IRC-Galleria

Eilen täti pääsi hienon rinsessa-tyyppisen kauniin otuksen selkään, kiitos caballero lainasta!!!

Oikein neitoikainen oli ja niin kaunis :)!

Ja lisää rytkytystä, tällä kertaa Kadjun ponilla :). Säkää huimat 130 cm, vissiin tädistä tehdään poniratsastajaa ihan väkisellä :).

oli aivan ihana poni ja osaava (!!) teki avoa ja sulkua, osasi kulkea oikein päin jne.

Kun täti on rikas, niin täti pöllii sen kadjulta eikä palauta ikinä ja syöttää sille apilan kukkasia vaan :).

Kuviakin lienee tapahtumasta luvassa... :)

Kiitos vaan suuresti kadjulle vierailusta ja ponksosta ja ja ja..!

Kävinpä sitten ratsastustunnilla, heppana varsin mainio Virkku <3.

Mutta; Kunto loppui puolessa välissä ihan totaalisesti, pisti ja pyörrytti jne. Jalat tärrää nyt ja niska kramppaa. Se joka väittää vielä joskus ettei ratsastus ole urheilua, pääsee ratsastamaan ohjatusti tunnin verran...

Onneksi Asaris ja pikku-L yhtyy tädin mielipiteeseen...

Eli; Pneumooooonia, tämä on pneumoooonia...

Nyt voisi herra E laulaa tätä minulle, monesti saivat potilaat kuulla jodlausta ;o)

Sekä saa uusia muotoja; Kuvien katselu kanasesta aiheuttaa viiltäviä ikävä-aaltoja ja kauniiden runojen lukeminen laittaa tämän kovanaama-tädin ulvomaan silmät punaisiksi välittämättä ajasta/paikasta...

Tädistä kuoriutui tänään poniratsastaja; Kiitos a-brasselle lainasta sekä kuvista. Tässä yksi todiste-aineistoon kuuluva otos.

Ja ps. huomioikaa, että tätihän on suht normaalikokoisen näköinen 140 cm ponin kyytissä...

Unta toissayönä 14 tuntia ja viime yönä 10 tuntia, taitaa ressi olla ohi ja nyt nukutaan...

Nyt on Lötjösen kuoleman ns. virallinen osuus vihdoin käsitelty; Tapiolasta tuli päätös henkivakuutuksesta.

Vaikka oli kauhea stressi odottaa sitä saapuvaksi, niin nyt tuntuu taas kuin joutuisi luopumaan jälleen Lödestä.

Höh, ikinä ei oo hyvä.

Ja hulluille tiedoksi; En kaipaa teidän yht.ottoja saatika mitään muutakaan informaatiota teidän ajatuksen juoksusta joka selvästi pätkii ja kovaa. Hakekaa hullut itsellenne apua. Ja mainittakoon tässä yhteydessä myös, että minut on JO VALMIIKSI kasvatettu, yhdenkään tytöntyllerön EI TARVITSE kasvattaa minua millään tavalla.

Edelleen ihan tyhjä olo, ihan kuin ei muistaisi mitään ns. tapahtumia rva kanasta. Jotenkin totaalisen väsynyt.

Soittivat tapiolasta tänään ja kyselivät lisätietoja... Mm. Kuinka itse olen hoitanut hevosta jne. Ihan rehellisesti sanoin että kaikkeni tein, eikä se riittänyt. Se riitti niille ja nähtävästi maksavat henkivakuutuksen.

Jonkin verran täti on kalastellut uutta hevosta, toki kertoen ettei hankinta ole juuri nyt ajankohtainen, ellei joku helmi tule halvalla vastaan. No sitten olisikin se kaikkein vaikein ja ällöttävin juttu; Tallipaikan etsintä. Yäk.

Hohhoijaa, kai tämä väsymys poistuu jossain vaiheessa ja täti alkaa muistaa kanasesta asioita tai siis kai se on siitä kiinni että jaksaa ajatella. Tai jotain.

Suru on siis suuri, yhä edelleen.