IRC-Galleria

Tästä viestistä tulee ehkä vähän ruokapainotteinen, mutta se salittakoon.

Ei liene salaisuus, että kärsin ihan hirveistä krapuloista. 2 päivää on normaali minikrapula ja siitä eteenpäin sitten jos krapula on paha tai tuli juotua useampi päivä peräkkäin. Jännästi kuitenkin monesti se pahin krapula ei ala aamulla, vaan yhtäkkiä esim. syönnin jälkeen. Mahan kunnolla onkin tosi suuri merkitys krapulassa ja iso osa sitä mitä kutsun "krapulaksi" onkin enemmän muita mahaoireita. Jos oksettaa, janottaa ja sattuu mahaan juomista seuraavana päivänä, niin sitä kutsuu krapulaksi, vaikkei se alkoholista suoraan johtuisikaan.

Olen tiedostanut oman typeryyteni asian suhteen. Alkoholi kuormittaa hirveästi mahaa, joka on jo muutenkin ihan stressimahahaavakondiksessa vähitellen. Eli kun krapulassa herää, maha on kuin pahoinpidelty eläin, johon on ruiskutettu litra chiliä. Kun tähän mahaan sitten vetää parit särkylääkkeet ja ihan ylenmäärin tulista chiliruokaa, niin liekö yllätys, että ei se olo ainakaan parane :D On vain mahdotonta olla ylensyömättä krapulassa, koska se on krapulahimo, eikä krapperuoka voi olla epätulista. Muutenkin tuntuu, että krapulassa on ihan hillitön himo aiheuttaa itselleen ongelmia. Kyse ei ole niinkään siitä, että olisi hirveä himo syödä, vaan juurikin _ylen_syödä. Kaikki hyödyllinen on pakko jättää tekemättä, purra sormet verille ja ihan tahallaan tehdä asioita, jotka tuntuvat pahoilta ja vaikeuttavat elämää. Joskus tajusin tuon, kun oli sunnuntai, kello jotain 01 ja olin menossa nukkumaan, mutta oli jotenkin _ihan pakko_ väkisin ahtaa itsensä täyteen ruokaa vaikkei ollut yhtään nälkä ja sit purra sormet verille, ihan vain siksi, että "tänään on krapula".

Eksyin taas aiheesta. Eli olen mahdollisesti löytänyt ratkaisun etenkin mahaongelmaan. Viime perjantaina mulla oli niin hirveä mahatuska ihan viinattakin stressin takia ja tuntui kuin olisin kokoajan niellyt tulista puuroa alaspäin (joku käänteisnärästys? :D), joten sain päähäni muistikuvan mustikan parantavasta vaikutuksesta. Okei, sitä käytetään oksennustaudissa, mutta whatevö. Ostin litran mustikkakeittoa ja johan alkoi pötsi ruplattamaan paremmin! Eilen sitten ihan krapuloissani tein ihanaa kasviskebabtortillaa ja vaikka vähän hintsuilinkin chilin kanssa, niin kyllä se oli hieman tulista. Ruokajuomana oli kuitenkin puoli litraa mustikkakeittoa ja maitoa (emäksisenä hillitsee happamuutta), niin lopputulos oli vain täysi kupu. Mikä oudointa, ei tehnyt mieli edes ylensyödä, ehkä osin sen takia kun se syöminen ei ollutkaan tuskaa. Tänään on sitten ihan hoi-henkiin olo, krapula on semitiessään, maha peruskunnossa ja flunssaa lukuunottamatta ei tietäisi, että oli perjantaina viihteellä. Okei, en mä perjantain ihan perseitä vetänyt, mutta kai sitä joku kahdeksan tuoppia kuitenkin tuli imuroitua. Pakko testata uudestaan, onko mustikkakeitto elämäni pelastus ja rueta tilaamaan suoraan baarissa joka toinen tuoppi sitä :D

Boysenmarjat! Oboy! Olin ihan omnomnomnom kun sekoitin maitorahkaa ja turkkilaista jugurttia, pakasteboysenmarjoja ja paloiteltua kiiviä. Sit maistelin sitä ihan kiihkoissani ja olin sitä mieltä, että mä olen ihan liian hyvä kokki. Tekemäni pippurinen maustemakkarakeittokin on niin hyvää, ettei sitä vain voi syödä kohtuullisia määriä ja eiliset (ja tänäiset, kun puolet jäi syömättä) kasviskebabtortillatkin ovat aaah ja uuh ja slap my arse with dirty hands good! Minua kikatutti eräässä koulutuksessa yksi meidän työpaikkalainen, joka aina kun ekan kerran puraisi jotain ruokaa, teki päällään nyökkääviä eleitä ja oli silleen omnomnom. Nyt huomaan itse tekeväni samoin. Ekan puraisun jälkeen pää nyökkii ja aivot sanoo nomnom.

