IRC-Galleria

No niin. Oli ihana vkoloppu =)

Perjantaina ne reenit...joo....turpaan ei tullu mutta hauskaa oli =DD Panssari päälle ja potkittiin niin paljon ku sielu sieti =D Niiiiiiiiiiin ihanaa sooooooooooooo cool =DD Vähänkö siistiiiiii =DDDD

Ja heti reenien jälkeen tapasin sen ihanan miehen. Ja vietettiin leppoisa koti-ilta. Oli oikein mukavaa. Sain ties montako kymmentä levyä taas koneelle, on tytöllä nyt mitä kuunnella. Ja hedelmiä syötiin, vaikka mitä. Lauantaiaamuna aikasin Jyväskylään pariin kauppaan, ei löytynyt vinyylisoitinta mistään!!!!!!!! On se kumma...... ei yhen yhtä missään....höh... Mutta oli kivaa, ainahan meillä on =)


Äkkiä takas koskelle, mulla oli reenit. Taas =D Jee =D Ykkös poomsea ja perustekniikkaa. Oli kivaa. Ja opin taas kaikkea. Niiiiiiin siistiä =) Mahtavaa.

Reenien jälkeen käytiin kiinalaisessa syömässä. Vähän tuli kiire, mutta on siellä silti aina niin leppoisa istua. Tulee sellainen pyhä olo. Heh. Sitten oli miehen reenien vuoro. Bändireenit. Menin sitten sieltä hakemaan ja ehinki kuulla siinä ovella kun lopettelivat vikaa kipaletta. Olin vähän ajoissa...hihi...... halusin olla siellä valmiina odottamassa... ja olin ehkä vähän tuhma mutta kun se nyt kuuluu siihen pihalle asti niin kuuntelin siinä sitten... hihi =) Lälläslää, kuulinpas =) Ja hyvältä kuulosti. Ihan uus biisi taas.

Sitten olikin taas ihana rento rauhallinen ilta. Hemmotteluilta. Enpäs minä näistä sen enempää kertoile =)

Sunnuntaina nukuttiin pitkään, kuunneltiin musiikkia, oltiin ja nautiskeltiin elämästä. Käytiin hirpparilla syömässä. Tuli maha täyteen.....

Sitten piti miehen lähteä. Kauas kotiinsa. =( Mulla oli isot korvarenkaat mustien hiusteni alla. Sanoi niin hellästi mustalaistytöksi, suuteli ja käveli pois reppuineen. Itkuhan siinä tytölle tulee...tollasesta....ja hymynsekainen huoli ja toivo...

Mutta seuraava tapaaminen on jo tiedossa. Ellei sitten jo sitä ennenkin.

Hui.......

Perjantaina meen ekaa kertaa matsireeneihin.... panssarit päälle ja mättämään... saa nähä miten käy.... Ja mitä polvi sanoo. Meinas mennä tänään reeneissä potkiskellessa uudestaan tosi pahasti, mutta ei sit mennykään onneks.

Jospa tuo vielä tulis kuntoon...tosin ei tule jos rääkkään aina vaan... mutta kun... ei opi jos ei reenaa....

Ja sit toinen mikä jännittää..... ja paljon......

Tuleva viikonloppu...... Erään miehen kanssa.... Sellaisen erityisen miehen kanssa.......

Hui. Vetää melkein vakavaks... ...saa nähä miten vakavaks tosiaan menee.... =) ...hih...

Mitenhän tytön käy..... =)

Jaaha. Pomo soitti. Maanantaina on kuulema alettava pitään kesälomaa. Sitä on kaks viikkoa. Siltä ajalta en sit saa rahaa ku loma-ajan palkka maksetaan aina etukäteen, ja ton tajusin vasta tossa kesän alussa, ni nehän on menny jo ne rahat.

Ja siihen päälle 7 arkipäivää karenssia ennen ku alkaa liiton päivärahat pyöriä. Ja siinähän menee sitte oma aikansa taas ennenku niitä rahoja alkaa tilillä näkymään.

Mut eihän sitä koskaan tiiä...saattahan niitä töitä ilmaantuaki ja sithän sitä painutaan heti hommiin.

