IRC-Galleria

ja unohtaa minut ja sampokeskuksen p(l)aystationin. Hihihihi. Olen saanut syötyä hesburgerin ruokaa korventavaan kehooni ja odotan päästä pelaamaan tomb raideria, kunhan juhis on ensin kasannut koneensa ja pelannut pelejään kyllästymiseen asti.

Herättyäni ja puuhasteltuani huomasin hänen olevan hengissä, niinpä olin tylsistynyt ja yksinvalvova oksennusvalmiudessa oleva ihminen. Päätin luoda muka taiteellisia kuvia ihmisen varjopuolista. Kehittävää... Mut mie en tajua sitä että miksi ihminen ei kohtaa itse aiheutettua sairauttaan :) Pitää ottaa se, minkä on juonutkin.

Jos on tottunut jo johonkin piirteeseen, osaa siihen varautua ja sulavasti mennä eteenpäin. -päivän viisaus

Apulantaa. Ennalta- arvattava kommentti, mut pakko oli kirjottaa jotain päiväkirjaan :D

Tänään mie tykkäsin koulussa mutta alko olla jo tylsää tappaa kaloja kun 80kg oli puolessa välissä ja opiskelijoita oli viisi... Mutta osaanpa nyt leikata kalan kuunnellen "rahi rahi rahi" Ja olen aika hyvä siinä. Limakalvojen/rasvan ja ruotojen poisto on kyllä vaikeaa. Jos tahtoo tehä siitä kalasta esteettisen. Olen parturi-kampaaja. Tai ehkä sosiaalialan työntekijä. Tai jopa terveys. Mitä päättäisin? :)

Parturi-kampaajaksi just kututtiin. Tai no haastatteluun. Lopultakin saan ainakin yhen unelmani. Sitten on vielä korkeekoulu jälellä. Pääsenkö pääsykokeisiin? Ja sit asioita vaikeuttaa se että korkeekoulun tulokset tulee niin myöhään. Yhyy. Mitä mie teen? :D

Jotain ruokaa jota en ole ikinä tehnyt, jonka itse suunnittelen. Pyörtykää. Sain hullun idean. Olen hullu. Olen aina hullu keittiössä

Tuli iso puhelinlasku, joten maksoin sen heti ja jätän sen unholaan... Lalalalalalaa... Kaiken lisäksi kauhistuin sitä että postimies puotti sen hiljaa ja se tuntui painavalta... Onneksi siinä oli vaan mainos mukana

askel, toinen,
kylmällä pitkällä käytävällä.
Se ei merkitse mitään,
vaikka näät ja siivoat.
Sinun sielusi runneltu
ei nouse enää puuta ylemmäs.

Kuuluu luoti, se lähtee aseesta,
kuuluu naurua ja huutoa,
ne juhlii käytävällä.
Tanssivat ympäriinsä,
jännittyneenä riemuiten,
jatkaen eteenpäin.

Makaa maassa aina mies,
joka ei itselleen mitään voi,
jätetty kesän jälkeen,
nuoreksi pojaksi,
kasviksi avuttomaksi

kasvi maasta iskee,
takaisin viljelijää,
ei kestä enää mullassaan,
hukkua ja tukehtua.
Mä näen sen valon,
jonka jussi sulle toi,
muttet sitä osannut arvostaa,
siksi maasta juoksit pois.

Tuhma kasvi, pallosi poissa on,
mistä enää saat vettä?
Hukut, tähän laaksoon ainiaan,
poro tulee ja syö sun latvat, mitä teet,
mitä teet, kun se tulee