Tartten talvikengät. Olen niin pitkään ollut maiharimiehiä, että nyt kun ostin keväällä trendikkäät tennarit, en tajunnut ajatellakaan, että eipä ne mitkään talvikengät ole. Ne eivät kestä yhtään vettä ja kun niissä on vielä pari reikää, niin kylmä ilma ja taivaalta tuleva vesi menee kenkään vaikka väistäisi lätäköt. Kun sukat ovat märät ja varpaat jäässä, niin yllättäen ei muutenkaan ole hirveän kuuma olo. Mutta mitä helvettiä ihmiset pitävät talvella jalassa? Mikä on miesten tennareita vastaava talvikenkä? Olen ihan ulkona siitä, enkä ole koskaan edes ajatellut asiaa. Nyt kun olen ihmisten popoja katsellut, niin aika monella on citylenkkareita, mutta nekin tuntuu vähän siltä, etteivät ehkä ihan talvea varten tarkoitettuja, etenkin jos talvi = +2 ja jatkuva vesisade. Mulla kyllä on ihan ok-kuntoiset kävelymaiharit ja lisäksi kunnon mummonpotkimismaiharit, mutta jotenkin on tottunut tennareihin, niin ei osaa käyttää enää triplasti painavampia kenkiä, eikä ne ihan niin tylikkäätkään ole. Ja vaikka päättäisinkin pitää kävelymaihareita talvella, tartten silti uudet hienommat (rahanmenoa ei voi estää). Tartten myös kaulaliinan, huivien aika kun alkaa olla vähitellen ohi. Niin ja farkut, nykyisissä toisissa on reikä perseessä ja toisessa reikä taskussa ja kun se tasku on jo korjattu kolmasti, niin enää ei oikein voi. Tartten myös t-paitoja, sekä hauskoja (lolcat), että hienoja. Vinkatkaa joku jos tiedätte tsadilainen kauppa, josta saa erikoisempia t-paitoja ilman että ne ovat kaikki xxxl-kokoisia jollain amisjunttiteksteillä. Mental Wear on hyvä esimerkki mitä haen, tosin niitä paitoja on kaikilla niin en välttis halua just samoja. Tartten myös käsineet, uuden kaulakorun, rannekorun, neulepaidan, pitkähihaisen paidan, tiukan vetoketjullisen hupparin, juoksuhousut, salihousut (muttei salihousut), urheilupaitoja, rokimman vyön ja lämpimiä mutta hienoja sukkia. Crap.

Tämä nykyinen tapani säästää, ei oikein sovellu spontaaniin osteluun. Huomasin tosiaan kesällä, että kulutin sen minkä sain ja silloin vielä sain tosiaan 400 euroa kuussa puhtaana käteen tukia. Kun tuet loppuivat, minun piti saada kuussa elämiseen tuhlattu raha tippumaan 1200 eurosta 800 euroon. Itseasiassa ei ollut mitenkään hirveän helppoa, jos yhtään yrittää elää samalla Helsingin hintatasolla. Tajusin, että ainoa tapa tulla toimeen on budjetoida rahat. Laskin, että jos käytän 600 euroa puhtaaseen elämiseen ja 200 euroa laskuihin, niin siitä tulee 800 euroa ja ylijääneet rahat menee säästötilille. 600 euroa kuussa on tasan 20 euroa päivässä. Joka ilta merkkaan ylös paljonko tuhlasin, eli menikö päivän budjetti yli vai ali. Nämä plussat ja miinukset sitten kertyvät, eli jos elää säästeliäästi, sitten saa tuhlata enemmän. Jos näyttää, että käyttövaraa alkaa kerääntymään enemmän, sitä voi siirtää virtuaaliselle "ostotilille", kuten tein esim. Wiin kanssa. Tuosta 600 eurosta pitää siis myös halutessaan säästää rahat kaikkea elektroniikkaa varten. Vaatteiden suhteen sama, joskin harkitsen vähän pitäisiköhän vaatteet tiputtaa tuosta pois ja ottaa suoraan palkasta vaikka 50 eur kuussa vaatteisiin, kun muuten jää helposti ostamatta. Nyt on jotenkin ollut niin hirveästi menoja, ettei rahaa ole kertynyt ylin ja olen saanut virtuaaliselle vaatetilille siirrettyä hulppeat 10 euroa. Jeij! Kaikenlisäksi palkankorotuksen takia sain nostettua päivittäisen tuhlausrahan 20 eurosta 23 euroon, eli kuussa on käytettävissä 700 euroa elämiseen. Tästä on vielä pitkä matka siihen elintasoon mitä kesällä oli, eikä asiaa helpota se, että jotta saisin saman verran rahaa käteen mitä kesällä sain, minun pitäisi saada melkein tonnin palkankorotus. Suomessa ei kyllä työllä rikastu ja oikesti verot vituttaa joskus. Pitää saada ihan järjetön määrä lisää palkkaa, että käteen jää känsää enempää. Niin ja joo, olen rahanörtti, mutta rakastan pyöritellä budjetteja ja tilejä ja virtuaalitilejä ja hipsiä kymmenpennisiä :D Plan C on it-romahduksen ja raitasukkahousukaupan mentyä nurin ryhtyä kirjanpitäjäksi.

