IRC-Galleria

ja täti makasi vihanneksena kotona. Kävi täti sitten tervehtimässä kanasta illalla, onnellisen oloinen otus :)

Tänään kananen hörähteli tädille ja oli selvästi huuli oona kun täti vain suihkutti sen kauniit ja suorat ;) jalat ja pukkasi ulkoilemaan Lauran kanssa takaisin.

Turvotusta näkyvissä nälkäkuopan alla, kunhan ei nouse ylemmäs eli kunhan ei iske kaasu-ähky. Liekö sitten siitä säilöstä reaktio.

Huomenissa varatäti P menee kanasen kanssa ulkoilemaan ja sitten täytyy tädin taas ryhdistäytyä ja kavuta satulaan. :)

Tänään kananen jolkotti käyntiä tunnin verran Olvi selässään.

kovasti oli turvoksissa kupeista, liekö säilöä saanut?

Alkaa tätiä ahistaa, jopa niin kovasti, ettei kohta ole mitään rajaa sanomisilla ja tekemisillä...

väkipakolla koska täti ahdisti sitä piikeillä, jotka täti liimasi jalkaan ennen satulaan nousua. Lyheni pätkittäin ihan kivasti takaa, lähinnä laukka-avoissa.

Noo, vielä ei kolmen viikon sairasloman jälkeen voikaan vaatia kamalia, pikkuhiljaa ja hyvä tulee. Huomenna laardista kuoriutuu lastenratsu, Olvi saapuu taas harjoittelemaan :).

Täti kokeilee kanaselleen nyt noni-mehua, josko saataisiin vatsaa taas reilaan, paska on ollut hieman pieni kokoista ja usein se tarkoittaa lähestyvää klinikkareissua.

Tänään kananen pääsi menemään tuhatta ja sataa radalla. kerran vei oikein kunnolla, mutta noin muutoin pysyi suurin piirtein lapasessa... :)


PS. Kana haluaa vain lähiotoksia kauniista naamastaan... ;)

Tehtiin kanan kanssa ihan "töitä". Siis rytkyteltiin 40 minuuttia menemään ja täti jopa vaati vamma-kanalta juttuja :).

Kiima menossa kait ohi vihdoin, oli hieman ähräisen oloinen ja yleensä viittaa joko kiiman alkuun tai loppuun. Toinen vaihtoehto onkin sitten vatsan laukeaminen. huh.

BTW; oli hassu efekti ennen kuin lähdin rytkimään; Kananen piti alahuulta kuten alkuun tullessa, siis niin että pieni vaaleanpunainen "sisähuuli" näkyi vähän. Ah, nostalgiaa...

Jäi kana liikuttamatta, oli ihan liikaa ohjelmaa pienen tädin hoidettavaksi :).

Täti näki tänään kuinka joku muu toteutti tädin unelmaa, omaa hienoa tallia :). Mahtavaa, että jotkut pystyy!!

Kanasen eväät täti sentään kävi laittamassa ja syöttipä pari porkkanaakin.

Muutto edessä taas.

Koitin käydä vähän kentällä vääntelemässä, mutta takaapää mennä heitti nurin kerran ja siirryttiin sitten jolkottelemaan ympäristöön. Siis haista *aska liikutus i dag, huomenna kokeillaan sitten jotain muuta.

Tädin ei pitäisi kiivetä lainkaan kanan selkään; Kas iltapäivällä lähdin ajelemaan AURINGONPAISTEESSA tallille ja saavuttuani tallinpihaan alkoi karmea sade. Nooh, se meni ohi ja täti könysi kanan kyytiin herra B:n ja lähes herra T:n seuralaiseksi maastoon.

Ratsastettu oli ainakin 10 min kun ukkonen jytisi, ja tunnetusti täti pelkää kuollakseen ukkosta. Lisäksi naapurin pellolla paloi iso möykky huonoa heinää ja kanasen piti stepata ohi. Takaisin päin juostiin, sillä täti ei halua ukkosen ruuaksi...

Kun täti lähti ajamaan kotia kohti, alkoi aurinko paistaa ja tätiä nauratti; Elämäni tarina...

Kiimailee minkä jaksaa ja kivasti oli kulkenut, hyvä P!! :)