IRC-Galleria

Eli setteri-lv juoksi sieraimet taivasta kohden ja oli järkyttynyt... Siirrymme siis kolmipaloihin :)

Olivia kävi kokeilemassa lapasta ja Lapanen on oiva lastenratsu!

Hmmm, suitsimisen jälkeen Lapasen kieli oli kuolaimen yläpuolella... Täti huomasi sen vasta kun Lapanen oli 40 min ollut epätasainen edestä ja pukkasi laukannostossa ja sitten käänsi päänsä, työnsi kielen ulos ja Sininen KielenAlus näkyi myös tädille.

*hävetys*

Päänsärky/näköhäiriöt, vittu. Neurologille meno vissiin kohdillaan, että viksais taas lääkettä...

Lapanen talutuslenkillä ja täti laiskana. Huomenna maastoon, näki tai ei.

Ai kuinka miellyttävää on omistaa hevonen joka on (ainakin toistaiseksi) terve. Ei tarvitse hulluna kytätä mitä se syö ja kuinka paljon tai ressailla aikatauluista jne. ihmeemmin.

Talli on aivan ihana, mielettömän rento tunnelma, heinää ihan sika paljon ja ammattitaitoinen tallinpitäjä jolta ihan oikeasti voi kysyä jos on ongelmia koska tallinpitäjän ammattitaitoon voi luottaa.

Ihan possu-nastaa, harmi että rouva Lötjönen sairasti, sitä on edelleen kova ikävä...

Lapanen on kokenut ihmeparantumisen, risti ei enää ole jumissa eikä selässäkään ole jumikohtia, supermeno :)

Eteen-alas tänään noin 30 min ja huomenna sitten maastoon. Tänään Lapanen sai lievän ahdistuskohtauksen kun tädin nyrkinkokoinen otus lensisen silmienväliin, tätikin huusi... ;)

On se vaan hieno, odottakaahan kanssakilpailijat kunhan täti pääsee Lapasen kanssa teitä vastaan, me pestään kaikki pitkillä jaloillamme ja super-laukalla. Niin ja ravilla, sillä kengittäjän mukaan kengitysmuutos parantanee ravia huomattavasti, hih. Siis jos Lapanen vain terveenä pysyy :).

Hahaa, juoksutusta tänään koska a) Täti on laiska b) kengitystä on fiilattu ja Lapas-lapasen risti on jumissa.

Alkuun Lapanen vastasi tädin eteenpäin meno komentoihin vinkaisemalla, siis koitti leuhottaa... :) Tätiä lähinnä nauratti ja vinkaisut loppuivat kun niillä ei ollut mitään arvoa ;)

Lapanen on ihan super!

Naamasta näki että elämä on nyt paremmin, liekö kun saa selkää rennoksi tekee naaman paremmaksi vaikka risti onkin arka?

Ja hah, täti löysi käytetyn lusitano kürin, HAHAAHAHAHAA sitäs saitte :)

Äärimmäisen kiltti ja hieman kumminkin täykkärimäisen omatahtoinen. Kokeilee kauhian nätisti ja kun on kerran kokeillut ja huomannut ettei homma etene hänen haluamaansa suuntaan, niin lakkaa kokeilemasta :).

Väkirehut eivät ole niinkään pop kuin heinä, jota Lapanen ropsii suuhun vauhdikkaasti. Naapuritarhan otuksen pöllö-kohtauksia se seurailee hieman närkästynyt ilme naamallaan eikä jaksa reagoida pompsahteluihin juurikaan.

Naaman raapiminen on Lapasen mielitouhuja, se saattaa kyhnöttää pää ihmisen sylissä vaikka tunnin, jos joku sitä vaan jaksaa raapia :). Se olisi helppo varastaa ;o).

Ratsastaessa se on miellyttävän eteenpäin pyrkivä ja kuuntelee jalkaa superhienosti. Jarrut on olemassa ihan vaan istunnalla ja muutenkin Lapanen koittaa miellyttää ratsastajaa.

Autot eivät Lapasta haittaa, metsä on vähän jänskä, mutta siitäkin selviää, sanoo Lapanen :).

Lapanen on varsin oiva otus tädille joka ei jaksa taistella asioista hepan kanssa.

Hahaa, onpa dramaattinen otsikko :). Asiat eivät siis liity toisiinsa.

Lapasen nenä oli aamupvällä veressä, täykkäriltä peritty ominaisuus jos ei ole nenää napsauttanut mihinkään.

Kengitys tapahtui sitten kun vuoto oli jo lakannut ja kuumana meni jotta sujahti, Lapanen ei sanonut mitään. Suppuvarpaisuus toisessa jalassa johtui kengityksen hmmm, mielenkiintoisuudesta. Nyt on kavioita korjailtu ja alkanee selkäänkin tulla lihasta :).

Ja voitte kuvitella kuinka väsyneitä ja hikisiä molemmat oli...

Puskaratsastelijoiden aatelis-täti siirtyy nyt siis normaaliksi valmennuksissa käyväksi wannabe-ratsastajaksi :)

Huomenna sitten maastoon ja uusi kenkäys-yritys.

Väsynyt täti on onnellinen löytämästään hevosesta ja painuu aivot nollilla sängyn pohjalle unelmoimaan kisakauden päätavoitteesta, siis pukuratsastuskilpailuista... ;)

Hah, tänään nylpytettiin ihan tosissaan. Lapasen pari vapaata olivat keränneet otukseen virtaa :). Eteen liikkuminen oli superhyvää ja jaksoi jonkin aikaa kantaa itsensä ihan kunnolla.

Estenurkkaa piti kokeilla hyömytä, mutta systemaattinen "tee mitä haluat, sinne me mennään" -toiminta pisti Lapas-raukan nurkkaan kummitusten sekaan ;). Onneksi Lapasen hyömyäminen on tasan samanlaista kuin Lötjösellä, tosin Lapanen on herkemmin ohjautuva ja jalkaa kuunteleva :).

Sirkkeli kentän vieressä katoksessa puutöissä ei aiheuttanut ongelmia. Vesikarsinan puolellakin pyörähdettiin :).

Kyllä se vaan on ihana otus, kertakaikkiaan :)