IRC-Galleria

oikeasti. pomppiksella on juoksut ja se on ihan sekaisin.

tällä hetkellä se istuu sohvalla mun vieressä, nojaa muhun koko painollaan (ei sillä että se varsinaisesti tuntuisi missään) ja nuolee just sieltä mistä kutisee. haju on järkyttävä. välillä se vilkaisee mua, läähättää ja jos katson takaisin, se nuolaisee mua kyynärpäästä.

muutenkin se vain makaa koko ajan joko ihan mun kyljessä kiinni tai jossain lattialla pöydän alla. ei räyhää ollenkaan. välillä se alkaa itkeä vollottaa ilman mitään näkyvää syytä, vaikka ruokaa on kupissa, ulkona on just käyty ja vettä on tarjolla. ja se läähättää koko ajan.

aamulla se päätti herättää mut oksentamalla peitteiden päälle, kolmenkymmenen sentin päähän mun päästä. kello oli puoli kahdeksan ja olin mennyt nukkumaan neljältä. näiden olosuhteiden vuoksi ratkaisin ongelman toteamalla, etten enää anna otuksen järsiä kananjalkaa kuin susi, viemällä peitot kylppäriin, nappaamalla huovan kaapista ja jatkamalla unia puoli kahteentoista saakka. toimi.

niin stressaavaa kuin koko sotku mulle onkin, pomppiksesta varmaan tuntuu vielä karseammalta. kuuma ilma tuskin helpottaa. mutta koska tämä on tullut koettua ennenkin (sama homma joka ikisten juoksujen aikaan, koira ei ole lainkaan oma itsensä), jaksan kiltisti ja odottelen että se menee vähitellen ohi. ^^

mutta koira sikseen. Jakotsu ja kukkanen on nyt tussattu ja merkitsin varjostuskohdat (suomeksi: Jakotsu on täynnä epämääräisiä viivoja) mutta on niin kuuma, etten halua jatkaa just nyt. sama juttu kuin pomppiksen ulkoiluttamisen kanssa: se on paljon helpompaa kun aurinko on vähän laskenut. hämärämpää, hiljaisempaa ja ennen kaikkea viileämpää. missä viipyy suomalaisten lakisääteinen siesta?