Pelkää pimeää, sen pedot sua vaanineet ovat jo kauan,
niitä pysty et näkemään, vain kaukaisen äänen kuulemaan.
Hänkö sinut taas hylkäsi, rakkauteesi taas menit uskomaan?
Senhän jo kaikki tiesi ettei se kestää voisi.
Nyt öisin sinä vain yksin itket, kun hän sinulle nauraa,
hulluuttasi ikävöi salaa.
Pimeässä eloa ei voi enää välttää, kauan sitten jo erositte.
Tämä päivä kaiken vain toi toteen,
ei elämässänne ollut kohtaloa,
ei teille voi enää näyttää päivä valoa.
Sinä kuulut nyt tänne ikuisesti, kuuntele, pelkää, pedot sua vaanii.
Ei kukaan sua enää koskaan rakasta, sun täytyy luovuttaa