IRC-Galleria

kriisi ohitettu, poikaa vaivasi flunssan jälkeinen pienten verisuonten tulehdus. pääsee luultavasti huomenna kotiin.

koira nukkuu mun sängyssä hyvin tyytyväisen näköisenä. äiti tulee huomenna tänne yöpymään, mikä tarkoittaa sitä että on parempi laittaa South Park nauhalle, ja lähtee Pompin kanssa perjantaina kotiin.

eilen saatiin kokeet takas ja vetäsin matikasta hitto soikoon kasin. ei paskempi! nyt en enää aio käydä yhtään matikankurssia, ei niistä oo mulle mitään hyötyä kun en kirjota.

nyt en kyllä kirjota tännekään yhtään enempää ku typottaa pahasti.

tilanne on nyt se, että 9-vuotias siskonpoikani vietiin eilen sairaalaan ja sen mukaan mitä olen viimeksi kuullut, hän ei pysty liikuttamaan jalkojaan. syy tuntematon.

tämä päivä koulussa oli kamala. aamulla filosofiantuntini jäi pitämättä kun opettaja ei ilmestynyt paikalle. ruotsin tunti ja ruokkis menivät pahassa fiiliksessä ja jatkuvasti oli kamala pelko päällä. enkuntunti hieman hajotti ajatuksia ja sen jälkeen jätinkin ranskantunnin väliin ja lähdin Kamppiin äitiä vastaan. hän meni pitämään huolta perheen pikkusiskoista sillä välin kun vanhemmat käyvät töissä ja sairaalassa pojan luona.

äidin kanssa ei ehditty vaihtaa kuin pari sanaa ja koira ennen kuin bussi Lohjaan lähti, mutta hän oli sitä mieltä ettei pojalla pitäisi suurempaa hätää olla. sen jälkeen en ole saanut uutisia, mutta niitä pitäisi tulla myöhemmin tänään. no news is good news.

Pomppis on siis nyt mun luona hoidossa ja pakko todeta, että karvanaaman läsnäolo rauhoittaa hermoja aivan uskomattoman paljon. olen edelleen peloissani - en tiedä mitä tekisin jos pojalle kävisi jotain, hän on kuin pikkuveljeni - mutta olen rauhallisempi kuin koulussa. pörröterapiaan voi aina luottaa. ja siihen että eläin on varistanut jo noin kilon karvaa mun vastasiivottuun kämppään. pikku kullanmuru. <3

olen tänään kuunnellut suunnilleen epäterveellisen paljon AFI:n Love Like Winter-biisiä.

---

It's in the blood, it's in the blood
I met my love before I was born
He wanted love, I taste of blood
He bit my lip and drank my war
From years before

AFI - Love Like Winter

tässä vaiheessa työnhaku on muuttunut epätoivoiseksi; hain paikkaa päiväkodista.

*hetken täydellinen hiljaisuus, ennenkuin kaikki kolme sivupersoonaani purskahtavat äänekkääseen nauruun*

elämä on koomista, eikö? varsinkin mun elämä. mä pärjään loistavasti lasten kanssa, koska mulla on tarinankertojan mielikuvitus ja välistä hyvinkin lapsentasoinen näkemys maailmasta. saan kersan kuin kersan viihtymään improvisoidulla nukketeatterilla tai aarteenetsinnällä.

ongelma on siinä, että vihaan lapsia.

pienet lapset on rumia, tyhmiä, haisevia, äänekkäitä, ilkeitä ja likaisia. tarvitseeko jatkaa? olin itse äärimmäisen rasittava lapsi ja jonkin psykologisen vinoutuman vuoksi pinnani on kireällä kun joudun vaahtosammuttimien lähelle.

joka säännöstä on poikkeus - siskoni lapsia rakastan yhtä antaumuksella kuin vihaan muita kersoja. he ovat enkeleitä (tosin joskus tahmatassuisia ja kiukuttelevia sellaisia), ja heidän kanssaan olen samalla aallonpituudella.

joka tapauksessa, jos satun paikan saamaan niin kyllä mä kuukauden kestän. ainahan siitä voi repiä jotain pientä huviakin. mistäs sitä ikinä tietää jos vaikka viimeisen duunipäivän jälkeen jokainen pikku räkänokka osaa laulaa "It's okay to be gay" :D a perfect crime.

tärkeä kysymys kaikille! tarvitsen mielipiteitä!

kumpi on voimakkaampi, obsessio (=pakkomielle) vai addiktio (=riippuvuus)?

auttakaa mua päättämään. asialla on suuri merkitys.


..