Mut toisaalta....oonhan mä tässä ikäänkuin tilaillu tota... Se on nyt todellakin selvä että alaa vaihdan. Mutta että mitä sitten teen..parantajaksi haluan mutta miten...? Ehkä tää nyt tästä järkkääntyy jollain johdatuksella...osin ainaki.

Tuntuu vähän sille. Nyt mun on laitettava hihat heilumaan sen suhteen. Mutta raha tietty auttais vaikka jotain kursseja käymään tai jotain. Mut eiköhän tää tästä....

Saanpahan reenailla ja meditoida ja hihhuloida ja lueskella rauhassa jonkin aikaa =) Hih =) Ja tehä mitä lystään...tosin tuo raha vähän jarruttaa sitä mitä lystään, mutta mähän keksin aina jotain... Ja eiköhän jumalat omistaan huolen pidä....... =)

Kun vaan olen nöyrä, teen parhaani ja pyydän apua, rehellisesti ja vailla itsekeskeisiä materialistisia ja epäoleellisia haaveita ja aikeita.

On vaan oltava ahkera ja nöyrä. Niin =) Ja annettava itseni käyttöönsä, otettava kaikki vastaan. Avattava sydämeni ja itseni. Luovuttava turhista taakoista ja huonoista tavoista ja ajatuksista.

Niin kyllä se sitten siitä =) Oi oon kyllä saanutkin aikamoista johdatusta taas...kaikkea ihanaa ja ihmeellistä =)

Kiitos <3<3<3<3<3<3<3<3

Oho kun oli vähän negatiivisen olonen edellinen merkintä mut ei se oikeesti ees ollu =O En mä sure vaivojani. Ja nehän voi voittaaki =)

Mutta oli tänään aivan ihanaa.....

Alotin päivän heräämällä vähän aikasemmin, 5.55. Sytytin suitsukkeen ja istahdin meditoimaan. Näin siis meditoin kaukana asuvan ystäväni kanssa, koitin väsätä kukkia Krishnalle. Olin vaan niin unessa että meinasin nukahtaa kesken. Mutta taisin jotenki onnistua.... =) ..ehkä....

Mutta tuli niin ilonen ja virkeä olo =) Vois ottaa tavaks.

Tekstailin taas ihanan ystävän kanssa. Tulee niin ilonen mieli aina. Se on niin kiva ja ihana. =)

Ja kävin toisen ystävän kansa Jyväskylässä. Hän meni toisen ystävän luo kylään siks aikaa kun minä kävin meditoimassa.

Ihana meditointiryhmä. Sellasessa pienessä ulkoapäin tuskin rakennukseks tunnistettavissa olevassa muuntajakopin näkösessä pytingissä. Heh. Sisältä päin niin kaunis ja viihtyisä... Oi oi oi.....Ihana. Pieni kappeli. Niinku.

Siellä meditoitiin ja tunsin kaikkea ihanaa. Tunsin voimakkaampia jotain sellasia sysäyksiä ku ikinä. Ihan oli pakko keskeyttää mantran hokeminen kun salpautu vaan henki ja säpsähin. Pari kertaa =O Jotain íhanaa tapahtuu mulle =) Oi oi oi... En tiiä auttokohan kaulassani olevat tulasi-helmet...... ;)

Tunsin niin vahvasti Hänen läsnäolonsa. Oih. Mahtava olo jäi.

Ja sit ystävä haki mut sieltä ja mentiin sen toisen ystävän luo jossa tää ystävä oli ollu. Näin sit siellä tän ystävän vauvanki, vihdon =) Oi vauvat on ihania <3 <3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3 ooooooooooooooooooo........

...............oi............. hihi............ oih............ hihihi......... vauva........... <3<3<3<3<3<3<3<3

Sit kotiin. Join juuri iltapirtelön, eli hedelmiä, parsakaalia, kananmuna ja soijamaitoa. Nam. Hedelmät oli tällä kertaa banaani, kaks kiiviä ja mustikoita. Slurp.

Nyt vielä puhelu taas yhdelle ystävälle ja sit vähän meditointia ja nukkumaan. Krishnalle vois vähän juottaa kaikkee hyvää.

