IRC-Galleria

Now I know the reason I'm still alive.


Vitttu että Medusat kuulostaakin orgastisen hyville noitten Labtec-anaalikarvojen jälkeen.

Voi vitttuvittuvittu.

Tänään on kuitenkin parempi olo ku eilen. Eli jos olenkin sairaana/ollut sairaana, olen joka tapauksessa parantumassa. Olettaisin. Jotain siihen suuntaan. Ihan sama.

Joo, löisin melko paljosta vetoa että olen sairaana taas. Voisin lopettaa lomailemisen kokonaan niin pysyisin terveenä. Haistakaa normaalit ihmiset perse.

Tekisi mieli ottaa alusvaatekuvia itsestäni. Taidan tehdä sen. Jos jaksan. Sain nimittäin niin nätit rintsikat. Ja muutenkin voisi ripotella joululahjat kaikki siihen kuvaan. Jos jaksaa, huom.

Ai vittu että tänään on ollu hankala päivä. Ai sen takia että korviin sattuu. Korviin sattuu sen takia kun tultiin justiin Aholta viemästä kynttilää Bamun haudalle ja tuulee aivan sairaasti.

Sain muuten hyvät valjaat Simpalle. Oli loistavat. Oli paljon helpompi hallita sitä koiraa ku oltiin lenkillä.

Tänään on tosiaan ollut ihan sairaan omituinen ja sairas olo koko päivän. Ei ihan huono olo, mutta toisaalta ei tämä pelkkää vitutustakaan ole. Kirjoitan tämän siis lohduttaakseni itseäni jos joskus myöhemmin tulee samanlainen olo. Weird, I know.

Hohhoh. Saatiin sitten astetta paremmat lahjat iskältä.

Kakko sai Acerin läppärin, Satu sai Creativen Zenin ja minä sain Canonin kameran.

Hieman vaan haalistaa intoani tämä omituinen, sairaalloinen olo. Lomaolo, jee. Se johtuu tuosta sängystä. Siinä on jotain outoa karmaa. Siinä on inhottava nukkua vaikka se sinänsä onkin hyvin mukava.

jo hampaiden peseminen on kauhea ponnistus, kaikki tuntuu toivottomalta ja muut näkevät sen vain laiskuutena.

On jotenkin helpompaa kun on syy olla masentunut.

Joskus ihminen kuvaa oloaan harmilliseksi ja saattaa ikään kuin sivulauseessa kertoa pelkäävänsä vakavaa tautia, josta merkkeinä ovat vatsavaivat, hiustenlähtö, lievä lämpöily, öinen hikoilu, oksettava olo tai huimaus. Myös päänsärky, niska- ja selkävaivat, raajasäryt, rintakivut ja ruoansulatuskanavan vaivat voivat kätkeä masennuksen.

Toisaalta depressioon liittyy usein sairaudentunto ja omakohtainen, subjektiivinen kärsimys. Tyypillisiä oireita ja tuntemuksia ovat väsymys, unettomuus, aloitekyvyn ja elinvoiman puute ja alakuloinen elämänasenne.

Uupumus ja väsymys tulevat pienenkin henkisen tai ruumiillisen ponnistuksen jälkeen. On ainainen väsymyksen tunne.

Lähimmäisten rohkaisut voivat tuntua karkeilta ja loukkaavilta, jos masentuneelle sanotaan "yritä edes" tai "koeta ryhdistäytyä" tai "luuletko olevasi ainoa masentunut maailmassa?"

Asiat, joilla aiemmin oli merkitystä, kuten ystävät, harrastukset, kevään tai jonkun juhlan tulo, eivät äkkiä tunnukaan miltään. Tavallisilta tekemisiltä, joihin ennen on liittynyt arkista tyytyväisyyttä tai edes hetkellisiä ilonpilkahduksia, häviää mielekkyys.

Hän ei tyypillisesti jaksa keskittyä lehden lukemiseen puhumattakaan vielä vaativammista toiminnoista.

Vaikeimmissa masennuksissa ihminen ei kykene pysymään mukana keskustelussa. Hän on jähmeä ja poissaolevan tuntuinen, syvällä omassa sisäisessä maailmassaan.

Voi että ku on väsyttäny koko päivän. Tai siis ollu pää kipeä ja tympiny ja sitä rataa. Eläköön, olen lomalla. Nyt rentoudutaan. Joopajoo.

Yeah. Nyt on hyllyt paikallaan. En olisi kyllä saanut niitä paikalleen itse ja arhg, että ottaa päähän myöntää se. Mutta se oli niin tarkkaa hommaa ilmeisesti. Nyt pitäis jaksaa vaan alkaa siivota. Ikkunankin voisi ehkäpä aukaista.

Hnyyh.

Sain Alamutkalta sähköpostia. Kokeeni ei mennyt läpi Taaskaan. Hitto, olin unohtanu tehdä jonkun kakkostehtävän kokonaan. Minkä takia minä en huomannut siinä kokeessa kakkostehtävää?
Shitto. Ottaa hieman päähän.

Kuten myös se, että mulla on aina kotona herätessäni huono olo. Se alkaa jo hiukkasen käymään hermoilleni. Vaikka toisaalta, hyviä puolia metsästääkseni, saanpahan itseni ainakin hyvissä ajoin sängystä ylös.

Ulkona on melkein jopa hauska ilma ja ajattelin tehdä tänään kaksi lenkkiä. Toisen teen Simpan kanssa ja toisen teen soittimen seurassa, järvelään. Minun virallinen treenauslenkkini joita olen harrastanut hieman enemmänkin jo. Eli juoksen itseni hikeen, venyttelen ja laulan. On pakko oppia laulamaan samalla kun liikkuu. Kyllä, minulla on muitakin tulevaisuudensuunnitelmia kuin datanomikoulutuksen päättäminen ja sihteerinvirka.

Säikähdin eilen kun otin porakoneen käteeni kun tajusin etten hallitse sitä kun se on niin fucking iso ja painava. Eli siis tarvitsen assistointia seinähyllyjen kiinnittämisessä. Kyllä mä vielä joskus hankin sopivan kokoisen porakoneen ja opettelen käyttämään sitä. Kait sellaisiakin valmistetaan. Mulle sopivan kokoisia porakoneita.