(pitäisi mennä nukkumaan vai? but i'm having so much fuuuunnn... no okei, ehkä tarvitsen myös vähän unta.)

no tulipa sitten siivottua. heräsin aamulla vähän ennen yhtätoista, aamiaistin ja pääsin aloittamaan urakan puol kahentoista maissa.

seittemisen tuntia myöhemmin olin tiskannut, järjestellyt useita kaapeja, hyllyjä ja laatikoita, pyyhkinyt noin kilon pölyjä tasaisilta ja vähemmän tasaisilta pinnoilta, vienyt vanhan jalkalampun kellariin, käynyt ulkona piiskaamassa noin viisitoista kiloa mattoja, huopia ja päällyksiä, vaihtanut sänkyyn puhtaat lakanat, siivonnut vessan, imuroinut joka nurkan, pessyt lattiat, vaihtanut peilipöydän ja kukkapöydän paikkaa ja tunkenut lakanapyykin koneeseen.

laitettuani vielä tavarat paikalleen, käytyäni suihkussa ja laitettuani pyykit kuivumaan pääsinkin tekemään ruokaa.

nyt on selkä ehkä lievästi paskana.

*jumitus... Cristal Snow telkkarissa*

jooh. nyt jos saan vielä vähän dogmatiikkaa aikaseks tänä iltana niin voin hyvillä mielin hillua koneella neljään saakka. pienet sille *ryystää ananasmehua suoraan tölkistä*

^hee. näin käy kun vietän yötäni Stan/Kyle-fluffyn parissa xD ihan loistavaa.

varsinkin "I don't bite, I scream"-line. damn! tuon keksinyt on oikeasti nero :D jos meni ohi, pohdi hetki sanoja "pillow biter" ja yhdistä ne homantikkoaddiktioihini. yks plus yks? xD

kyllä, tällä mennään. nyt katon pari jaksoa South Parkia digipoksilta ja häippäsen sitten nukkumaan.

ruokkiksen keskusteluja:

Cheeta: Mihin me mennään pilettään sit ku ollaan kaikki täysikäsiä?

Lestat: Deeteeämmään.

Luna: *noin puoli sekuntia Lestatia jäljessä* Deeteeämmään.

Cheeta: *reps* Okei hyvä!

.........

yay perjantai ^^ ja sain dogmatiikkaesseen hyvään alkuun, ensimmäinen sivu kirjoitettu. huomenna alkaa siivousurakka from Hell, mutta kestän kovankin raatamisen ajatellessani siivousta seuraavaa aikaansaamisen tunnetta.

vasemmassa käsivarressa ikävä mustelma keskiviikkoisen siedätyshoidon jäljiltä. sen siitä saa kun on paksunahkainen, pistäminen on kuulemma vaikeaa.

jooh. tänä iltana ohjelmassa rentoutumista että jaksaa huomenna vetää täysillä, paiskata mattoja ja pyyhkiä lattiaa ja mitä kaikkea.

oliko ehkä liikuttava Lostin jakso tai jotain. tuli taas vedet silmiin. perkeleen hormonit. toisaalta repesin ääneen Maikkarin jaksotiivistelmälle; "Desmond kokee aikamatkailua helikopterilennon aikana." kokee aikamatkailua?!?!? en ihan tarkalleen tiedä mikä siinä on niin saatanan hauskaa mutta en vaan voi ottaa tollasta lausetta vakavasti. xD

siitä saakka kun 4. tuotantokauden jaksot alkoi, olen ollut Lostiin enemmän koukussa kuin koskaan aiemmin. vähän pelottavaa ehkä mutta koukkuuntuminen hyviin juttuihin on ihanaa. <3

South Park kuuluu myös mun listaan. tulee aina ihan hullun hyvä fiilis kun sitä kattoo ja nauran ääneen enemmän ku yleensä. ja hahmot on niin ihania. Cartmania en voi sietää mutta se heittää yleensä parasta läppää. Stan ja Kyle ovat ylisoma pari (kyllä, olen pimeällä puolella. ette voi sille mitään.) mutta Kenny on mun ehdoton suosikki. varmaan muutama muukin on samaa mieltä. mutta se on vaan niin sulonen ja sen ei tarvi kun mutista jotain huppunsa sisältä ja mua alkaa hymyilyttää. xD

monet muutkin hahmot, kuten Timmyyy!!!, Tweek, Ike, Mr. Garrison ja Shelley ovat yksinkertaisuudessaan niin pirullisen hauskoja että on pakko ihmetellä miksen tajunnut sarjaa aiemmin. toisaalta olen päässyt härskin huumorin makuun vasta ihan viime vuosina. aikuistumista? ehkä pikemminkin aivotoiminnan kehitystä.

haha. ehkä tää hehkutus riittää tältä illalta. hiippailen tästä nurkkaan kikattelemaan itsekseni.

heha. ussan dogmatiikkaessee, due to monday, on vielä lähinnä ajatuksen ja parin ranskalaisen viivan tasolla. mutta kyllä se tästä. nyt ei oikeen lörpöttely suju joten suksin tästä jonkin kehittävämmän pariin.

---

Don't you see their bodies burning
Desolate and full of yearning
Dying of anticipation
Choking from intoxication
Don't you see their bodies burning
Desolate and full of yearning
Dying of anticipation
Choking from intoxication

I
Want you
To be
Left behind those empty walls
Taught you
To see
From behind those empty walls

Serj Tankian - Empty walls

..................

Screw you guys, I'm goin' home.

http://www.youtube.com/watch?v=ryPHxrybVc8

Rihanna - Sontsan alla

---

sain vinkin Momolta. katsokaa ja naurakaa ittenne pilalle :D