Ihana päivä ollut =)

Niinku aina...elämä on niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin ihanaa =) Mut ehkä kun oli Krishnan synttärit niin oli varmaan erityistä taikaa. Ihan niinku joulussakin. Kiva kun nyt on sit ainaki kaks joulua vuodessa =)

Ja harmi ku tähän ei saa noita kivoja hymiöitä. Hymyilyttää niin ja ne on niin aurinkoisia. Mut näin =)=)=)=)=)=)=)=)=)=)=)=)=)=)=)=)=)=)=)=)=)=)=)=)=)=)=)=)=)=)=)=) =D

Hyvää yötä <3

Kävin hammaslääkärissä. Ku vihloo niin hirveesti etuhammasta ja paria muuta. Ni se lääkäri sano että harvon sun ikäsellä on noin kuluneet hampaat.... =(

Nyyh. Mutku olin joskus niin ressaantunu ja purin hampaita yhteen unissani. Ja kun on ristipurenta ja sitä on oiottu mut ei mikään auta.

Onhan toi leukanivelkin kipee aina ja naamaa särkee.... mut onneks se helpottu ku aikanaan otettiin viisauden hampaat pois. Ei säre enää korvia niinku joskus vuosia koko ajan. Niin paljoo. Eikä päätä. Niin paljoo.

Noh. Laittovat sitte jotain banaaninmakusta lakkaa hampaisiin. Pitäs kuulema käyttää sitä mun purentakiskoa mikä mulle tehtiin vuosia sitten..mut ku en tykkää siitä. Se sattuu. Seki. Aina sattuu. Ihan sama. Ei toi lakkakaan auttanu. Vihloo vieläki.

Ja reumatekijä on positiivinen ja haima tuottaa liikaa insuliinia ja se voi joskus kääntyä diabetekseks kun se käy niin täysillä ja saattaa väsyä. Ja rintaranka on liian suora ja ties mitkä kaikki luut ja nikamat murtunu joskus ja lievä astmataipumus on ja koivet ihan väkkärät ni ei pysty juoksee ku tulee penikkatauti. Ja armeijan jäliltä rasitusmurtumat säärissä haittaa vieläki.

Ja korvat on tosi herkät koville äänille ja sattuu joskus kun puhelin silleen hakee kenttää tai särisee jonkun puhe siinä. Ja ku on vielä hyvä kuulo ni sattuu...siks joskus joudun silleen ikäänku sulkeen korvat sillain paineella, ni sit en oikein kuule ja joku väittää että mulla on huono kuulo. =OOO En tykkää puhua puhelimessa =( Ja en uskalla oikein antaa kenenkään koskee mun nenään ku se on niin arka. Tai siihen liittyy joku trauma. En tiiä. Pelottaa.

Ja pelottaa järvimörkö ja hämähäkit ja kaikki raiskarit ja tappajat. Ja pimeeki vähän mut ei niin paljoo ku ennen.

Ja kolarinki takia vähän pelottaa muitten kyydissä ja että rengas puhkee ja auto lähtee vaan jonneki ja pum pam.

Ja sit toi polviki meni nyt. Tuleekohan se enää kuntoon... ja mulla kun kuiteski jotain lahjoja voimanostossa ja vähän tossa ninjailussaki ni menee ihan pipariks kaikki ku en voi mitään tehä sitte. Ja eläimilleki oon allerginen vaikka niitä rakastan ihan yli kaiken.

Jaa-a. Mitähän sitte vielä.... Niin.... sydän on niin iso ja vahva että jos oon pitkään reenaamatta niin tulee rytmihäiriöitä koska sydämellä on isompi kapasiteetti kun mitä keho vaatii, ja se käy ikäänku liika kierroksilla. Seki voi joskus kääntyä vajaatoiminnaks jotenki kuulema. Näin sano erikoislääkäri pitkien tutkimusten jälkeen. Ja sit on toi verenpaineki aina niin matala että huippaa.

Joo. Eiköhän ne oo sit suunnilleen siinä..... reumahan aiheuttaa kipuja ja tulehuksia koko ajan niveliin...mut ei sitä vielä oo todettu...siis reumaa....mut tekijä on...

että silleen. Kai tää tästä. JOskus tuntuu sille että vois vaan itekee ja antaa olla, mutta ei tällä luonteella =DDDDDDDD

Ylös ulos ja lenkille ja etiäppäin porskutan vaan =) Ainahan sitä voi soveltaa ja tehä jotain muuta. Ja pahemminki vois olla. Sille annetaan joka kestää ja vain sen verran kuin kestää. Ja kai tää on jotain karmavelkaa. Mene ja tiedä.

