IRC-Galleria

ärrinmurrin, se kertoo enimmän. harmittaa niin pirusti kun en yhtään tiedä mitä tekisin. ja niin kauan kuin ongelma on olemassa, en voi olla onnellinen. saatan olla pitkiäkin aikoja hyvällä tuulella, nauraa ja vitsailla, mutta lopulta se kuitenkin taas iskee.

totuus.

joka aamu herään ärtymykseen ja masennukseen. onneksi pian tulee kesä, valoisuus hieman helpottaa asiaa. oppitunnit, varsinkin kielet, tuntuu raskailta enkä haluaisi keskittyä. mieluiten vain lukisin pulpetin alla tai piirtäisin vihonreunaan. jälkimmäistä välillä teenkin mutta sitten surkea piirrosjälki saa mut vielä pahemmalle tuulelle.

tarvitsen vain jotain ajattelemista. kuten äidin suunnitteleman terveellisemmän ruokavalion. paistettu munakoiso ei oikein iskenyt makuhermoon mutta meni silti alas. mutta mitä oikein teen? pelottaa ja suututtaa.

tiedättekö mitä eroa on luokan pellellä ja sen koomikolla? pelle on se tyyppi joka valmistujaisissa menee lavalle, pyllistää yleisölle ja laskee housut kinttuihin. koomikko taas on se joka saa pellen tekemään niin.

olen aina halunnut olla koomikko, mutta joidenkin käyttäytymisen perusteella tuntuu että minut nähdään paremminkin pellenä. sitä en kuitenkaan ole, minut vain leimataan sellaiseksi. en ole, tajuatteko? pellellä on aina hauskaa. minulla ei.


luojalle kiitos ystävistä ja leffaviikonlopuista.