perhoskorva on nyt täällä ja voi ihan mukavasti. nukkuu paljon ja hengitys rohisee (kuulostaa välillä ihan minipossun röhkinnältä) mutta antibioottikuuri on puolivälissä ja on kuulemma auttanut jo huomattavasti. otus on tosiaan ihan täynnä hyttysenpuremia mutta täällä etelässä ei ötököitä niin paljoa liiku joten vointi varmaan paranee pian.

oli siistiä nähä äitiä pitkästä aikaa ja isoja sisaruksia kanssa, tuli taas kuunneltua paljon kälätystä kun käytiin Lohjalla. täällä mun luona sit kateltiin paria brittiläistä landesaippuaa, äidin lempparisarjoja. toisessa oli tyyppi jonka nimi oli Kenny Marsh ja sen nähdessäni meinasin jo alkaa hihkua BAITTARI! mutta en sitten viitsinytkään järkyttää äitiä.

huonot nimibaittarit on rassaavia. olen törmännyt ainakin Lily Chang-nimiseen sivuhahmoon Replica-sarjassa ja Animorphs-sarjassa delfiinikuusikkoon, joiden nimet olivat Rachel, Ross, Monica, Chandler, Phoebe ja Joey. jos ko. kirjasarjat olisivat edes hyviä niin juttu olisi toinen mutta kun molemmat ovat ihan paskoja niin nimien lainaaminen paremmista piireistä on vittumaista. myös Ringin Rachel Keller on mielestäni epäilyttävä mutta se ei sentään ole NIIN ilmeinen.

noh, jätökset siitä. me vietetään nyt sunnuntai-iltaa Röhkijän kanssa.

(tämä journali on otsikkoa myöten niitä juttuja joita en ikinä kirjoittaisi kansainvälisille sivuille; kaikilla ulkomaalaisilla nettikavereillani sentään on vielä jonkinlainen illuusio mun mielenterveydestä.)

jouduinpa tuossa taas matkalla töistä himaan oikein pohtimaan mistä mun aivot oikeastaan vetää kaiken idealisminsa. vilkaisin vain kuvaani ikkunasta ja pari minuuttia myöhemmin, täysin suoran ajatusketjun tuloksena, mietiskelin lintujen parittelutekniikkaa.

...joo. ajatusketju oli seuraava:

-*katsoo peiliin* Hmm. Nenä. Onkohan mun nenä liian iso tai pieni?
-Siinä Tiede-lehdessä oli juttu siitä miten kasvonpiirteet kertoo onko tyyppi sitoutuja vai jakorasia.
-Sehän on tieteellisesti todistettu että miehet pyrkii levittämään geenejä mahdollisimman monelle naiselle ja naiset hakee niitä just oikeita geenejä.
-Hei, tolta kannalta ajateltuna ihmisiä ei oikeestaan ole tarkotettu elämään yhdessä! Ainakaan miehiä ja naisia.
-Ne homopingviinit... (Kyseessä ei ole Lestatin maailmankatsomuksen symboli (xD) vaan homopingviinejä on ihan oikeasti.) Yrittääköhän ne koskaan raiskata toisiaan?
-...MITEN LINNUT PARITTELEE?!?!

mun mieli ihan oikeasti toimii tällä tavalla, ja tämä on mulle jopa loogista. ja asia vaivaa mua vieläkin; kai niillä on jotain aukkoja ja muita jossain mutta mitään ei koskaan näy, ja luontodokkareissakin vaan lintu hyppää toisen selkään ja räpyttelee niin perkeleesti. sauce?

weekend for me! *lösähdys*

Jesus tap-dancing Christ... iski taas jonkinasteinen ahdistus tässä. välillä aina tuntuu ettei mitkään langat pysy käsissä ja on vaikea saada otetta asioista. niin kuin yrittäisin hakea pallomerestä tietyn väristä palloa pimeässä. olen huolissani Pomppiksen vuoksi. se on tänään ollut pirteämpi, syö kiltisti lääkkeet eikä sillä pitäisi mitään hätää olla, mutta emotionaalinen mieleni ylittää rationaalisen ja totuus on että pelkästään ajatus siitä että Perhoskorvalla ei olisi kaikki hyvin on kestämätön.

työt sujuu tasaista yhden myynnin päivävauhtia. paremminkin voisi mennä mutta ainakaan ei ole vielä uhattu provikalle siirrolla. jos niin käy, joudun todennäköisesti vaihtamaan. taas. onneksi työvuorot on kohtuu lyhyitä; tunnen itseni välillä Tweekiksi.

tästä ei taas tule scheisseakaan, suksinpa tästä suolle.

pörrökorvaisella kullanmurullani (lue: Pomppiksella) on keuhkoputkentulehdus. lisäksi se kärsii Lapin nyrkinkokoisten hyttysten hyökkäyksistä. tänään lekurireissulla karvanaama oli saanut kymmenen päivän antibioottikuurin ja hyttysiä karkottavan pistoksen. pitäis siitä parantua. viikonloppuna se tulee mun luo hoitoon lopun heinäkuun ajaksi.