Tai sit mulla on vaan liikaa Vataa ja Pittaa =) Ja ku noi adhd-kaltaset oiretki johtuu siitä... Voiko toi vata ja pitta juttuki johtua karmasta?

Äh. En mä valita. Kunha vaan piti joskus vähän avautua =)

Jee jee jipii elämä on oikeesti aivan ihanaa enkä vaihtais mitään poiskaan. Tää menee just niinku pitää. Ja kaikella on hyvät puolensa. Ohjaudunpahan tekemään sitä mitä mun pitääkin.....

Ihkulaalaa =)=)=) <3

Paketti tuli tänään =o

The Paketti =) Tässä päivässä on taikaa. Taikahelmet ja parantamisoppaita ja suitsuja ja rohtoja ja jumalpatsas ja hieno olkalaukkuki vielä =O Ja pikkunen ihana pussukka pikkutavaroille =)

Ihhihi. Koko kotin tuoksuu nyt niiiiiiiiiiiiiiin ihanalle =)

Ei haittaa yhtään vaikka on kipee olo taas, ja eilisen reenin aikana saadun oivalluksen herättämä prosessi itketti ja nyt on pää ja silmät kipeet.

Mutta on niin ihana olo ja vapautunu kaikesta murheesta ja peloista ja kaikesta...ja on vielä taikahelmet ja kaikki tukena =)

Harmi vaan kun silmät vähän kipeet ni ei meinaa jaksaa lukee noita ihania kirjoja....mutta kyllä mä selailen ainaki...

Kohta on sauna, pitää vähän syödä eka, mutta vaan vähän. Sit saunan jälkeen teen jotain ihanaa hedelmäpöperöä ja keitän liemiä taas ja uppoudun kirjoihin =)

Huomenna sit luen oikein urakalla. Musta tulee vielä parantajanaikkonen. Ihanaa =)

Ja Radhan ja Krishnan patsas tuntuu viihtyvän tossa pianon päällä, ne hymyilee =) Kiva =)

Mä haluun Intiaan.

Ja nyt testaan erään toisen ihanan ystävän antamaa reseptiä.. pitäisi liman irrota keuhkoista =)

Brahmastra suorastaan räjäyttää liman pois.

Katsotaan. =)

Oi...oon ihan pyörällä saamistani ohjeista ja neuvoista ja ja ja ja... =) Hih. Ihan hengästyttää.

Ja se paketti =O Ootan niiiiiiiiiin kivaa pakettia postista =) Oi ja voi ja huh että =) Kohta on tytöllä luettavaa ja suitsuja ja saa Shivakin kavereita =) Ja saan taikahelmet =)

On ihan joulu nyt mulla =)

Ja sitten torstai 10.8....

Ajelin Kalajoelle. Tapaamaan rakasta ystävää. Tiedossa oli Hiekkasärkistä nautiskelua ja leppoisaa loikoilua. Monta päivää. Noh, kelit eivät olleet koko ajan ihan parhaat, mutta mitäpä siitä. Hyvän ystävän kanssa aika menee mökkiin sulkeutuneenakin mitä mukavammin.

Kävimme kävelyllä, parikin kertaa. Kävimme luontaistuotekaupassa ja teimme älyttömän edullisia ostoksia. Ja nyt on paljon rohtoja =) Kävimme kirpparilla, sieltä löytyi "feng shui sammakko" ja ihana sininen kynttilänalunen. Molemmille jotain =)

Käytiin salillakin kahesti, ja oli tosi kivaa. Ja voi minkä yllätyksen sainkaan... Hieroin ensin ystäväni, ja sitten hän hoivasi minua..ihan ylläriksi savihaude ja ihana vaahtokylpy..elämäni vaahtokylpy....vaahtoa varmaan metrin paksusti =OOO

Sitten se syöminen.... voi miten voi syöminenkin olla jonkun kanssa niin kivaa =OO Tehtiin ihan ihme pirtelöitä ja ties mitä =D Ja outoja ryynejä keiteltiin ja kalaa paisteltiin. Ja sienijauhetta kokeiltiin.

