IRC-Galleria

Eilen oli mahtavaa. Ylivoimaisesti paras naurukohtaus ties miten pitkään aikaan.

Oltiin siellä Jasun koulun joulujuhlassa. Siellä on siis kaikkia vammaisia ja Jasun tapaan puhevikaisia, etc. No, siellä on sitten tyyppi joka ei osaa puhua ja se on muutenkin jotenkin vammainen. Se huusi siellä jatkuvasti suoraa huutoa, kuulosti ihan Miikalta kun se oikeen mölyää silleen, you got the pic.
No, se tyyppi soitti pianolla Tuiki Tuiki Tähtösen.
Se näpytteli sen silleen yhdellä kädellä. Ja pysähty aina välillä huutamaan. Se siis lopetti sen soittamisen välillä ja huusi suoraa huutoa.
Voi vittu että mua nauratti. Yritin niiin kovasti olla hienotunteinen ja olla nauramatta mutta se oli ihan mahdotonta. Oikeasti. Hytkyin siinä naama polvien ja käsien ja kaiken mahdollisen(ei kuitenkaan pakaroiden)välissä ja yritin olla hiljaa. Oli mieletöntä.
Ja Jaana mulkoili niin pahasti. Ja jäin hekotuksestani lopullisesti kiinni ku yritin puhua sille jotain. Jaanalle siis. Tuli sellasta naurunsekaista mökellystä. Aah, on niitä lapsia kiva katsoa. Ja se huutaja oli ehkä joku Miikan ikänen siis. Sillä oli matala ääni. Imagine.
En kyllä toisaalta tajua minkä takia tuollasille ei saa nauraa. Kaikesta pitää aina tehdä niin vakavaa. Koska en nauranut mitenkään pahansuovasti.
Mäntysuopa.

Ainiin, Miika oli toissapäivänä oksentanut linkan roskikseen. Aaaaahhah.

Voi saakeli että tässä talossa osaa olla kylmä. Meinasin kuolla ku menin aulaan. Hrrh.
Hahhah, Toni nukku olohuoneessa ja kuuntelin ku se puhu unissaan ku olin syömässä. Joo, pitääpä jatkaa aamutoimiani...

Ah, mielenrauhani palasi taas. Ei se Abreu ollukkaan niin hyvä. Luulin että se oli parempi ku minä ja en tohtinu kattoa sen videoita, mutta yesh. Minä ja pienet mutta piinalliset pelkoni.

Oonkohan mä jotenkin henkisesti alikehittynyt tai jotain. En osaa painaa sitä linkkanappia. Teinkin tänään päätöksen että kävelen aina ihan suosiolla siihen linkan etuosaan niinä päivinä kun menen yksin. Siis kävelen siihen kun jään pois. Se on oikeasti jo noloa kun en ikinä saa painettua sitä. Ja en ole kovin herkästi nolostuvaa tyyppiä, eh.

Olen jopa opiskellut tänään. Onneksi tiedän vanhasta kokemuksesta että tämä into laantuu huomiseen mennessä. Mutta voihan sitä joskus olla toiveikaskin. Vai voiko? Se selviää ensi jaksossa.

Hahhahaahaa. Sain koppiini netin. Hauskaa. Jaksaisin vaan vielä jamoa nuo kaijuttimet paikoilleen ku Miika oli taas vaihteeksi vieny ne. Mutta ottaa vähän vaan päähän ku Miikan koneella ei voi pelata Farcryta ku se lataa jotain peliä siihen...diipadaa.

Olipas sangen humoristista pelata Farcrytä pitkästä aikaa. Grafiikat vaan nyki jostain syystä. Weird, ei tässä nyt niin huono näytönohjain ole. Tai siis, on se tällä toiminu ennen normaalisti. Tiedä mikä sitä kyrsii.
Olen kyseisessä pelissä jopa oppinut käyttämään käsikranuja vihdoin. Ennen en ikinä kiireessä löytäny sitä oikeaa näppäintä. Tosin, tänäänkin piti viskata perus-kranu niin viskasin sitten valokranun. Annoying. Koska otin sellasen valojutun maasta enkä muistanut laittaa siihen valintaan sitä tavallista. Annoying.

You should be able to scratch your ass.

Vai mitä Kakko?

Aasiani on kutittanut kyllä kovasti viime aikoina.

Aamulla olin varma että kuolen. Oli niin painajaismainen olo. Mutta söin bassetts-viinikumeja, ja nyt vedän voileipää ja alkaa taas kulkea. Luulen että aamuinen oloni johtui mahan tyhjyydestä.

Pitkäveteistä kyllä olla sairaana.

Hohhoh. Söin voileivän. Ei tunnu edes pahalta. Ainakaan vielä. Vois vetäytyä kellariin taas lukemaan Willereitä.

...Ja Kankkonen ottaa lomasta kaiken hyödyn irti!

Saakeli soikoon, sairastuin heti Torstaina. Tuli hieman huono olo. Ihan vähän vaan. Ja mahataudista tekee loistavan ajanvietteen erityisesti se, etten uskalla oksentaa. Vietin Pe-La - välisenä yönä komeat kolme tuntia tuijotellen erinäisiä astioita joihin yritin mahanesteeni valuttaa. On se mahtavaa.

Yritin tänään syödä jugurttia, ja onnistuinkin vetämään pari lusikallista, mutta siitä tuli taas niin huono olo että en meinannut pystyä keskittymään vuoden 2003 Tex Willeriin jossa oli se paska piirtäjä. Joka tuntuu olevan kaikissa näissä uusissa. No, ei se mitään, on Villakin piirtänyt yhden tarinan vuodelle -03, ja se onkin aivan loistava. Mefistoa. Ja sitten Letterin vanhoja, julkaisemattomia tarinoita kiskotaan näihin uusimpiin. Onkohan Letteri lopettanut Willereitten piirtämisen...? Tai peräti kuollut. Argh.
Mutta jos täytyy nimetä yksi piirtäjä joka on kaikissa lajeissa ja sarjoissa ylivoimaisesti paras, niin se on ehdottomasti C. Villa. Se on vaan niin mieletön. Onhan Hergékin hyvä, mutta silti sen kynänjälki on sangen amatöörimäistä kun vertaa Villaan. Se vaan on niin paras. Kaikki näyttää aidolta, ja se käyttää valoja ja varjoja ihan tajuttomalla tavalla. Kun lukee sen piirtämiä Willereitä, niin ainakin minulla menee useampi tunti. En voi olla ihmettelemättä.