örg. työpäivät on lyhyitä mutta uuvuttavia. yleensä vielä kävelen metrikseltä kotiin säästääkseni aikaa ja olen ihan puhki illalla. noh, kun Pomppis on paikalla niin jaksan paremmin. maanantai on ohi, enää kolme duunipäivää tällä viikolla jäljellä. get a grip.

oli hupaisa viikonloppu, Helsinki Pridessa oli hauskaa vaikka jalat kärsikin ihan turhan paljon. mun pitäis tässä vaiheessa käydä suihkussa ja vaihtaa lakanat ja lakata kynnet mutta on vähän krapulainen fiilis, niin sanoakseni, ja väsyttää.

---

She's been faking since day one
A friendly kiss includes no tongue
Who's she, tell me
Now she's sleeping in my bed
Oh god, I wish that she was dead
I need to know
Who's that bimbo

Lambretta - Bimbo. jälleen yksi biisi joka ampuu fanfiction-ideoita mun päähän. tästä vois saada järjettömän hauskan SP-songficin, jossa pääsisin dissaamaan Wendyä oikeen kunnolla! hihihii. *uppoaa täydellisesti oman mielikuvituksensa syviin vesiin*

luovuuden tunne on ihanaa, mutta välillä on vaikea pitää kaikki langat käsissä. tällä hetkellä mulla on yksi ficci kesken ja suunnitteilla ainakin neljä muuta joista yksi tulee 100% varmasti kirjoitetuksi ja todennäköisesti muutkin lopulta. ideoiden siirtäminen sanoiksi, niin että muutkin tajuavat, on vaikeaa mutta sen takia harjoittelenkin koko ajan. uusia ideoita puskee koko ajan, mikä on hämmentävää. 'Which bone of her body should I break first?'

kyllä, kaikki vaihtoehdot pitää ottaa huomioon. yleisesti ottaen tilanne on se että tän viikon osalta työt on ohi, digipoksi vittuilee oikein olan takaa, perkeleen verokorttisähläys vetää pinnan kireelle ja jostain syystä olen taas ikäväkseni aivan järjettömän väsynyt vaikkei kello ole tuon enempää. sama on jatkunut koko viikon. saisin valvoa vähän myöhempäänkin koska duuni on pelkkää iltavuoroa, mutta joku napsahdus pään sisällä vetää olon aivan tajuttoman veltoksi jo yhden aikoihin.

yleiskuvallisesti asiat on kuitenkin mukavasti, ja jos nyt saan ton verokorttihomman hoidettua niin enköhän voi taas ihan elää itseni kanssa. tänään kauppareissulla tulin sitten tosiaan ostaneeksi greippilonkun iltarentouttajaksi, mutta ikävä kyllä ajatukset olivat lompakossa ja merkiksi valitsin EuroShopperin. paha moka, litkussa on ällöttävä sivumaku. kyllä se silti tuntuu vaikuttavan.

screw this. siirryn Gentlemen & Playersin pariin.

South Parkin eka jakso Nelosella xD kaiken kehariuden ja retardiuden mutsi!!! mutta hitto miten nerokasta xD xD xD

----
*Wendy gives Stan a note*

Stan: She wants to meet me at Stark's Pond after school!

Kyle: Dude! You may get to kiss her!

Cartman: And slip in the tongue!

Kenny: Mmmmph mmmmph mmph mmmmmph!

Stan: How do you know she has a cat?

---

*hajoilee lattialla*

(oletan että kaikkien sivistys riittää tunnistamaan ainakin tämän biisin.)

jooh, perjantai-ilta meni sitten katellessa ryyppäämistä. lauantai sujui mukavammin isän sohvalla Simpsonien ja Herrasmiesliigan parissa. mikä siinä muuten on että kaikki leffakriitikot inhoaa sydämensä pohjasta Liigan kaltaisia rymistelyleffoja? ei niitä ole tarkoitettu syvällisiksi ja filosofisiksi teoksiksi eikä niiden juonen tarvitse olla omaperäinen tai uskottava. sanooko "viihde" mitään? sitä paitsi henkkoht mielipiteeni on että leffalle voisi antaa kunnioitusta jo pelkästään Dorian Grayn (oh-so-hot Stuart Townsend<3) vuoksi. näkymätön Skinner olisi ehkä voinut saada enemmän screen-aikaa.

huomenna viideksi uuteen paikkaan. aamu saa siis mennä vähän myöhäisemmäksi. saan siis valvoa vielä ainakin tunnin huolehtimatta jaksamisesta.

...............

............

.........

......

...

ff.nettiin!!! *hihku*