Ja kuunneltiin musiikkia hirveesti. Kuulin taas paljon kaikkea uutta kivaa. Ja polteltiin suitsukkeita. Ja saunottiin.

Ja käytiin rannalla. Vedessä käppäiltiin ja ihmiset ihmetteli kun ystävä huitoi ilmaa. Jotain ninjajuttuja teki. Ja vikana päivänä käytiin oikein kunnolla rannalla. Loikoiltiin ja nautiskeltiin. Oli niin ihanaa.

Ja sitten mun piti lähteä. Se oli niin kurjaa. Oli niin ihana viikonloppu.

Kiitos...kiitos rakas ihana....ystävä =)

Palataanpa hiukan taaksepäin. Ajankohtaan 8.8.2007

Edellisenä yönä sain ahaa-elämyksen. Minua on jo pitkään kiehtonut ajatus yksinäisestä yöstä luonnon helmassa. En vain ole saanut lähdettyä, en vain ole saanut. Aina on ollut jotain esteitä. Muka. Tajusin vihdoin että eihän minua mikään estä tekemästä mitä haluan. Niinpä samantien pyysin ystävää hoitamaan akvaarioitani, ja aamulla aloin valmistautua lähtöön.

Pakkasin makuupussin, puhallettavat patjat, toisen vedessä lillumista varten, toisen nukkumista varten. Vaihtovaatteet, suitsukkeita, kynttilöitä, soihtuja, mankka, kitara, panhuilu, okarino, meditointilevyjä, muistiinpanovälineet...ja eväät. Pakkia ja teräsmukia unohtamatta.

Ei yhtään yllättänyt että lähtöni viivästyi. Ajattelin olla perillä jo aikaisin päivällä, tai siis perillä paikkakunnalla, jotta ehtisin tapaamaan siskoani ja poikaansa ja isääni. Mutta niin...ainahan mulla kaikki lähdöt viivästyy. En siis ehtinyt heitä tapaamaan, muuta kuin isääni sen verran että kävin pihasta nappaamassa polttopuita ja halasin.

Kuulin että paikka johon aioin, oli myllätty eikä sinne pääsisi autolla. Harmitti hirveästi. kävin kuitenkin katsomassa. Ja pääsihän sinne =D Jihuu =) Toinen paikka ei olisi ollut yhtä ihana.

Rannalla oli ihmisiä. Laavu oli kuitenkin vapaa, joten hiipparoin valloittamaan sen. Ah. Se olisi kotini vähän aikaa. Raahasin kamppeeni autolta. Asettelin muutaman pikku puun nuotioon, otin tulitikun valmiiksi, hengitin syvään, ja ah......sytytin nuotion.......huh...

Tunsin miten kiire ja hälinä valuivat minusta. Ne vain valuivat...eikä niitä enää ollut. Uin. Vesi oli lämmintä, mutta ei liian. Vilvoitti sopivasti. Aurinko paistoi. Oli kuuma. Ranta on ihana, parikymmentä metriä matalaa, meikäläistä pätkää vyötäisille. Ei tarvitse pelätä niin paljoa järvimörköä.

Ihmiset lähtivät. Aurinko oli jo matalalla. Kello oli kai lähellä yhdeksää.

Istuin. Katselin. Kuuntelin. Hengitin. Oli vain luonto. Ja minä. Paistoin kanaa ja ruisleipää nuotiolla. Oli niin rauhallista. Rauhallista. Seesteistä. Tyyntä. Veneitä ajeli selän yli. Osa hiljaa seilaili siinä. Uistelivat kai. Tai jotain. Samapa tuo mitä tekivät. Ei koskettanut minua. Minä vain olin.

Pienet veneiden nostattamat aallot paljastivat välillä veden alta kiviä paikoista joissa en tiennyt niitä olevan. Kuten elämäkin tekee. Oli kuuma ja teki mieli mennä veteen, mutta en viitsinyt. Antaa kalojen hyppiä rauhassa, ajattelin. Jokin pieni otus kävi rantavedessä. Pieni pää vaelteli edestakaisin. Olisi kai halunnut nousta maalle mutta arasteli.

Suuret korennot olivat jo painuneet yöpuulle. Niitä olikin ollut paljon. Kauniita. Ja niin vikkeliä. Lepakot valtasivat nyt niiden näyttämön.

