IRC-Galleria

Bree istui jo valmiina nurkassa juomassa viinilasillista kun hänen miehensä saapui. Häntä vastaan tuli ihanan raikkaan puhtaan uunin tuoma haju ja leivokset, jotka pöydällä odottaisivat häntä ja heidän vierastaan.

Bree van de kampin herätessä hän tuskasteli nenään tunkeutuvaa pölyä. Väsyneenä hän päätti kontata suihkuun, jonka jälkeen hän lajitteli pyykit ja siivosi vaaranstaria lanelle tavanomaiset siideripullot ja tölkit siistiin kauppakassiin, vietäväksi köyhien avustukseen huomis-illan kauppareissulle.
nyt breen täytyy siirtyä siivoamaan huoneisto, joka on täynnä pitsanpalasia ym. mukavaa, joita ihmiset saavat aikaan kämpässä kun bree ei ole jäykistelemässä. :) Bree tekee myös oikosen kahvitarjoiluihin, sillä hän tarjoilee torttuja, jotka on tehty valmistaikinasta, hys hys ;)

Täällä on niin valkoista ja kylmää. Jotenkin tuntuu että viihtysin paremmin mustassa ja vetisessä. Oli helpompi lenkkeillä. Nyt on taas sitten talvi tauko lenkkeilyssä. ( viikollakin jo jalat oli lukossa pitkistä lenkeistä). Nooh, kattoo nyt jos sää lietonee ja pääsee ulos läskejä polttamaan. Äitikin laittoi mukaan anorektikko pussin etten vähään aikaan pääse laihtumaan :P Mutta jeeps... Ihana olo on kyllä nyt täällä kun saa nukkua.

Ja nyt pois Lieksasta, iiih. No, olipahan tääkin reissu, tuli oltua niin jurrissa että ;) hehe... No joo, ei ehkä. Kivaa vaihtelua olla selvinpäinkin. Nyt pitäs kestää vaan se 1/4 vuorokauden matkustaminen

Laula hiljaa mummon korvaan,
saatanasta ja perkeleestä,
kun virtsaaminen on ihanaa,
laulu sinne päin kulkee,
kohti aivoja, kautta korvakäytävien.

Hän joka istuu, pyyhkii itsensä,
ikuisuuteen, perkeleen nieluun,
ahven otta kirveen, mahaan heittää,
jää kirja maahan auki,
tekstissä lukee:

Pyyhin itseni pykälän viisi mukaan,
sulan hauen nieluun, enkä koe onnea,
sillä olen katkera paska

Se tulee, juoskaa lapset pakoon, ystävää mun,
joka strippaa ja kävelee kuin valas, tulee luokse sun,
enkä tiedä mitä pitäisi tehdä nyt,
kun pimeässä hiivin, syö räkää, se on vanhentunut.
ehkä kuulen sellon, kautta tuon kaupungin pellon,
näen hänen silti tulevan, tissit hyllyen kuin geeli,
olen avuton eikä huutoni auta, au au au.

Koira vastaan juoksee, häntä vispaa vaan,
olen avuton eikä huutoni auta,
olen avuton, painosi tulee kohti,
täytyy myöntää että tukehdun,
ehkä tukehdun. Olen ollut siinä uskossa jo vuosia

mutta kuitenkin aamu saapuu tähän loputtomaan aamuun,
eikä vartiomiestä mikään häiritä vois, ei kuusen lehvä kutittaa.
Ehkä olemme olemassa tietämättämme, teimme sen huviksemme,
viidakossa kävelimme päivät pitkät, söimme banaania kanssa kenguruiden,
juoksimme pimeään pelloon pahaa pakoon, emmekä omenaa saaneet

Lopulta se sanoi, aika, olet liian vanha, aika tullut on.
Ennen pitkää, tyhmä oot, etkä toimia osaa,
tyhmä tyhmä tyhmä,
hassu poika oot,
jos luulet että tää on niin helppoo,
että nuo kyyneleet sut pelastaa.

Poltin kieleni karrelle viidestä pääkallo karkista, ihan auki on nuo huokoset. näkyy kun yks törröttää ihan ylös... ällöttää nää kirpeet karkit kun ne tekee aina noin, ja iho kutisee... :(

Sarvekas pää, joulun sanoma kohoaa,
limaisesta reiästä, valkealla ratsulla, tulen kotiin pitkän päivän päätteeksi. Eli oli ihana päivä :P

Miksi virkanaisten kanssa on aina niin vaikea keskustella? Mie hengästyn aina kun yritän pysyä tyynenä ja silti päättäväisenä ja asiani tietäväiseltä, vaativaltakin. Kohteliaisuus ja viha on huono yhistelmä, aina tulee kauhee päänsärky. Mutta sainpa nyt tahtoni läpi :P

Uujee...