Tänään täti kertoi lapaselle, että viron raja on aivan h*lvetin lähellä, joten hevosen kannattaa käyttäytyä... Oli oikea pieni sika, oikean laukannostossa potkaisi kertaalleen taakse päin, nosti kerran hanuria (ei ihan pukki, mutta siihen suuntaan) ja yritti hyömytä aivan kaikkea.
Täti sitten suivaantuneena eläimen käytökseen laittoi sen TÖIHIN ihan kunnolla, kas täytyy kahdeksanvuotiaan otuksen osata hetki kulkea lyhyenä ja ryhdikkäänä. Meni sitten lopulta ok.
Tädin adrenaliini teki tehtävänsä; Lapanen sujahti vesikarsinaan heittämällä ja seisoi kuin puujumala pesun ajan (tähän asti välillä saanut jalkojen notkahduksia ko. paikassa).
Aaarghhh, täti on lepsu kunnes täti ajetaan raivoon, hah.
No juu, täti kokeilee kipulääkettä huomenna jos siitä olisi apua kun kengittäjä-t sanoi että anna kipulääkettä jos muuttuu hankalaksi ratsastaa, koska kengitysmuutokset tod.näk. kipeyttää otuksen. saas nähdä kuin lapasen käy :)