Aurinko laski nopeasti. Liian nopeasti. En oikein ehtinyt saamaan kiinni kaikista sen väreistä ja hehkuista. Mutta kaunis se oli. Kuulin melkein huminan, roihun kun metsä syttyi tuleen sen alla.

Kuun sillan aukeaminen on maagista. Se alkoi yhtäkkiä. Säikähdin. Luulin innoissani jonkin suuren valon nousevan järvestä, jonkin todellisuuden paljastuvan. Näytti kuin vesi oli noussut kihisemään ja kuitenkin se oli paljon hienompaa kuin vesi. Pehmeää ja vienompaa. Aivan kuin vedenpinta tanssisi. Ehkä se hiukan tanssikin.

Ensin syttyi aivan kapea valosäie yli selän. Sitten se vain laajeni ja laajeni, en oikein ehtinyt tajuamaankaan kuinka laajalle se aukeni. Silloin vasta ymmärsin mitä tapahtui. Se vain levisi ja peitti koko järven selän....kunnes hiljalleen asettui...vaelsi vain hiljaa...vaitonaisena kuun myötä. Kuun joka vakaana lymysi männyn latvojen lomassa.

Ah. Rauha. Vieläkin kuuma. Veneet lähteneet. Vain kaloja siellä täällä.

Asettelin soihtuja sinne tänne, ja suitsukkeita, tuikkuja ja roihuja. Sytytin valomeren. Tein tuliringin itselleni. Soitin hiljaa intiaanishamaanien musiikkia. Aloin valmistautua. Hengittelin ja puhkuin jännitykset pois kehostani ja mielestäni.

Vein tuliringin keskelle kynttilöitä ja suitsukkeita. Asettauduin niiden eteen.

Syvä rauha. Niin syvä rauha. Tunsin niin voimakkaasti yhteyden. Olin odottanut mahtavaa matkaa jonnekin kauas. Taas jotain uskomattomia oivalluksia ja valaistumisia. Mutta sainkin jotain mitä tarvitsin paljon enemmän. Tunsin miten olin vankasti maassa, tunsin metsän ympärilläni. Tunsin kuinka juureni porautuivat syvälle maahan. En tiedä kauanko siinä olin, ei sillä ole väliä. Tunsin vain olevani siinä. Tiukasti siinä. Ja se tuntui niin hyvälle. Melkein raskaalle.

Hellästi minut palautettiin tähän tietoisuuteen. Olin ajatellut hiukan vaipua transsiin ja tanssia nuotion ympärillä..mutta halusin vain nukkumaan.

Nyt ei ollut tanssin eikä transsin aika. Sammutin muut tulet ja lisäsin nuotioon pari puuta. Kömmin laavuun makuupussiini. Nukuin katkonaisesti. Oli niin paljon kaikkea jännää ympärillä.
Lintuja ja aamun kajo...usva veden yllä... pari hyttystä vain kävi minua kurkkimassa.

Aamulla nousin, venyttelin rauhassa. Kohensin tulta, tepsuttelin rantavedessä. Haukottelin ja nautin vapaudesta. Keitin kahvia. Kokeilin elämäni ensimmäisen kerran kärrynpyörää. Taekwondossa se tulisi osata. Ja niinhän se vain kiepsahti. En edes kaatunut. Pyörin väkkäränä ees taas pitkää rantaa.

Sisko kävi poikansa kanssa "kylässä". Nautiskeltiin kesästä. Minä jäin vielä joksikin aikaa. Nautin vain. Lämmöstä ja vapaudesta. Pyörittelin vähän nykyään autossa aina mukana olevaa "taistelukeppiäni", lattialastan vartta. Vähän otti ranteisiin joten lopetin.

Ajelin vielä kotitilallemme. Lämmitin rantasaunan. Oikein kuumaksi. Ja sitten kotiin. Äidin haudan kautta.

Oli niin vapautunut ja rauhallinen olo. Niin kovin vakaa. Olin niin maadoittunut. Ihanan maadoittunut. Kerrankin.

Yks tosi tärkee jutu mitä en oo vaan tajunnu ja muistanu...:

Kiitos Esa kun oot niin kiltisti hoitanu mun akvaarioita aina mun reissuilla =) Oot kiva =)