Mitäs vielä. Ainiin, Mariskan Anteexi. Se biisi jäi positiivisella tavalla päähän soimaan kun ajat ajat sitten ilmestyi. En koskaan kuitenkaan kuunnellut niitä sanoja, kun en muutenkaan kuule edes suomalaisia biisejä ilman että luen tekstit tai keskityn kunnolla edes kerran. Ostin ton biisin joku aika sitten iTunesista ja ehkä ekat 10 kertaa se meni vain sillä perustavalla ohi korvien, eli hauska kertis, a-n-t-e-e-x-i ja mikä lie tsukublum ja shalalala. Mutta sit kun se biisi alkoi kiehtomaan enemmän ja sitä kuunteli useammin, tuli se hetki kun kerran pysähdyin oikeasti kuuntelemaan mitä siinä lauletaan ja omfg! Helvetin hyvät ja rohkeat sanat ja jotenkin yllätyin täysin, kun kuvittelin anteexin olevan joku nolohko teinibiisi sen X:n takia, mutta siinä onkin fiksuimmat sanat koskaan mitä olen biisissä kuullut ja ymmärtänyt. Ihan uskomattoman ilahduttavaa on vielä se, miten ei-stereotypinen ja tuomitseva tämä biisi on. Tottakai biisi saisi olla mitä vain, eihän sen tarvitse kertoa siitä mitä laulaja ajattelee, mut silti. Tarinan opetus ei ole se, että älä petä, vaan älä petä JA kerro pettäneesi. Mies on laulussa yhtä sika kuin nainenkin ja vetää vähemmän yllättävästä hirveät herneet nenään. Parasta tässä on se, että kaikessa rajuudessaan nuo sanat lauletaan Mariskan hennon maagisella lauluäänellä. Tämä olisi typerä ja mielikuvituksettoman paska punkbiisi semikarjuttuna, mutta kun se lauletaan perusäänellä, niin sanat toimii triplasti paremmin.

"Hetken jo luulin sua mun mieheksi
Taisin olla väärässä pahemman kerran
Oota sekuntti niin rauhaan jätän arvoisan herran
Pistin kengät jalkaan, astuin ovesta ulos
Näinpähän mikä oli rehellisyyden tulos
Puoli tuntia sitten vielä pussasi suulle
Hymyili ja yritti päästä makuulle
Nyt se ikkunasta roikkui mun perääni huusi:
"mee äkkiä huora imee uutta kaluusi!"
Mitä tohon ois lisännyt kaikki oli sanottu
Lyhyesti ja ytimekkäästi koko juttu
Yksi vähemmän jolta anteeksi pyytää
Yksi vähemmän joka syytöksiä syytää
Mun niskaan, mä opin perinpohjaisesti
Että suuni pidän kiinni lopullisesti"

Loppuun vielä se, että olen ihan koukuttunut Steen1:n "Hyvästä perheestä" biisiin. Ohnoes, näinkö tässä kävi että musiikkimaku siirtyy kohti tiedostavaa suomihiphoppiakin. Argh! Steen1:n sanoitukset eivät vain oikein sovi semikokoomuslaiseen kuoreeni, mutta onhan sitä takkia käännetty ennenkin :D Niin ja Steen1:n kohdalla taas viehättää laulun semiagressiivisuus. Laulussa on voimaa ja särähtävyyttä sen olevan silti huutamista. Itseasiassa jonkun black metalin ja hc:n ongelma on se, että kun laulutapa on äärettömän agressiivinen, niin sanojen agressiivisuus menettää tehoaan. Etenkin jos lauletaan tärkeistä asioista, eikä vain jotain fantasiaa, niin paras teho on silloin kun sanat ja laulutapa ovat sopivassa ristiriidassa keskenään.